Tilintarkastajana ja tilinpäätöksen analysoijana huomio kiinnittyy usein liitetietoihin, tai pikemminkin niiden vähäisyyteen. Liitetietoina esitetään yleensä lähinnä pakolliset, kirjanpitoasetuksessa tai PMA-asetuksessa vaaditut tiedot. Tämä ei kuitenkaan usein vastaa kirjanpitolain vaatimuksia, ja joudunkin usein tilintarkastajana kehottamaan yrityksiä täydentämään liitetietoja. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi liitetietoja koskevaa normistoa sekä sitä, millaisia seikkoja liitetiedoissa tyypillisesti pitäisi esittää pakollisten lisäksi.
Kirjanpitolaki sekä oikea ja riittävä kuva
Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä kirjanpitolain 3:1 §:n mukaisesti:
”Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää:
1) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen;
2) tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman;
3) varojen hankintaa ja niiden käyttöä selvittävän rahoituslaskelman, jos kirjanpitovelvollinen on suuryritys tai yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö; sekä
4) taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot).”
Tämä tarkoittaa, että jokainen velvoite, joka koskee tilinpäätöstä, ulottuu myös liitetietoihin. Tämä ulottuu viime kädessä rikosoikeudelliseen vastuuseen, mikä lisää liitetietojen oikeellisuuden tärkeyttä. Liitetiedot ovat keskeisessä roolissa oikean ja riittävän kuvan antamisessa, mitä korostetaan kirjanpitolain 3:2 §:ssä, joka sisältää sääntelyn oikeasta ja riittävästä kuvasta:
”Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta olennaisuusperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon kirjanpitopitovelvollisen harjoittaman toiminnan laatu ja laajuus.
Jollei muualla tässä laissa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen aikaansaa 1 momentissa tarkoitettua oikeaa ja riittävää kuvaa, kirjanpitovelvollisen on ilmoitettava sitä varten tarpeelliset seikat liitetiedoissa ottaen huomioon, mitä 2 a §:ssä säädetään. Tietoja, jotka on tämän taikka muun lain mukaan ilmoitettava toimintakertomuksessa, ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa.
Jos tämän lain muun kuin 3 §:n säännöksen noudattaminen vaarantaisi merkittävällä tavalla oikean ja riittävän kuvan antamisen, sitä ei sovelleta. Asianomainen säännös on yksilöitävä liitetiedoissa sekä annettava selvitys soveltamatta jättämisen perusteista ja vaikutuksista toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Edellä 1 momentin soveltamisesta mikroyritykseen säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.”
Oikea ja riittävä kuva on itsessään jo vaikeaselkoinen käsite, josta olen kirjoittanut pidemmän akateemisen tutkimuksen, joka julkaistaan loppuvuodesta. Käsitteen sisältö voidaan avata lyhyesti niin, että lähes kaikissa olennaisissa poikkeavissa tilanteissa tulisi antaa liitetieto, jos seikat eivät selkeästi käy ilmi taseesta ja tuloslaskelmasta. Käsittelen näitä poikkeavia seikkoja myöhemmin.
Käytännössä usein liitetietosäännöksissä viitataan olennaisen ja epäolennaisen käsitteeseen. Tältä osin viitataan kirjanpitolain 3:2a §:ssä määriteltyyn olennaisuuteen:
”Tilinpäätöksessä esitettävä seikka on olennainen silloin, kun sen pois jättämisen tai väärin ilmoittamisen voidaan kohtuullisesti odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita tiedon käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Vaikka seikka olisi yksittäisenä epäolennainen, olennaisuuden arviointi tulee kohdistaa kokonaisuuteen, jos samankaltaisia seikkoja on useita.”
Olennaisen seikan rajanveto on suhteellisen matala: kun tietty seikka on prosentteja liikevaihdosta tai taseen loppusummasta, se on olennainen. Isommilla yrityksillä jo prosentin kymmenykset voivat olla olennaisia.
Kirjanpitolain 8:6 § sisältää asetuksenantovaltuuden:
”Tarkemmat säännökset tilinpäätöksen tase- ja tuloslaskelmakaavoista, toimintakertomuksesta, rahoituslaskelmasta, tilinpäätöksen liitetiedoista, konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyvistä vastaavista kaavoista, asiakirjoista ja liitetiedoista sekä tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella erikseen pien- ja mikroyrityksille ja erikseen muille kirjanpitovelvollisille.”
