Elinkeinotoiminnan tukeminen kunnissa ja valtiontuet – KPF:n palveluesittely

Tässä blogikirjoituksessa esittelen KPF:n yhtä osaamisaluetta: kuntaoikeus ja valtiontukisääntely. Olemme toimineet useissa erilaisissa toimeksiannoissa kunnan neuvonantajana selvittämässä erilaisten elinkeinoelämää edistävien toimien toteuttamista kuntalain ja EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta. Olen itse kirjoittanut väitöskirjani EU:n valtiontukisääntelystä ja olen kirjoittanut aiheesta myös myöhempiä akateemisia artikkeleita, joissa olen tarkastellut kuntien yleisiä mahdollisuuksia edistää elinkeinotoimintaa voimassa olevan lainsäädännön rajoissa. Tässä blogikirjoituksessa kerron hieman palveluista, joita olemme tarjonneet kunnille elinkeinoelämän edistämiseen liittyen. 

Kunnan toiminta kilpailluilla markkinoilla

Kuntalain sääntely edellyttää, että kunnan tulee yhtiöittää sellainen toiminta, jossa toimitaan kilpailluilla markkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa joko konkreettisen tai usein jopa hypoteettisen kilpailun olemassaoloa. Rajanveto muodostuu erityisen vaikeaksi silloin, jos tiettyä palvelua sinänsä tarjotaan Suomessa, mutta kyseisen kunnan alueella palvelua ei ole saatavilla riittävässä mittakaavassa tai lainkaan. Tällaisia tapauksia on ollut esimerkiksi asumisen, majoittumisen ja logistiikan palveluissa. 

Olemme toimineet asiantuntijana useissa toimeksiannoissa, joissa kunnassa on arvioitu, tuleeko tietty suunniteltu toiminta yhtiöittää vai voidaanko sitä harjoittaa osana kunnan omaa toimintaa. Näissä keskeisessä roolissa on kuntalain säännösten ja niiden tuntemisen ja tulkinnan lisäksi myös markkinoiden tuntemus sekä tuntemus siitä, mitkä ovat toisiaan kompensoivia tai toisiaan korvaavia palveluita. Näissä toimeksiannoissa olemme laatineet asiantuntijalausuntoja siitä, voidaanko toimintaa harjoittaa osana kuntaa, vai tuleeko se yhtiöittää. Lausuntojamme on käytetty pohjana useissa yhtiöittämiseen liittyvissä päätöksissä. 

Jos toiminta yhtiöitetään, seuraava ongelma on EU:n valtiontukisääntely. Kunnan intressissä harjoittaa taloudellista toimintaa ei tyypillisesti ole tuottaa voittoa tällä toiminnalla, vaan tuottaa tiettyä palvelua kunnassa toimivien yritysten ja kuntalaisten tarpeisiin. Kunnan omistamat yhtiöt eivät kuitenkaan myöskään saa antaa tukea yksityisille tahoille, vaan toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla markkinaehtoista.

Olemme toimineet neuvonantajina arvioitaessa, ovatko kunnan suunnittelemat palveluiden luovutusehdot sellaisia, että toimintaa ei voida katsoa kielletyksi valtiontueksi. Olemme myös useissa tapauksissa tarkastelleet kunnan ja yhtiön välisiä suunniteltuja transaktioita siitä näkökulmasta, toimiiko kunta aidosti samanlaisessa roolissa kuin missä markkinaehtoinen sijoittaja toimisi. Jos kunnan toiminta rinnastuu yksityiseen ja taloudellisessa intressissä toimivaan tahoon, kyseessä ei lähtökohtaisesti voi olla kielletty valtiontuki. Kyseessä on ns. yksityinen sijoittaja-kriteeri. 

SGEI-palveluvelvoite

Kunta voi tietyissä tapauksissa antaa yksityiselle yritykselle palveluvelvoitteen ja maksaa tästä korvauksen. Tätä kutsutaan palveluvelvoitteeksi, joka löytyy usein englanninkielisellä nimellä SGEI (Services of general economic interests). Käytännössä tämä edellyttää, että kunta voi riittävällä varmuudella todeta, että kyseistä palvelua ei ole saatavilla yksityisillä markkinoilla. Palveluvelvoite perustuu EU:n valtiontukisääntelyyn ja sen tulkintaan, mutta myös kuntalain 131 §:ssä on tätä koskeva säännös. 

Olemme avustaneet kuntia palveluvelvoitteen suunnittelussa erilaisissa tilanteissa ja arvioineet, onko kyseinen palvelu ylipäätään sellainen, jota voidaan sisällyttää palveluvelvoitteeseen. Olemme arvioineet myös hankintalain soveltumista palveluvelvoitteen asettamiseen. Tämän lisäksi olemme tarkastelleet korvauksen määräytymistä ja korvauksen tasoa valtiontukisääntelyn näkökulmasta. 

Kunnan ja markkinaosapuolten väliset sopimukset

Usein kunnilla on intressiä neuvotella yksityisten tahojen kanssa sopimuksia sen perusteella, miten näiden yritysten toimintaa kunnassa tahdotaan edistää. Kunnat voivat esimerkiksi haluta neuvotella edullisia vuokrasopimuksia tai jopa kiinteistökehityshankkeita sellaisille yrityksille, joiden tahdotaan sijoittautuvan kyseiseen kuntaan. Näissä transaktioissa riskinä on kuitenkin EU:n valtiontukisääntely: jos kunnan käyttämät ehdot ovat selvästi edullisempia kuin mitä yksityinen taho käyttäisi, voidaan toiminta katsoa kielletyksi valtiontueksi. 

Olemme toimineet tällaisissa hankkeissa neuvonantajana arvioimassa, millaisia ehtoja kunta voi käyttää ilman, että kyseinen liiketoimi saattaa sisältää kiellettyä valtiontukea. Tällaisissa palveluissa olemme hyödyntäneet sekä valtiontukiosaamistamme että markkinatietoa. Jotta voidaan arvioida tiettyjen ehtojen kaupallista järkevyyttä, tarvitaan usein sekä laskentatoimen osaamista että markkinoiden tuntemusta. Tällöin voidaan antaa perusteltu arvio siitä, pitäisikö yksityinen sijoittaja kyseistä liiketoimea niin kannattavana, että siihen kannattaa ryhtyä. 

Yhteenveto

Valtiontukisääntely ja kunnan toiminta yksityisillä markkinoilla ovat tietyllä tavalla melko niche-osaamisalueita, koska näitä asioita hallitsevia henkilöitä on Suomessa vähän. Rahallisesti nämä toimet ovat kuitenkin lähes aina merkittäviä, miksi tällaiselle osaamiselle on tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoitin tämän blogikirjoituksen tuodakseni tällaisia palveluita paremmin tunnetuksi.

Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka

Eelis Paukku 

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Juristi, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF

044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com