Ennakkoperintärekisteriin pääsy konkurssin jälkeen
- Eelis Paukku
- 7.7.
- 5 min käytetty lukemiseen
Konkurssin läpikäyneet yrittäjät joutuvat usein pohtimaan uuden liiketoiminnan aloittamista. Aiempien luottoluokitukseen vaikuttavien merkintöjen lisäksi ennakkoperintärekisteriin pääsy aiheuttaa usein huolta. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen ennakkoperintärekisteriin hakeutumista, jos yrityksen vastuuhenkilöllä on taustalla aikaisempia konkursseja. Tämän lisäksi jaan omia havaintojani asiakastoimeksiannoistamme.
Ennakkoperintärekisteristä
Ennakkoperintärekisteriin pääseminen on käytännössä välttämättömyys, jos halutaan harjoittaa liiketoimintaa. Syynä tähän on ennakkoperintälain 25 §:
”Suorituksen maksajan on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin:
1) työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta (työkorvaus);
2) tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavasta korvauksesta taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettavasta korvauksesta (käyttökorvaus).”
Käytännössä useimmat elinkeinonharjoittajat eivät ole halukkaita tilaamaan mitään sellaiselta yritykseltä, jota ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Syynä tähän on vaiva, mutta myös menettelyyn liittyvät veroriskit. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 51 §:n mukaan:
”Suorituksen maksajalle määrättävä ennakonpidätys on enintään 40 prosenttia maksetuista suorituksista.
Suorituksen maksajalle vero voidaan jättää määräämättä tai oikaisu tekemättä osittain tai kokonaan, kun olosuhteet huomioon ottaen on todennäköistä, että veron määräämistä tai oikaisua ei tarvita veron turvaamiseksi tai muusta vastaavasta erityisestä syystä. Veronkorotus ja viivästyskorko voidaan tällöin kuitenkin määrätä maksettavaksi. Viivästyskorko lasketaan sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden loppuun, jona ennakonpidätys olisi ollut toimitettava.
Jos Verohallinto on jo määrännyt veron suorituksen maksajalle, vero poistetaan viran puolesta, jos suorituksen saaja on maksanut suorituksesta maksettavat verot ja maksut tai niitä ei ole ollut maksettava. Suorituksen maksajalle määrättyä veronkorotusta tai viivästyskorkoa ei poisteta, jos erityisestä syystä ei muuta johdu.”
Pykälä tarkoittaa sitä, että jos ennakonpidätystä ei ole toimitettu, voi Verohallinto määrätä ennakkoveroa maksettavaksi 40 % suoritusten yhteismäärästä. Tämä voi jäädä maksajan vahingoksi, jos ennakkoperintärekisteriin merkitsemätön yritys ei suorita veroja koskaan. Tämän lisäksi menettely on maksajalle työläs ja vaatii oman aikansa, minkä vuoksi yritykset eivät myöskään ole halukkaita maksamaan suorituksia tällaisille yrityksille.
Ennakonperintärekisteriin merkitseminen
Ennakkoperintälain 25 §:n toisen momentin mukaan:
”Verohallinto merkitsee hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin sen, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua suoritusta ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona, ellei 26 §:n 2 ja 3 momentissa säädetystä muuta johdu. Verohallinto voi myös hakemuksetta merkitä ennakkoperintärekisteriin edellä tarkoitettua toimintaa harjoittavan.”
Pykälä tarkoittaa, että Verohallinnon on merkittävä ennakkoperintärekisteriin elinkeinonharjoittaja, jos asiassa ei ole erityistä esteperustetta. Esteperusteet ovat 26 §:n toisessa ja kolmannessa momentissa:
”Verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä tai jättää rekisteriin merkitsemättä sen, joka olennaisesti laiminlyö veronmaksun, kirjanpitovelvollisuuden, verotusta koskevan ilmoittamis- tai muistiinpanovelvollisuuden taikka muut velvollisuutensa verotuksessa.
Ennakkoperintärekisteristä voidaan myös poistaa tai siihen jättää merkitsemättä:
1) se, jonka voidaan olettaa aiempien laiminlyöntiensä tai johtamiensa yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella olennaisesti laiminlyövän 2 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa;
2) yhteisö tai yhtymä, jonka voidaan olettaa olennaisesti laiminlyövän 2 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa yhteisöä tai yhtymää johtavan aiempien laiminlyöntien tai tämän johtamien muiden yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella;
3) se, joka on määrätty liiketoimintakiellosta annetussa laissa tarkoitettuun liiketoimintakieltoon;
4) yhteisö tai yhtymä, jonka johtohenkilö on määrätty liiketoimintakiellosta annetussa laissa tarkoitettuun liiketoimintakieltoon.”
Käytännössä tyypillisesti vedotaan kolmannen momentin toiseen kohtaan:
”yhteisö tai yhtymä, jonka voidaan olettaa olennaisesti laiminlyövän 2 momentissa tarkoitetut velvollisuutensa yhteisöä tai yhtymää johtavan aiempien laiminlyöntien tai tämän johtamien muiden yhteisöjen tai yhtymien aiempien laiminlyöntien perusteella.”
Pykälässä tarkoitetut laiminlyönnit voivat olla veroilmoituksia tai veron maksamista. Jos esimerkiksi konkurssiin menneen yhtiön viimeiset ALV-ilmoitukset ovat tekemättä, voidaan tätä pitää laiminlyöntinä. Konkurssiin liittyy myös usein verovelkaa, jota on kertynyt sen vuoksi, että yritys on ollut maksukyvytön eikä ole kyennyt hoitamaan aikaisempia velvoitteitaan. Myös tätä voidaan Verohallinnon näkemyksen mukaan pitää laiminlyöntinä.
