top of page

Sisaryhtiöliiketoimien dokumentointi

Tässä blogikirjoituksessa käsittelen lähipiiriliiketoimien erityistapausta, sisaryhtiöiden välisiä transaktioita. Sisaryhtiöt eroavat muista lähipiiriyhtiöistä siksi, että niillä ei ole suoranaisia keskinäisiä omistussuhteita, mutta ne omistava taho on sama. Tästä syystä myös määräysvaltaa käyttävä taho on sama, mikä aiheuttaa omia erityispiirteitään. Sinänsä sisaryhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, mutta käytännössä niitä kohdellaan useissa oikeudellisesti merkityksellisissä tilanteissa eri tavalla kuin kahta riippumatonta osapuolta. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi sisaryhtiötransaktioiden riskitekijöitä sekä dokumentaatiota kirjanpidon, verotuksen ja maksukyvyttömyyden varalta.


Osakeyhtiöoikeus


Sisaryhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin erityisiä lähipiirisäännöksiä. Osakeyhtiölain 11 §:n sisältää määritelmän siitä, mitä yhtiöitä pidetään toistensa lähipiirinä:


Yhtiön lähipiiriin kuuluvat:

1) yhtiön emoyhtiö tai muu henkilö, jolla on yli 50 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä tai muuten kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta yhtiössä;

6) oikeushenkilö, jossa 1 kohdassa tarkoitetulla emoyhteisöllä tai muulla yhtiössä määräysvaltaa käyttävällä henkilöllä on 20–50 prosenttia oikeushenkilön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamista äänistä tai emoyhteisö tai muu yhtiössä määräysvaltaa käyttävä henkilö voi muuten käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa oikeushenkilön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.”


Kohdan 6 mukaisesti emoyhtiön omistamat yhtiöt ovat yhtiön lähipiiriä. Termiä sisaryhtiö ei sinänsä mainita muutoin kuin osakeyhtiölain 16-luvussa, jossa puhutaan sisaryhtiösulautumisesta. Sisaryhtiön keskeinen merkitys onkin lähipiiriä koskevan sääntelyn kautta. Tästä ensimmäinen säännös on 8:6 §:n säännös lähipiirilainoista:


Toimintakertomuksessa on erikseen ilmoitettava rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluvalle sekä niiden pääasialliset ehdot, jos rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai viisi prosenttia yhtiön taseen omasta pääomasta.”


Käytännössä tämä velvoite koskee vain niitä yhtiöitä, joiden on tarpeen laatia toimintakertomus, eli yhtiöt jotka ovat suurempia kuin kirjanpitolain 1:4 a §:n mukaiset pienyritykset. Osakeyhtiölain 8:8 §:n sisältää toimintakertomuksessa annettavia tietoja omien osakkeiden transaktioista lähipiirin kanssa:


Toimintakertomuksessa on ilmoitettava osakelajeittain:


1) yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa ja panttina olevien yhtiön ja emoyhtiön osakkeiden kokonaismäärät sekä suhteelliset osuudet kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä; sekä


2) tilikauden aikana yhtiölle tulleet ja pantiksi otetut omat ja emoyhtiön osakkeet sekä niiden luovuttaminen ja mitätöiminen.


Toimintakertomuksessa on annettava seuraavat tiedot tilikauden aikana yhtiölle tulleista, pantiksi otetuista, luovutetuista ja mitätöidyistä omista ja emoyhtiön osakkeista:


1) miten osakkeet ovat tulleet yhtiölle tai miten ne on luovutettu;

2) osakkeiden lukumäärä ja suhteellinen osuus kaikista osakkeista; sekä

3) maksettu vastike.


Hallussa ja panttina olevat osakkeet on ilmoitettava erikseen. Jos osakkeita on tullut yhtiön lähipiiriin kuuluvalta tai niitä on luovutettu lähipiiriin kuuluvalle, lähipiiriin kuuluva on mainittava nimeltä.”


Laajemmin lähipiiriä käsitellään osakeyhtiölain 22-luvussa, jossa käsitellään eri tahojen vahingonkorvausvelvollisuutta. Ensimmäinen lähipiiriviittaus on 22:1 §:n mukainen käänteinen todistustaakka silloin, kun yhtiön johto on aiheuttanut vahinkoa lähipiirin eduksi tehdyllä toimella:


Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.


Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.


Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”


Vastaava viittaus on myös 22:2 §:n mukaisessa osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuudessa:


Osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.


Vahinko, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella, katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti.”


Käytännössä nämä käänteisen todistustaakan säännökset tarkoittavat, että sellaisissa sisaryhtiötransaktioissa, jotka sisältävät yhtiön kannalta riskejä, päätöksentekijän on syytä dokumentoida laadukkaasti se, mitä päätöksenteossa on otettu huomioon ja millä perusteilla päätös on tehty. Jos tällaista dokumentaatiota ei ole ja riski realisoituu, päätöksentekijän on hyvin vaikea todistaa menetelleensä huolellisesti.