Kyseiset säännökset sisältävät liitetietojen vähimmäisvaatimukset. Muualla lainsäädännössä voi olla täydentäviä vaatimuksia liitetiedoista. Liitetietoja voidaan myös joutua mukauttamaan oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Käsittelen näitä asetuksia seuraavaksi.
Kirjanpitoasetus
Kirjanpitoasetus sisältää runsaasti liitetietovaatimuksia, yhteensä kymmenen pykälää. Asetuksen 2:2 § sisältää esittämistapaa koskevat liitetiedot:
”Liitetietona on esitettävä:
2) perustelu, jos tuloslaskelman tai taseen esittämistapaa on muutettu, sekä muutoksen vaikutukset;
3) oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin;
4) selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa;
5) aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä;
5 a) bruttomäärät tuloslaskelmassa tai taseessa 1 luvun 10 §:n mukaisesti yhdistellyistä eristä, jos tämä tieto on olennainen;
5 b) tiedot tuloslaskelmassa tai taseessa 1 luvun 11 §:n mukaisesti yhdistellyistä eristä, jos tämä tieto on olennainen;
6) sellaiset yksittäiseen tase-erään sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase-erää, jos tämä tieto on olennainen;”
Käytännössä jo tämän pykälän nojalla tulisi antaa merkittävästi liitetietoja, jos tilinpäätöksen esittämistapaa tai kirjaamisperusteita on mitenkään muutettu, tai aiempiin tilikausiin kohdistuneita virheitä on korjattu. Kirjanpitoasetuksen 2:2a § sisältää vaatimuksen laatimisperiaatteiden kuvaamisesta. Asetus on niin sanottu olettamasäännös eli jos noudatetaan asetuksen nimeämiä pääsääntöjä, ei erillistä liitetietoa tarvitse antaa:
”Liitetietona on esitettävä tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät.
Edellä 1 momentin tarkoittamaa tietoa ei kuitenkaan ole tarpeen antaa:
1) vaihto-omaisuudesta, jos siihen kuuluvien hyödykkeiden käyttöjärjestys on niiden hankintajärjestyksen mukainen;
2) kirjanpitolain 5 luvun 5 a §:n mukaisesti taseeseen aktivoidusta aineettomasta oikeudesta, jos sen hankintameno kirjataan kuluksi vastaavalla tavalla kuin mitä verotuksessa noudatetaan;
3) kehittämismenosta, liikearvosta tai muusta pitkävaikutteisesta menosta, jos sitä ei ole aktivoitu kirjanpitolain 5 luvun 8, 9 tai 11 §:ssä sallitulla tavalla;
4) pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta, jos siitä syntyvä tulo kirjataan kirjanpitolain 5 luvun 4 §:stä poiketen suoriteperusteen mukaisesti;
5) rahoitusvälineistä ja sijoituskiinteistöistä, jos ne arvostetaan kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n mukaisesti;
6) perusteesta, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, jos on käytetty tilinpäätöspäivän kurssia.
Edeltävän 1 momentin tarkoittamana liitetietona ei ole tarpeen yksilöidä tilinpäätössäännöstöä, ellei kirjanpitovelvollinen noudata kirjanpitolain 7 a luvun tarkoittamia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja.”
Käytännössä jos tilinpäätös laaditaan yllä mainittujen pääsääntöjen mukaan, ei ylimääräisiä liitetietoja ole tarpeen antaa laatimisperiaatteista. Kirjanpitoasetuksen 2:3 § sisältää tuloslaskelmasta annetut liitetiedot:
”Liitetietona on esitettävä:
1) suuryrityksissä ja yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä liikevaihdon jakautuminen toimialoittain ja maantieteellisten markkina-alueiden mukaisesti, jos nämä toimialat ja markkinat eroavat merkittävästi toisistaan tuotteiden ja palvelujen myynnin järjestämisen suhteen;
2) tieto poikkeuksellisten tuotto- ja kuluerien määrästä ja sisällöstä, jolleivät erät ole epäolennaisia;
3) selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista;
3 a) kirjanpitolain 5 luvun 13 §:ssä tarkoitettujen arvonalennusten määrä, jollei niitä ole merkitty erikseen tuloslaskelmaan;
4) selvitys pakollisten varausten muutoksista, jolleivät muutokset ole epäolennaisia;
7) kirjanpitolain 5 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitettujen rahoituskulujen määrä, jollei sitä ole merkitty erikseen tuloslaskelmaan.”
