Yrityssaneerauksen rikosperusteiset esteet
- Eelis Paukku
- 1 tunti sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Yrityssaneeraukseen hakeutuminen on vaativa prosessi, jonka edetessä voi tulla vastaan yllättäviäkin seikkoja. Yrityssaneeraushakemus voidaan hylätä useilla perusteilla, joista yhtenä ovat rikosperusteiset esteet. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen rikosperusteisia esteitä ja niiden tulkintaa.
Saneeraukseen hakeutumisen esteistä
Yrityssaneerauslain 7 §:n mukaan perusmuotoista saneerausmenettelyä ei koskaan voida aloittaa, jos jokin seuraavista täyttyy:
”1) velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti;
2) on todennäköistä, että velallisen varat eivät riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen eikä kukaan muu ole sitoutunut vastaamaan näistä kustannuksista;
3) on todennäköistä, että velallinen ei kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja;
4) on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen;
5) on perusteltua syytä olettaa, että saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ei ole edellytyksiä; tai
6) velallisen kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, paitsi jos osoitetaan, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.”
Kyseiset esteet ovat siinä määrin ehdottomia, että tuomioistuimen ei ole sallittua tehdä menettelyn aloittamisesta päätöstä, jos jokin näistä täyttyy. Rikosperusteiset esteet sen sijaan ovat harkinnanvaraisia:
”Ellei erityisiä vastasyitä ole, saneerausmenettelyä ei voida myöskään aloittaa, jos:
1) velallisen tai jonkun velallisen puolesta toimineen syyksi on luettu saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa tehty rikoslain (39/1889) 39 luvun 1, 1 a, 2, 3 tai 6 §:ssä tarkoitettu velallisen rikos taikka kirjanpitorikos tai törkeä kirjanpitorikos taikka hän on syytteessä tällaisesta rikoksesta tai on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen tällaiseen rikokseen;
2) velallinen, velallisyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies tai velallisyhteisön johtoon kuuluva henkilö on saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa rikkonut liiketoimintakiellon tai on syytteessä tällaisesta rikoksesta taikka on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen tällaiseen rikokseen; tai
3) velallinen, velallisyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies tai velallisyhteisön johtoon kuuluva henkilö on syyllistynyt tai on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen menettelyyn, jonka perusteella hänet voitaisiin määrätä liiketoimintakieltoon.”
Kyseiset perusteet ovat harkinnanvaraisia, mutta käytännössä näiden olemassaolo tyypillisesti estää saneerauksen aloittamisen, koska painavan vastasyyn perusteleminen on haastavaa.
Velallisen rikoksista
Saneerausmenettelyssä ensimmäinen esteperuste on velallisen rikos tai kirjanpitorikos. Pykälän kohdassa mainittuja rikoksia ovat:
39:1 § Velallisen epärehellisyys
39:1a § Törkeä velallisen epärehellisyys
39:2 § Velallisen petos
39:3 § Törkeä velallisen petos
39:6 § Velkojansuosinta
Kyseiset teot ovat yksinkertaistettuna rikoksia, joissa velallinen, kuten osakeyhtiö, hävittää omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin tai suosii tiettyjä velkojia toisten kustannuksella. Perustekotapana on 39:1 §:n mukainen velallisen epärehellisyys:
”Velallinen, joka
1)hävittää omaisuuttaan,
2)ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,
3)siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka
4)lisää perusteettomasti velvoitteitaan
ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Jo epäily riittää, mutta epäilytilanteessa kynnys jättää menettely aloittamatta on huomattavasti korkeampi.
Liiketoimintakiellon rikkominen
Liiketoimintakiellon rikkominen on määritelty rikoslain 16:11 §:ssä:
”Joka rikkoo liiketoimintakiellon tai väliaikaisen liiketoimintakiellon, on tuomittava liiketoimintakiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Liiketoimintakiellon rikkomisesta tuomitaan myös se, joka toimii toisen välikätenä liiketoimintakiellon tai väliaikaisen liiketoimintakiellon kiertämiseksi.”