Tehtäessä liiketoimia sisaryhtiön kanssa on myös syytä dokumentoida huolellisesti arvio siitä, miten käytetty hinnoittelu on markkinaehtoista. Jos yhtiön johdon väitetään myöhemmin aiheuttaneen yhtiölle vahinkoa myymällä alle markkinahinnan tai ostaneen yli markkinahinnan, johdon tulee joko todistaa hinnan olleen markkinaehtoinen tai yhtiön hyötyneen muutoin liiketoimesta.


Osakeyhtiölaissa lähtökohtana on, että yllä mainitut päätökset tulisi kirjata pöytäkirjaan. Tätä koskeva säännös on osakeyhtiölain 6:6 §:ssä:


Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.”


Käytännössä useimmissa yhtiöissä läheskään kaikista hallituksen kokouksista ei tehdä pöytäkirjaa, vaan niistä on olemassa jotain muuta dokumentaatiota, kuten laskelmia, tarjouksia ja muuta vastaavaa aineistoa, mitä ei liitetä pöytäkirjaan. Tällainen muu aineisto on myös riittävää sen osoittamiseksi, että päätöksenteossa on menetelty huolellisesti. Pöytäkirjat ja kirjalliset sopimukset ovat toki paras tapa osoittaa jokin asia, mutta myös muu aineisto voi todistaa johdon toimineen huolellisesti.


Osakeyhtiö – varojenjako


Toinen osakeyhtiöoikeudellisesti merkityksellinen asia sisaryhtiötransaktioiden kannalta on varojenjaon sääntely. Osakeyhtiölain 13:1 § sisältää varojenjaon pääsäännön:

Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:


1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;


2) 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;


3) 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä


4) 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.


Yhtiöllä voi tämän luvun 9 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.


Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.


Varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröimistä.”


Käytännössä sisaryhtiötransaktiossa voi olla kyse kolmannen momentin mukaisesta liiketapahtumasta, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta. Jos sisaryhtiötransaktiota ei ole tehty markkinaehtoisesti, on maksettu ylihinta tai saatu alihinta varojenjakoa siltä osin, kun hinta eroaa käyvästä arvosta.


Käytännössä tämä on kuitenkin yleensä osakeyhtiölain mukaista varojenjakoa, koska sisaryhtiöiden emoyhtiö voi ainoana osakkeenomistajana päättää jakaa varoja myös muilla tavoilla osakeyhtiölain 13:6 §:n neljännen momentin mukaisesti:


Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.”


Tähän on kuitenkin yksi poikkeus. Alihintainen myynti tai ylihintainen osto on kielletty silloin, jos sisaryhtiö on maksukyvytön. Tätä koskeva säännös on osakeyhtiölain 13:2 §:ssä:


Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.”


Tämä tarkoittaa, että sisaryhtiöiden välinen hinnoittelu ei saa johtaa yhtiön päätymiseen maksukyvyttömyyteen. Markkinahintaa paremman hinnan käyttämistä ei kuitenkaan edellytetä, koska tällöin kyse ei ylipäätään ole varojen jakamisesta 13:1 §:n mukaan. Laittoman varojenjaon seurauksena saadut varat on palautettava osakeyhtiölain 13:4 §:n mukaan:


Vastoin tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.”


Käytännössä tämä tarkoittaa, että transaktiosta hyötynyt sisaryhtiö voi joutua palauttamaan transaktioiden arvon siltä osin, kun se on eronnut käyvästä arvosta sisaryhtiön hyväksi. Tältä osin sisaryhtiön on hyödyllistä kyetä ”todistamaan tietämättömyytensä” eli dokumentoidessaan lähipiiritransaktiota tehdä perusteltu ja kirjallinen arvio siitä, onko transaktio yhtiön johdon näkemyksen mukaan markkinaehtoinen vai ei.


Kirjanpito


Olen kirjoittanut lähipiiriyhtiöiden tilinpäätöksestä laajemman blogikirjoituksen aiemmin; löydät sen tämän linkin takaa. Käyn tässä sisaryhtiöiden transaktioiden perusperiaatteet läpi. Sisaryhtiö on aina kirjanpitoasetuksen mukainen lähipiiriyhtiö. Kirjanpitoasetuksen 2:7 b § sisältää sääntelyn siitä, miten lähipiiritransaktiot tulee esittää tilinpäätöksessä:


Liitetietona on esitettävä tiedot kirjanpitovelvollisen ja tämän lähipiiriin kuuluvien välisistä liiketoimista, jos ne ovat olennaisia eikä niitä ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Tietoja yksittäisistä liiketoimista voidaan yhdistellä lajeittain paitsi silloin kun tietojen erillistä esittämistä voidaan pitää välttämättömänä arvioitaessa liiketoimen vaikutusta kirjanpitovelvollisen taloudelliseen asemaan. Esitettäviin tietoihin tulee sisältyä:


1) kuvaus liiketoimesta;

2) liiketoimen arvo;


3) lähipiirisuhteen luonne; sekä


4) muut kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman arvioimisen kannalta välttämättömät tiedot liiketoimesta.


Lähipiirillä tarkoitetaan tätä pykälää sovellettaessa lähipiiriä sellaisena kuin se on määritelty kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa, jotka on hyväksytty kirjanpitolain 1 luvun 4 d §:n tarkoittaman IAS-asetuksen mukaisesti.