Käytännössä tässä pykälässä keskeinen on vaatimus esittää tieto poikkeuksellisista tuotto- ja kulueristä. Jos yrityksellä on jokin olennainen poikkeava erä, kuten tietyn arvokkaamman koneen tai laitteen myynti, voi tämä laukaista vaatimuksen antaa asiasta liitetieto. Asetuksen 2:4 § sisältää vaatimuksen taseen vastaavista annettavista liitetiedoista:
”Liitetietona on esitettävä:
3) selvitys aktivoitujen kehittämismenojen poistoajasta ja -menetelmästä;
4) selvitys liikearvojen poistoajasta ja -menetelmästä;
5) kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset lainan liikkeeseen laskemisesta, jollei niitä ole merkitty erikseen taseen vastaaviin muihin pitkävaikutteisiin menoihin;
5 a) selvitys taseeseen aktivoitujen kirjanpitolain 5 luvun 5 a §:ssä tarkoitettujen aineettomien oikeuksien hankintamenojen ja kirjanpitolain 5 luvun 11 §:ssä tarkoitettujen muiden pitkävaikutteisten menojen arvostus- ja jaksotusperiaatteista;
6) arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät;
7) tieto pysyviin vastaaviin kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamatta olevasta osasta;
11) siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät; sekä
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, on ilmoitettava taseen pysyvistä vastaavista, erikseen hankintamenosta ja arvonkorotuksesta, tase-eräkohtaisesti tiedot:
1) määrästä tilikauden alussa;
2) lisäyksistä ja vähennyksistä tilikauden aikana samoin kuin siirroista erien välillä;
3) kertyneistä poistoista ja arvonalentumisista tilikauden alussa;
4) vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvista kertyneistä poistoista ja arvonalentumisista;
5) tilikauden suunnitelman mukaisista poistoista;
6) arvonalentumisista ja niiden palautuksista; sekä
7) tilikauden aikana kirjanpitolain 4 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintamenoon luettujen korkojen määrästä.
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, on 1 luvun 6 §:n 1 momentin vastaavien B.II.2 kohdassa tarkoitetuista saamisista ilmoitettava erikseen:
1) myyntisaamiset;
2) muut saamiset; sekä
3) siirtosaamiset.
Mitä 3 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 luvun 6 §:n 1 momentin vastaavien B.II.3 kohdassa tarkoitettuihin saamisiin.
Sellaisten pysyviin vastaaviin kirjattujen rahoitusvälineiden osalta, jotka on kirjattu käypää arvoa korkeampaan arvoon ja joista ei ole tehty kirjanpitolain 5 luvun 13 §:n mukaista arvonalennusta, on tilinpäätöksen liitetietona ilmoitettava kirjanpitoarvo ja käypä arvo, joko rahoitusvälinekohtaisesti tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä perusteltu näyttö siitä, että kirjanpitoarvo jälleen saavutetaan ja mahdolliset muut perustelut sille, että arvonalennusta ei ole tehty.”
Tämä pykälä sisältää suhteellisen teknisluonteisia määräyksiä tase-erien esittämisestä. Poikkeuksena tähän on pykälän loppuosan sääntely käypään arvon kirjatuista rahoitusvälineistä, joita sovelletaan harvoissa yrityksissä. Seuraava pykälä 2:5 § sisältää sääntelyn taseen vastattavaa -puolen liitetiedoista:
”Liitetietona on esitettävä:
1) tase-eräkohtainen erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana;
1 a) Omien osakkeiden hankintamenon vähennys ja oikaisut oman pääoman eristä;
1 b) jos kirjanpitovelvollinen on osakeyhtiö tai osuuskunta, laskelma jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrästä, jossa on otettu vähennyseränä huomioon kirjanpitolain 5 luvun 8 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla aktivoitujen kehittämismenojen määrä;
1 c) se osuus 1b kohdan mukaisesta määrästä, johon kirjanpitolain 5 luvun 5 c §:ssä tarkoitettujen pääomalainojen haltijat ovat oikeutettuja;
2) tase-erien mukaan eritelty tieto sellaisista pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua;
3) osakkeeseen tai muuhun osuuteen omasta pääomasta oikeuttavien rahoitusvälineiden, jotka kirjanpitovelvollinen on laskenut liikkeeseen, keskeiset oikeudet ja määrät lajeittain;
3 a) kirjanpitovelvollisen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen keskeiset ehdot ja yhteenlaskettu määrä;
4) siirtovelkoihin sisältyvät erät, jolleivät ne ole epäolennaisia;
6) erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä, jos se on tarpeen tase-erien selventämiseksi.
