Osakassopimus on liike-elämässä hyvin tuttu konsepti. Sitä hiotaan usein pitkään ja usein myös juristien kanssa, ja se sisältää usein hyvin spesifejä osakaskohtaisia velvoitteita ja sopimussakkoja. Yhtiöjärjestys sen sijaan on usein heikommin tunnettu asiakirja, joka laaditaan kerran Patentti- ja rekisterihallituksen verkkopalvelussa, eikä sitä enää sen jälkeen lueta tai etsitä, ennen kuin tilintarkastaja pyytää sitä tarkastusta varten. Yhtiöjärjestys on kuitenkin useissa asioissa tärkeämpi asiakirja kuin osakassopimus useista eri syistä, ja se täyttää myös sellaisia tehtäviä, joita osakassopimuksella ei voida hoitaa.
Osakassopimuksesta
Olen aiemmin kirjoittanut useita kirjoituksia osakassopimuksesta, löydät niitä seuraavien linkkien takaa:
Osa 1: exit
Osa 2: eroon osakkaasta
Osa 5: voitonjako
Osakassopimus on tehokas työkalu järjestää osakkaiden välejä useista syistä. Osakassopimuksella voidaan sopia osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista erittäin vapaasti. Tasapuolisten osapuolten välillä osakassopimuksella voidaan sopia asioista hyvinkin vapaasti. Osakassopimus ei myöskään ole julkinen, minkä vuoksi siihen voidaan sisällyttää sellaisia määräyksiä, joiden sisältöä ei tahdota kolmansien osapuolten tietoon.
Osakassopimuksen etuna on myöskin siihen yleensä otettava suuri sopimussakko. Osakassopimuksen sopimussakko on tyypillisesti kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, minkä vuoksi kynnys rikkoa osakassopimusta on suuri. Tämä johtaa yleensä osakassopimuksen noudattamiseen suhteellisen säännöllisesti, ja sen rikkomiseen liittyviä sopimussakkoriitoja joutuu viemään tuomioistuimeen suhteellisen harvoin.
Osakassopimuksissa on lähes poikkeuksetta välityslauseke, minkä vuoksi siihen liittyvät riidat eivät ole julkisia. Usein varsinkin alueellisesti merkittävien yhtiöiden osakkaiden väliset riidat kiinnostavat mediaa, mikä voi aiheuttaa julkisuushaittaa erityisesti yhtiön sopimuskumppaneiden ja tavarantoimittajien suuntaan. Välitysmenettely on toki kallis, mutta toisaalta osakassopimukseen liittyvät riidat eivät yleensä lähde pienistä asioista tai intresseistä, minkä vuoksi välitysmenettelyn hinta on joskus jopa suotava maksaa.
Tämän lisäksi välitysmenettelyn aloittamisen kalleus vähentää turhia ja pieniä riitoja.
Osakassopimuksen haittana kuitenkin on, että sillä ei voida sopia kolmannen puolesta. Usein osakkaat tahtovat sopimusta laadittaessa ottaa siihen erilaisia ehtoja sellaisten tilanteiden varalta, että he menehtyvät. Osakassopimus ei kuitenkaan sido osakkaan perillisiä, minkä vuoksi nämä ehdot vaikuttavat kuoleman jälkeen vain muihin osakkaisiin, mutta perillisten ei tarvitse noudattaa niitä. Erityisen ongelmallisia nämä ovat silloin, jos osakkaiden tahtotila on, että muut osakkaat lunastavat osakkeet siinä tilanteessa, että yksi osakas menehtyy. Tällainen lunastusehto ei sido osakkaan perillisiä.
Osakassopimuksen toinen haitta on, että sillä ei sinänsä voida pakottaa ketään tekemään mitään. Osakassopimuksen perusteella ei voida vaatia ketään luovuttamaan osakkeitaan tai hankkimaan toisen osakkeita, tai osallistumaan päätöksentekoon yhtiökokouksessa tai hallituksessa tietyllä tavalla. Tässä kohtaa on aiheellista huomauttaa, että tällaisen luontoissuorituksen osalta oikeustila on epäselvä siltä osin, mitä toinen osakas voidaan sopimuksen nojalla oikeastaan velvoittaa tekemään viime kädessä pakkotäytäntöönpanolla.
Tästä syystä osakassopimukset rakennetaankin muotoon ”noudata tai maksa”. Tämä ehto toimii hyvin niin kauan kuin kaikilla osakkailla on varaa ja halua säilyttää varansa. Jos joku osakkaista kuitenkin jostain syystä ei välitä enää sopimussakosta, esimerkiksi menetettyään jo kaikki likvidit varansa, ei tämä ehto enää ole tehokas. Joissain tapauksissa osakkaalle voi myös olla kannattavampaa rikkoa sopimusta ja maksaa sopimussakko, kuin noudattaa sopimusta.
