Pääomalainan takaisinmaksu on yksi tyypillisiä kysymyksiä, joihin vastaan juristina ja tilintarkastajana. Pääomalainan oikeudellinen luonne on ollut monelle alaan perehtymättömälle epäselvä pitkään, koska EU:n ja kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaikutuksesta johtuen pääomalainan tilinpäätöskohtelu on muuttunut, mutta sen osakeyhtiöoikeudellinen luonne ei. Olen kirjoittanut aiheesta aiempia kirjoituksia, löydät ne näiden linkkien takaa. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen, milloin pääomalainan saa maksaa takaisin kuluvan tilikauden aikana.
Pääomalainasta
Pääomalainan sääntely on osakeyhtiölain 12 luvussa. Keskeinen säännös tässä on varojenjakorajoitus eli 12:1 §:n ensimmäisen momentin toinen kohta:
”Yhtiö voi ottaa lainan (pääomalaina), jonka:
1) pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella;
2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän; sekä
3) pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.
Pääomalainan 1 momentin vastaiseen pääoman palauttamiseen, koron maksuun sekä vakuuden antamiseen sovelletaan, mitä laittomasta varojenjaosta säädetään 13 luvun 4 §:ssä ja 25 luvun 1 §:n 4 kohdan rangaistussäännöksessä.
Tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta 14 luvun 2 §:ssä, 16 luvun 6 §:ssä, 17 luvun 6 §:ssä tai 19 luvun 7 §:ssä tarkoitetussa velkojiensuojamenettelyssä. Pääomalainan velkojalle tulevan määrän saa kuitenkin maksaa tai vakuuden antaa vasta, kun velkojiensuojamenettelyä edellyttävä toimenpide on rekisteröity. Pääomalainan velkojan suostumuksella pääomalainaa voidaan käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi, muuntaa sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi tai käyttää yhtiön tappion kattamiseen.”
Pääomalainan takaisinmaksumahdollisuudet rakentuvat viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen varaan:
”2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän;”
Pykälässä sallitaan sekä viimeisen tilikauden tilinpäätöksen että välitilinpäätöksen käyttäminen tappion tai voiton laskemiseksi. Välitilinpäätöksen käyttäminen on erityisen hyödyllistä silloin, jos yrityksellä on takana voitollinen tilikauden alku ja varoja halutaan jakaa. Koska osinkojen jako välitilinpäätöksen perusteella on verotuksessa epäedullista, on pääomalainan palauttaminen ja koron maksaminen usein edullisempi vaihtoehto. Olen kirjoittanut aiheesta tässä kirjoituksessa.
Pykälän mukaan pääomalainan takaisinmaksulla merkitystä on nimenomaan maksuhetken vapaalla omalla pääomalla ja pääomalainoilla. Vapaa oma pääoma määritellään osakeyhtiölain 8:1 §:ssä:
”Yhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua omaa pääomaa. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.”
Useimmissa yhtiöissä vapaata omaa pääomaa ovat SVOP ja aiempien tilikausien voittovarat. Pääomalainan osalta pykälät ovat ristiriidassa siltä osin, tulisiko kuluvan tilikauden voitto tai tappio huomioida maksuhetkellä. Osakeyhtiölain 8:1 §:n mukaan vapaaseen omaan pääomaan kuuluu tilikauden voitto. Osakeyhtiölain 12:1 §:ssä taas viitataan maksuhetken vapaaseen omaan pääomaan, mutta toisaalta aiempien tilikausien tappioiden osalta viitataan nimenomaan viimeiseen vahvistettuun tappioon.
Sinänsä oikeuskirjallisuus ja hallituksen esitys puoltavat sitä, että pääomalainan takaisinmaksussa ei huomioitaisi kuluvan tilikauden tappiota, vaan ainoastaan viimeisin tappio. Maksuhetken vapaan oman pääoman osalta hallituksen esityksessä korostetaan nimenomaan, että huomiota tulee kiinnittää aiemmin tilikaudella tapahtuneeseen voitonjakoon ja muiden pääomalainojen maksuun. Tätä argumentaatiota puoltaa myös se, että osakeyhtiölain maksukykyisyystestiä ei sovelleta pääomalainan takaisinmaksuun.