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, on 1 luvun 6 §:n 1 momentin vastattavien D.8 kohdassa tarkoitetuista veloista ilmoitettava erikseen:
1) saadut ennakot;
2) ostovelat;
3) rahoitusvekselit;
4) muut velat; sekä
5) siirtovelat.
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 luvun 6 §:n 1 momentin vastattavien D.9 kohdassa tarkoitettuihin velkoihin.”
Pykälän nojalla tyypillisimpiä esitettäviä seikkoja ovat oman pääoman muutokset sekä omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset. Muilta osin kyseessä on myös suhteellisen tekninen sääntely. Loput kirjanpitoasetuksen 2 luvun pykälät 7-10 eivät sisällä kovinkaan kiinnostavia seikkoja, pois lukien 7 b § lähipiiriliiketoimista ja 9 § omistuksista muissa yrityksissä. Lähipiiriliiketoimista olen aikaisemmin kirjoittanut kaksi pidempää blogikirjoitusta, jotka löydät näiden linkkien takaa. Alla vielä 2:9 § omistuksista muissa yhtiöissä:
”Liitetietona on esitettävä:
1) yhden viidesosan tai sitä suuremman omistusosuuden kohteena olevasta yrityksestä nimi, kotipaikka ja omistusosuus sekä viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukainen oma pääoma ja tilikauden voitto tai tappio; sekä
2) yrityksestä, josta kirjanpitovelvollisella on rajoittamaton vastuu, 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä tieto yritysmuodosta.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun omistusosuuteen luetaan myös sellaisen henkilön omistukset, joka toimii omissa nimissään mutta kirjanpitovelvollisen lukuun.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tieto saadaan jättää esittämättä, jos kirjanpitovelvolliselle tai omistuksen kohteena olevalle yritykselle aiheutuisi merkittävää haittaa tiedon esittämisestä ja poikkeamisen perusteet ilmoitetaan.
Edellä 3 momentissa säädetyn lisäksi 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tieto omasta pääomasta ja tilikauden voitosta tai tappiosta saadaan jättää esittämättä, jos:
1) yritys yhdistellään tytär- tai osakkuusyrityksenä kirjanpitovelvollisen tai sen emoyrityksen konsernitilinpäätökseen; tai
2) kirjanpitovelvollisella on vähemmän kuin puolet yrityksen osakkeista tai osuuksista eikä yritys ole velvollinen ilmoittamaan tasettaan rekisteröitäväksi.”
Käytännössä yrityksen tulee antaa melko tarkat liitetiedot, jos se omistaa yli 20 % toisesta yrityksestä. Tästä voidaan poiketa hyvin harvoin ja korkealla kynnyksellä.
PMA-asetus
Keskikokoisia pienempien yritysten tilinpäätösten osalta sovelletaan niin sanottua PMA-asetusta eli valtioneuvoston asetusta pien- ja mikroyritysten tilipäätöksistä. Pien- ja mikroyritysten osalta liitetietovaatimukset ovat selkeästi kevyemmät. Pienyrityksen osalta asetuksessa edellytetyt liitetiedot ovat pääsääntöisesti otsikkotasolla samoja. Pienyrityksen kohdalla nostetaan kuitenkin selkeämmin esiin 3:3 §:ssä, että yrityksen tulee antaa tietoa tilikauden päättymisen jälkeisistä olennaisista tapahtumista:
”Liitetietona on esitettävä tiedot tilikauden päättymiseen jälkeisistä olennaisista tapahtumista, jotka eivät muuten ilmene tilinpäätöksestä. Lisäksi on esitettävä arvio tällaisten tapahtumien taloudellisesta merkityksestä.”
Suuremmilla yrityksillä ei ole tällaista liitetietovaatimusta, koska niiden tulee kirjanpitolain 3:2 §:n mukaan antaa tällaiset tiedot toimintakertomuksessa. Asiassa on kuitenkin syytä muistaa, että joissain tapauksissa tällaiset tiedot tulee antaa myös erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa, koska kirjanpitolain 3:2 §:n mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva, ja toimintakertomus ei ole osa tilinpäätöstä. Pelkkää tilinpäätöstä tarkastelemalla tulisi siis saada oikea ja riittävä kuva yrityksen toiminnasta.