Yhtiöjärjestyksestä
Yhtiöjärjestyksessä on kaksi keskeistä etua verrattuna osakassopimukseen, tai osakassopimuksen tueksi. Ensimmäinen näistä on, että yhtiöjärjestys sitoo myös kolmansia osapuolia. Kaikki yhtiöjärjestykseen otetut vaihdannanrajoitukset, osakkeiden lunastamiseen liittyvät ehdot ja muut sitovat kaikkia nykyisiä osakkaita, mutta myös ketä tahansa, joka saa yhtiön osakkeita muutoin haltuunsa.
Toinen yhtiöjärjestyksen etu on, että sen mukaiset määräykset voidaan pakkotäytäntöönpanna. Jos yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, mutta osakas kieltäytyy luovuttamasta osakkeita sen mukaan, voidaan käräjäoikeudesta hakea suoritustuomio, jolla osakkeet viime kädessä ulosmitataan. Osakas ei siis voi kieltäytyä tehokkaasti noudattamasta yhtiöjärjestystä, toisin kuin osakassopimusta.
Yhtiöjärjestys on pakollinen kaikille osakeyhtiöille. Osakeyhtiölaissa termi yhtiöjärjestys mainitaan noin 200 kertaa, mikä kertoo sen merkityksestä. Osakeyhtiölaki toimii tässä suhteessa eräänlaisena mallina, jota sovelletaan, jos yhtiöjärjestyksessä ei sovita toisin. Alla muutamia esimerkkejä asioista, joista yhtiöjärjestyksellä voidaan sopia toisin:
1:2 §: ”Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle.”
1:4 §: ”Osake voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”
1:5 §: ” Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”
1:6 §: ”Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Päätökset tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”
1:7 §: ”Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.”
3:1 §: ”Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Tällöin yhtiöjärjestyksestä on käytävä ilmi osakkeiden väliset erot.
Erilajisia ovat osakkeet, jotka:
1) poikkeavat toisistaan osakkeen tuottaman äänimäärän tai yhtiön varoja jaettaessa tuottaman oikeuden suhteen; taikka
2) muuten yhtiöjärjestyksessä määrätään erilajisiksi.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä edellytyksistä ja menettelystä, joita noudattaen osakkeita voidaan muuntaa toisenlajisiksi (muuntolauseke). Muuntaminen on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi. Muuntaminen tulee voimaan, kun ilmoitus on rekisteröity.”
3:3 §: ”Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että osakkeilla on erisuuruinen äänimäärä.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä, että osake ei tuota lainkaan äänioikeutta tai ei oikeuta äänestämään joissain yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Määräys voi kunkin yhtiökokouksessa käsiteltävän asian osalta koskea vain osaa yhtiön osakkeista.”
Yhtiöjärjestyksen sisältöä rajoittaa lähinnä osakeyhtiölain 1:9 §:
”Osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on tämän lain tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen.”
Osakeyhtiölain 2:3 § sisältää yhtiöjärjestyksen ehdottoman vähimmäissisällön:
”Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön:
1) toiminimi;
2) kotipaikkana oleva Suomen kunta; sekä
3) toimiala.
Jos yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, toiminimen jokainen ilmaisu on mainittava yhtiöjärjestyksessä.”
Yhtiöjärjestyksellä voidaan hoitaa kaksi keskeistä asiaa, mitkä usein hoidetaan myöskin osakassopimuksella. Osakeyhtiölain 3:6 §:n mukaan yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa kaksi vaihdannanrajoitusta:
” Yhtiöjärjestyksessä voidaan rajoittaa oikeutta luovuttaa ja hankkia osake vain 7 ja 8 §:n mukaisesti.”
Mainitut 7 § ja 8 § sisältävät lunastus- ja suostumuslausekkeet:
7 §: ”Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta kuin yhtiöltä toiselle siirtyvä osake. Lunastuslausekkeessa on määrättävä, keillä on lunastusoikeus ja miten useiden lunastukseen oikeutettujen keskinäinen etuoikeus määräytyy.
Jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, lunastuksessa noudatetaan seuraavaa:
1) lunastusoikeus koskee kaikenlaisia saantoja;
2) saman saannon kohteena olevat osakkeet on kaikki lunastettava;
3) lunastushinta on osakkeen käypä hinta, jona vastikkeellisessa saannossa muun selvityksen puuttuessa pidetään sovittua hintaa;
4) hallituksen on ilmoitettava osakkeen siirtymisestä sille, jolla on oikeus lunastaa osake, kirjallisesti tai siten kuin kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle;
5) lunastusvaatimus on esitettävä yhtiölle tai yhtiön käyttäessä lunastusoikeuttaan osakkeen saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle; sekä
6) lunastushinta on suoritettava kuukauden kuluessa 5 kohdassa mainitun määräajan päättymisestä tai, jos lunastushintaa ei ole kiinteästi määrätty, lunastushinnan vahvistamisesta.
Edellä 2 momentin 4–6 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja ei voida yhtiöjärjestyksessä pidentää.
Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta, ei sillä, jolle osake on siirtynyt, ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin oikeus suoritukseen varoja jaettaessa ja etuoikeus osakeannissa. Osakeannista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sille, joka käyttää lunastusoikeuttaan.
Yhtiö voi lunastaa osakkeen vain jakokelpoisilla varoilla. Lunastuksesta päättämiseen yhtiössä sovelletaan, mitä 15 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetään.”
8 §: ” Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Määräys ei kuitenkaan koske osaketta, joka on hankittu pakkohuutokaupassa tai konkurssipesästä.
Suostumuksen antamisesta päättää hallitus, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä suostumuksen antamisen edellytyksistä. Jos samalla saannolla on hankittu useita osakkeita, kysymys suostumuksen antamisesta on ratkaistava niiden kaikkien osalta samalla tavoin, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti ilmoitettu hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhtiölle tai yhtiöjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa, suostumus katsotaan annetuksi.
Ennen suostumuksen antamista luovutuksensaajalla ei ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin oikeus suoritukseen varoja jaettaessa ja etuoikeus osakeannissa. Etuoikeuden nojalla saatu osake ei ilman yhtiön suostumusta tuota tätä parempaa oikeutta.”
Yhtiöjärjestyksellä voidaan siis rajoittaa osakkeiden luovuttamista ja hankkimista tavalla, joka on yleistä myös osakassopimuksissa. Lunastuslauseke on erityisen hyödyllinen yhtiöjärjestysmääräys, koska sillä voidaan estää osakkeiden päätyminen nykyisten osakkaiden ulkopuoliselle taholle. Usein vielä tätä hyödyllisempi, vaikkakin harvinaisempi, on suostumuslauseke. Tällä voidaan estää uusien osakkaiden tulo yhtiöön ilmaiseksi, koska kenenkään ei tarvitse käyttää varojaan osakkeiden lunastamiseen.
Osakeyhtiölain 15:10 § sisältää toiset keskeiset ehdot, joista yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä. Pykälä sisältää hankkimis- ja lunastusehdot:
” Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiöllä on oikeus tai velvollisuus hankkia tai lunastaa yhtiön osakkeita. Yhtiöjärjestyksessä on tällöin määrättävä:
1) onko kysymys hankkimisesta vai lunastamisesta;
2) onko yhtiöllä oikeus vai velvollisuus hankkimiseen tai lunastamiseen;
3) mitä osakkeita määräys koskee ja tarvittaessa, missä järjestyksessä osakkeet hankitaan tai lunastetaan;
4) noudatettava menettely;
5) osakkeista maksettava vastike tai sen laskemisessa käytettävät perusteet; sekä
6) mitä varoja vastikkeen maksuun voidaan käyttää.
Julkisessa osakeyhtiössä yhtiön lunastus- ja hankkimisoikeuden käyttämisestä päättää yhtiökokous. Yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen tekemään tätä koskevan päätöksen. Valtuutus on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään kuukauden kuluttua päätöksestä. Valtuutus voi olla voimassa korkeintaan viisi vuotta sen antamisesta. Muissa tilanteissa päätöksen hankkimisesta ja lunastamisesta voi tehdä hallitus.”
Pykälä mahdollistaa sekä yhtiölle asetettavan velvollisuuden että oikeuden hankkia osakkeita. Lunastusehto on tällöin osakkeenomistajaa sitova, ja myös lunastushinnasta voidaan määrätä sitovasti etukäteen. Tällaiset ehdot mahdollistavat sekä itsenäisiä suojakeinoja, joilla osakkaista päästään eroon, että osakassopimusta tehostavia ehtoja. Myös näiden ottamista yhtiöjärjestykseen kannattaa harkita jo yhtiötä perustettaessa. Myöhemmin näiden ehtojen ottaminen yhtiöjärjestykseen on haastavampaa.
Yhteenveto
Osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen keskinäinen suhde on usein heikosti tunnettu. Osakassopimus on yleensä muotoa ”noudata tai maksa”, kun taas yhtiöjärjestyksen määräykset voidaan panna täytäntöön pakkotäytäntöönpanolla. Tämän lisäksi yhtiöjärjestyksen määräykset sitovat kaikkia, kun taas osakassopimus sitoo vain sen osapuolia. Yhtiöjärjestyksen kohdalla saadaan myöskään harvemmin aikaan riitaa siitä, että se on pantu täytäntöön osakeyhtiölain vastaisesti.
Osakassopimuksen edut taas ovat suhteellisen intuitiivisia, se on osapuolten välisenä vähemmän julkinen, ja siihen voidaan ottaa paljon yksityiskohtaisempia ehtoja osakkaiden ja yhtiön välisistä suhteista. Osakassopimus ja yhtiöjärjestys eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia tai ristiriitaisia työkaluja, vaan ne tukevat toisiaan. Ristiriitatilanteissa yhtiöjärjestys voittaa, mutta tämä voi aiheuttaa osakkaalle velvollisuuden maksaa sopimussakko yhtiöjärjestyksen mukaisten oikeuksien käyttämisestä.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