Edeltävä 1 momentti ei koske liiketoimia, joissa osapuolena on kirjanpitovelvollisen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen täysin omistama tytäryritys.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tulee tavanomaisin ehdoin toteutetuista lähipiiriliiketoimista ilmoittaa liitetietona niiden osapuolet ja määrät, jos ne ovat tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.”


Käytännössä pykälä tarkoittaa sitä, että kahdenlaiset liiketoimet on esitettävä tilinpäätöksen liitetiedoissa:


1) Olennaiset ja ei-markkinaehtoiset

2) Tarpeellinen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi


Käytännössä markkinaehtoisuuden arviointi riittää samalla tarkkuudella kuin osakeyhtiöoikeudessa. Olennaisuus taas on tilinpäätösoikeudellinen käsite, jota olen käsitellyt laajemmin tässä kirjoituksessa. Käytännössä olennaisia ovat sellaiset seikat, jotka voivat vaikuttaa tilinpäätöksen hypoteettisen käyttäjän päätöksiin, mikä tarkoittaa hyvin matalaa olennaisuuden rajaa.


Jos taas katsotaan, että lähipiiriliiketoimi tulee ilmoittaa oikean ja riittävän kuvan antamiseksi, täytyy käsillä olla jokin poikkeava olosuhde. Yleensä tätä on sovellettu silloin, kun yhtiön myynti tai ostot ovat lähes kokonaan tietyltä lähipiiriyhtiöltä. Muussa tapauksessa tämä kriteeri täyttyy vain poikkeuksellisesti.


Verotus


Sisaryhtiöiden väliseen hinnoitteluun voidaan puuttua myös verotuksessa. Verotuksessa on mahdollista katsoa, että käytetyn hinnan ja markkinahinnan välinen ero on veron kiertämistä. Tätä koskeva säännös on verotusmenettelylain 28 §:ssä:


Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.


Jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.”


Verotuksessa voidaan joissain tapauksissa katsoa, että sisaryhtiöiden välinen hinnoittelu on ollut veron kiertämistä ja tältä osin oikaista verotusta. Tämä voidaan tehdä joskus jopa siinä tapauksessa, että toimi on ollut verotuksen kannalta neutraali siten, että verotettava tulo on vain siirtynyt yhtiöstä toiseen.


Käytännössä tällaiseen ei kuitenkaan lähdetä, jos järjestelylle voidaan osoittaa mikä tahansa muu syy kuin verosta vapautuminen. Tällöin syynä on yleensä konsernin sisäiseen kustannuslaskentaan liittyvä seikka, sisaryhtiön kilpailukyvyn ylläpitäminen tai kannattavuuden ylläpitäminen. Tämä tosin on syytä dokumentoida ennen verotarkastusta eli mieluusti jo hinnoittelusta ja liiketoimista päätettäessä. Tässä kohtaa tarkastellaan yleensä konsernitason hinnoittelua eli emoyhtiön dokumentaatio on tässä merkityksellisessä roolissa.


Rikosoikeus


Alihintaiset transaktiot voivat olla myös rikosoikeudellinen ongelma, jos yhtiö päätyy näiden vuoksi maksukyvyttömäksi. Tällöin kyse voi olla velallisen epärehellisyydestä:


Velallinen, joka


1) hävittää omaisuuttaan,


2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,


3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka


4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan


ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”


Alihintaisissa transaktioissa on kyse omaisuuden luovuttamisesta ilman hyväksyttävää syytä. Tätä hyväksyttävää syytä tarkastellaan velkojien näkökulmasta. Yleisesti ottaen toimelle on aina hyväksyttävä syy, jos se on liiketaloudellisesti yhtiön edun mukaista. Tältä osin on yleensä riittävää, että osakeyhtiölain vaatimukset täytetään. Jos yhtiö, tai käytännössä johto tai osakkeenomistajat, pystyy osoittamaan, että sisaryhtiöiden välinen transaktio on ollut markkinaehtoinen, ei tästä aiheudu ongelmia. Rikosoikeudessa rangaistusta vaativan tahon näyttötaakka on kaikkein korkein, minkä vuoksi rikosoikeudessa edellytetään kaikkein vähiten dokumentaatiota haitallisten seurausten välttämiseksi.


Yhteenveto


Sisaryhtiöiden väliset liiketoimet on aiheellista dokumentoida huolella. Erityisen keskeistä on dokumentoida käytetyt hinnat ja niiden markkinaehtoisuus. Muussa tapauksessa voidaan joutua tilanteeseen, jossa johdon katsotaan joko aiheuttaneen vahinkoa yhtiölle tai jakaneen yhtiön varoja osakeyhtiölain vastaisesti. Sinänsä konserniyhtiöiden välillä tästä ei aiheudu ongelmia niin kauan, kuin yksikään yhtiöistä ei ajaudu maksukyvyttömyyteen. Verotarkastuksessa sen sijaan voidaan joskus joutua esittämään selvitystä, että markkinaehtoisesti hinnoittelusta on poikettu jostain muusta syystä, kuin veron välttämiseksi.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



 

 

 



12 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page