Liiketoimintakiellon sisältö on liiketoimintakieltolain 4 §:ssä:
”Liiketoimintakieltoon määrätty ei saa:
1) itse tai toista välikätenä käyttäen harjoittaa sellaista liiketoimintaa, josta kirjanpitolaissa on säädetty kirjanpitovelvollisuus;
2) olla avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä taikka eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsenenä;
3) olla yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenenä, varajäsenenä, toimitusjohtajana taikka muussa niihin rinnastettavassa asemassa yhteisössä tai säätiössä;
4) itse tai toista välikätenä käyttäen tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa tai hoitaa sen hallintoa;
5) itse tai toista välikätenä käyttäen tehdä osakeyhtiön perustamissopimusta tai olla osuuskunnan perustajana;
6) hankkia itse taikka toista välikätenä käyttäen omistukseen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä; taikka
7) harjoittaa Suomessa liiketoimintaa ulkomaille perustettua yhteisöä välikätenä käyttäen tai tosiasiallisesti johtaa sellaisen ulkomaille perustetun yhteisön toimintaa, joka harjoittaa liiketoimintaa Suomessa muuten kuin vähäisessä määrin eikä hankkia määräysvaltaa sellaisessa yhteisössä.
Kielto ei koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa julkisoikeudellisessa yhteisössä tai yhteisöön kuuluvassa säätiössä tai laitoksessa, jonka pääasiasiallisena tarkoituksena ei ole liiketoiminnan harjoittaminen. Kielto ei myöskään koske tehtäviä tai toimintaa sellaisessa aatteellisessa yhdistyksessä tai säätiössä, joka ei lainkaan harjoita liiketoimintaa tai harjoittaa sitä vain vähäisessä määrin.
Tuomioistuin voi erityisistä syistä määrätä, ettei kielto koske tiettyä, tietynlaista tai tietynlaajuista liiketoimintaa taikka tehtäviä tai toimintaa tietyssä yhteisössä tai säätiössä taikka 1 momentin 6 kohdan mukaisen määräysvallan hankkimista yhteisössä.”
Liiketoimintakiellon perussisältö on kielto olla vastuuhenkilönä tai tosiasiallisena päättäjänä liiketoimintaa harjoittavassa osakeyhtiössä. Tyypilliset liiketoimintakiellon rikkomiset liittyvät bulvaanien käyttöön ja yhtiöiden tosiasiallisessa johdossa toimimiseen.
Muut rikokset
Kolmas esteperuste on kaikkein laajin. Pykälän mukaan mikä tahansa menettely, josta voidaan tuomiota liiketoimintakieltoon, voi olla esteenä saneeraukselle. Liiketoimintakieltolain 3 § sisältää teot, joiden perusteella henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon:
”Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä 2 §:ssä tarkoitettu henkilö,
1) jos hän on liiketoiminnassa muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvasta syystä olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia; tai
2) jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä,
ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.
Laiminlyöntien olennaisuutta 1 momentin 1 kohdan mukaan arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen ja niillä tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä.”
Periaatteessa liiketoimintakiellon soveltamisala on laaja, koska pykälän sanamuodon mukaisesti sitä voidaan soveltaa mihin tahansa rikolliseen menettelyyn, johon elinkeinotoiminnassa syyllistytään. Käytännössä menettelyä kuitenkin sovelletaan toisiin rikoksiin useammin kuin toisiin. Erityisesti talousrikokset ja petosrikokset ovat sellaisia rikoksia, joista liiketoimintakieltoa voidaan määrätä. Myös työturva- ja ympäristörikokset ovat sellaisia rikoksia, joista kielto voidaan määrätä. Sen sijaan muissa rikoksissa kielto on tyypillisesti harvinaisempi.
Yhteenvetoa
Käytännössä rikosperusteiset saneerausesteet ovat hyvin ennustettavia. Poikkeuksena tähän on ehkä yleisempi lauseke muusta teosta, josta voidaan määrätä liiketoimintakieltoon. Tältä osin tulkinnanvaraisuutta voi liittyä erityisesti ympäristö- tai työturvarikoksiin, joista liiketoimintakielto voidaan määrätä, mutta jonka määrääminen on epätodennäköisempää kuin esimerkiksi kovissa talousrikoksissa.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Juristi, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