Ennakkoperintälain 27 § sisältää sääntelyn siitä, miten yllä olevan pykälän nojalla rekisteristä poistettu voi päästä takaisin rekisteriin:
”Verohallinto merkitsee ennakkoperintärekisteristä poistetun hakemuksesta uudelleen rekisteriin sen jälkeen, kun rekisteristä poistettu on oikaissut poistamisen perusteena olleet laiminlyönnit, tai viimeistään vuoden kuluttua rekisteristä poistamisesta, jollei laiminlyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä.”
Vaikka pykälässä puhutaan vain poistamisesta, tulkitsee Verohallinto tätä myös siten, että vuoden kuluttua rekisteriin voidaan merkitä sellainen taho, jota ei ole merkitty rekisteriin lainkaan. Pykälässä on kuitenkin lisäedellytys ”jollei laiminlyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä”. Verohallinnon ennakkoperintää koskevan ohjeen perusteella tämä voidaan todeta silloin, kun verovelvollinen on toiminut moitteettomasti vuoden ajan. Todettakoon, että toiminta on aiemmin todetun tavoin vähintäänkin haastavaa silloin, kun lähes mikään asiakasyritys ei ole valmis käyttämään ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän yrityksen palveluita.
Verojuristin havaintoja ratkaisukäytännöstä
Verohallinnon ratkaisukäytäntö on todella vaihtelevaa ennakkoperintärekisteriin merkinnän osalta. Joissain tapauksissa aikaisempi tuorekaan konkurssi ei ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia, kunhan asiassa on annettu asianmukainen selvitys siitä, että verojen maksamatta jättäminen ja mahdolliset tekemättömät veroilmoitukset johtuvat maksukyvyttömyydestä. Tällöin on syytä tuoda esiin, että tekemättömät veroilmoitukset johtuvat siitä, että konkurssin vuoksi kirjanpitoa ei voitu saattaa ajan tasalle, eikä veroilmoitusta antaa ajoissa tai lainkaan.
Toisissa tapauksissa taas linja on erittäin tiukka, jopa lain tarkoituksen tai tulkinnan vastainen. Näissä tapauksissa useiden vuoden takaisesta konkurssista johtuva yksittäisen kuukauden arvonlisäveron maksamatta jättäminen on voinut johtaa siihen, että saman yrittäjän uutta yritystä ei voida merkitä ennakkoperintärekisteriin. Verohallinto voi, ainakin näkemieni päätösten perusteella, katsoa yrityksen ”saastuvan” usealla perusteella:
- Hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on aiempi konkurssi taustalla
- Yrityksen perustamishetken osakkaalla on aikaisempi konkurssi taustalla
- Yritys on merkitty samaan osoitteeseen kuin sellainen henkilö, jolla on aikaisempi konkurssi taustalla
- Yrityksen perustamishetken osakkaalla tai hallituksen jäsenellä on henkilökohtaista verovelkaa
- Yrityksen perustamishetken osakkaalla tai hallituksen jäsenen verotusta on oikaistu verotarkastuksessa
- Yrityksen perustamishetken osakkaalla tai hallituksen jäsenellä on tuomio verorikoksesta
- Konkurssin alkamisen jälkeen pesänhoitaja ei ole tehnyt viimeisiä veroilmoituksia, mikä katsotaan viimeisen hallituksen vahingoksi
- Konkurssin alkamisen jälkeen pesänhoitaja ei ole maksanut erääntyneitä tai erääntyviä veroja, mikä katsotaan viimeisen hallituksen vahingoksi
Pahimmassa tapauksessa Verohallinnon päätöksessä on todettu, että riippumatta verojen maksamatta jättämisen syistä ja siitä, ovatko ”laiminlyönnit yhä todellisia ja olennaisia”, minkä vuoksi yritystä ei voida merkitä ennakkoperintärekisteriin. Tällainen tulkinta tarkoittaisi ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta, mikä ei lähtökohtaisesti sovellu oikeusjärjestykseemme kovin hyvin.
Useissa tapauksissa asiakkaidemme saamat päätökset ovat sellaisia, että asiantuntija-arviomme mukaan Verohallinto on tehnyt ne lainvastaisesti soveltamalla lakia väärin, yleensä verovelvollisen vahingoksi. Käytännössä päätöksistä valittaminen ei kuitenkaan ole hyödyllistä, koska verotuksen oikaisulautakunnan ja hallinto-oikeuksien käsittelyajat ovat niin pitkiä, että lopullinen ratkaisu asiaan saadaan vasta usein yli vuoden tai useiden vuosien kuluttua. Jos uutta elinkeinotoimintaa ollaan aloittamassa, tämä ratkaisu on auttamatta liian pitkä.
Näiltä osin yleensä paras ratkaisu on, että perustetaan uusi yritys, jossa aiemmin ”saastunut” henkilö ei ole mukana hallituksessa tai perustamisvaiheen omistajana. Mikään ei estä tällaista henkilöä hankkimasta perustetun yrityksen osakkeita myöhemmin. Tällä tavoin toteutetut järjestelyt ovat yleensä sujuneet ilman enempiä ongelmia.
Yhteenveto
Ennakkoperintärekisteriin pääsy on monella tapaa välttämättömyys yritystoiminnan harjoittamiselle. Käytännössä Verohallinnon päätösvalta rekisteriin pääsyssä on suuri, koska päätöksistä valittaminen ei ole tehokasta ottaen huomioon käsittelyajat. Tältä osin suosittelemme tiedostamaan riskin perustaa uutta yritystä, jos vastuuhenkilöllä tai perustamisvaiheen osakkaalla on edes useita vuosia vanhoja laiminlyöntejä. Tällöin on syytä harkita muita vaihtoehtoja.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Juristi, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