Vaikka oikeuskirjallisuudessa ja hallituksen esityksessä argumentoidaan sen puolesta, että kuluvan tilikauden tappiota ei tulisi huomioida pääomalainan takaisinmaksusta, ei tilanne ole silti velkojalle hyvä. Tämä ristiriita on siltä osin kiusallinen, että se voi johtaa erityisesti kriisiyrityksissä tilanteeseen, jossa pääomalainan antajien rahoitusriskit kasvavat merkittävästi.
Pääomalainan laittoman maksun seuraukset
Pääomalainavelkojalle pääomalainan laittoman maksun seuraukset eivät ole kovinkaan vakavia. Jos osakeyhtiö pysyy maksukykyisenä eikä päädy konkurssiin, ei pääomalainavelkoja voi lähtökohtaisesti joutua palauttamaan jo hänelle tehtyjä maksuja. Toki tästä voi muodostua poikkeuksia silloin, jos lainasopimus on rakennettu pääomalainavelkojalle epäedullisella tavalla. Tässä noudatetaan normaaleja sopimusoikeuden periaatteita eli lähdetään tulkitsemaan lainasopimusta.
Osakeyhtiön hallitus voi toki joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos yhtiölle aiheutuu vahinkoa siitä, että pääomalaina on maksettu takaisin osakeyhtiölain vastaisesti. Tätä koskeva säännös on osakeyhtiölain 22:1 §:ssä:
”Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”
Käytännössä pääomalainan ennenaikaisesta maksusta aiheutuu yhtiölle vahinkoja, jos yhtiö joutuu ottamaan lainaa korkeammalla korolla muualta tai ei kykene hoitamaan kaikkia maksujaan ja joutuu siksi maksamaan sopimussakkoja tai perintäkuluja. Näissä tilanteissa yhtiön johto voidaankin velvoittaa korvaamaan ennenaikaisen maksun aiheuttama vahinko yhtiölle tai osakkeenomistajille.
Jos yhtiö sen sijaan joutuu maksukyvyttömäksi, voi myös pääomalainavelkoja olla ongelmissa. Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 §:n mukaisesti:
”Velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää peräytyy, jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena. Jos maksu on suoritettu velallisen läheiselle edellä sanottua aikaisemmin mutta myöhemmin kuin kaksi vuotta ennen määräpäivää, maksu peräytyy vastaavasti, jollei näytetä, ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä maksun vuoksi tullut maksukyvyttömäksi.”
Käytännössä osakeyhtiölain vastaisesti takaisin maksettu pääomalaina on aina maksettu epätavallisin maksuvälinein ja ennenaikaisesti. Tällöin on riski siitä, että lainan takaisinmaksu täytyy palauttaa yhtiölle korkoineen. Samassa tilanteessa yhtiön johdolla on myös riski vahingonkorvausvastuusta, jos lainaa ei saada takaisin. He joutuvat korvaamaan konkurssipesälle lainan takaisinmaksusta aiheutuneen vahingon eli käytännössä lainan pääoman.
Yhteenveto
Pääomalainan takaisinmaksun sääntely on vähintäänkin epäselvä, ja jopa jossain määrin ristiriitainen. Jos velkoja ja yhtiön johto tahtovat tehdä riskinhallintaa, suosittelen aina, että pääomalainaa ei makseta takaisin, jos taseen viimeisimmän väliajon vapaa oma pääoma ja pääomalainojen yhteismäärä eivät sitä kestä. Joissain tapauksissa yrityksen johto ja velkoja eivät kuitenkaan näe muuta vaihtoehtoa. Tältä osin korostan, että johto voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen silloin, jos pääomalaina on maksettu takaisin osakeyhtiölain vastaisesti ja yhtiölle aiheutuu tästä ongelmia. Vielä enemmän ongelmia aiheutuu sekä velkojalle että johdolle, jos yhtiö tämän jälkeen päätyy maksukyvyttömäksi.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