Tämän lisäksi pienyrityksillä lisänä on asetuksen 3:13 §:n mukainen velvollisuus antaa toimintakertomusta vastaavat tiedot. Tämä johtuu siitä, että yritykset eivät laadi toimintakertomusta, koska ne jäävät alle laatimisvelvoitteen kokorajojen. Toimintakertomukseen kirjattavat keskeiset tiedot tulee kuitenkin esittää liitetiedoissa tämän pykälän mukaan:
”Pienyritys ei ole velvollinen laatimaan kirjanpitolain 3 luvun 1a §:n mukaista toimintakertomusta. Jos mainitussa pykälässä tarkoitettu tieto on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi asianomaisesta pienyrityksestä, se tulee kuitenkin esittää liitetietona.”
Toimintakertomuksessa on kirjanpitolain 3:1a §:n mukaan esitettävä seuraavat seikat:
”Toimintakertomuksessa on kuvattava kirjanpitovelvollisen:
1) toiminnan kehittymistä ja tuloksellisuutta;
2) taloudellista tilannetta; sekä
3) merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Silloin, kun se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetun kuvauksen ymmärtämiseksi, toimintakertomukseen on sisällytettävä:
1) taloudelliset tunnusluvut; ja
2) muut kuin taloudelliset tunnusluvut henkilöstöstä ja ympäristövaikutuksista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun kuvauksen on oltava kirjanpitovelvollisen kokoon ja rakenteeseen nähden tasapuolinen ja kattava. Siinä on tarvittaessa viitattava tilinpäätöksessä esitettyihin seikkoihin ja annettava näistä täydentäviä tietoja.
Sen lisäksi mitä edellä tässä pykälässä säädetään, toimintakertomuksessa on esitettävä:
1) tiedot olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen;
2) arvio kirjanpitovelvollisen todennäköisestä tulevasta kehityksestä;
3) selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta;
4) tiedot sivuliikkeistä;
5) tiedot käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä siten kuin 5 luvun 2 a §:n 5 momentissa säädetään;
6) osakeyhtiölain 8 luvun 8 §:ssä ja osuuskuntalain 8 luvun 8 §:ssä tarkoitetut toimintakertomustiedot omien osakkeiden ja osuuksien hankinnoista ja luovutuksista; sekä
7) muualla lainsäädännössä edellytetyt tiedot.”
Käytännössä oikean ja riittävän kuvan antamiseksi keskeisiä tietoja voivat olla erityisesti ensimmäiset kolme seikkaa eli toiminnan kehitys, taloudellinen tilanne sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Jos yrityksellä on näissä olennaisia tulevaisuuteen kohdistuvia odotuksia tai muutoksia, tulisi niistä antaa erillinen liitetieto. Tämän lisäksi merkittävä tutkimus- ja kehitystoiminta voi olla sellaista, mistä on tarpeen antaa liitetieto.
Mikroyrityksen liitetiedot ovat hieman suppeammat kuin pienyrityksen. Mikroyrityksen ei kuitenkaan tule antaa toimintakertomustietoja liitetietoina.
Jatkuvuus ja olennaiset tapahtumat
Tilintarkastajana tyypillisesti huomio kiinnittyy kahteen seikkaan sekä niiden esittämiseen liitetiedoissa: jatkuvuus sekä olennaiset tapahtumat. Jos yrityksen toimintaan liittyy olennaista epävarmuutta, voi vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen saaminen olla haasteellista. Käytännössä ainoa tapa saada vakiomuotoinen tilintarkastuskertomus on kertoa liitetiedoissa epävarmuudesta sekä siitä, miten epävarmuudesta aiotaan selvitä.
Toinen seikka on tilikauden päättymisen jälkeiset olennaiset tapahtumat. Usein näitä ei muisteta enää lisätä edellisen tilikauden tilinpäätökseen, mikä havaitaan vasta tilintarkastusvaiheessa. Yritys on saattanut esimerkiksi myydä tai lakkauttaa joitain toimintojaan. Tällaiset seikat tulisi lähtökohtaisesti aina ilmoittaa olennaisina tapahtumina. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos yrityksen toiminnassa on tapahtunut jotain, joka vaikuttaa seuraavan vuoden tilinpäätöksen lukuihin merkittävästi, tulee tästä antaa liitetieto. Myös keskeneräiset oikeudenkäynnit ovat usein tällaisia seikkoja.
Yhteenveto
Tilinpäätöksen liitetiedot ovat suurimmilta osin teknisluonteisten tietojen täyttämistä. Tähän on kuitenkin tiettyjä poikkeuksia, jotka olisi hyvä muistaa laadittaessa tilinpäätöstä. Erityisesti tilikauden päättymisen jälkeiset olennaiset tapahtumat saattavat usein unohtua tilinpäätöksen laatijalta.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments