Milloin pääomalainan voi maksaa takaisin?

Pääomalaina herättää usein kysymyksiä, koska asiaa koskeva sääntely ei ole kovin yksiselitteistä. Pääomalaina on kuitenkin usein käytetty rahoitusinstrumentti, joten sitä koskeva sääntely on monelle yrityselämän toimijalle tarpeen jossain vaiheessa. Olen kirjoittanut tänä vuonna useita kirjoituksia pääomalainasta. Niitä löydät tämän postauksen alaosasta. Tässä kirjoituksessa käsittelen pääomalainan takaisinmaksua.


Pääomalainasta


Pääomalaina on tarkoitettu yhtiön rahoittamiseen oman pääoman ehtoisesti, käytännössä yleensä omistajat antavat pääomalainan. Pääomalaina on helpompi instrumentti kuin esimerkiksi osakepääoman korottaminen tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston sijoitus. Nämä voivat vaatia useita erilaisia yhtiöoikeudellisia toimia, kuten yhtiökokouksen ja rekisteröinnin. Pääomalaina sen sijaan voidaan hoitaa yhdellä lainasopimuksella ja tilisiirrolla.


Pääomalainaa koskeva sääntely on osakeyhtiölain 12-luvussa. Luvun ensimmäinen pykälä kuuluu:


Yhtiö voi ottaa lainan (pääomalaina), jonka:


1) pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella;


2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän; sekä


3) pääoman tai koron maksamisesta yhtiö tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.

Pääomalainan 1 momentin vastaiseen pääoman palauttamiseen, koron maksuun sekä vakuuden antamiseen sovelletaan, mitä laittomasta varojenjaosta säädetään 13 luvun 4 §:ssä ja 25 luvun 1 §:n 4 kohdan rangaistussäännöksessä.


Tämän pykälän säännöksiä ei sovelleta 14 luvun 2 §:ssä, 16 luvun 6 §:ssä, 17 luvun 6 §:ssä tai 19 luvun 7 §:ssä tarkoitetussa velkojiensuojamenettelyssä. Pääomalainan velkojalle tulevan määrän saa kuitenkin maksaa tai vakuuden antaa vasta, kun velkojiensuojamenettelyä edellyttävä toimenpide on rekisteröity. Pääomalainan velkojan suostumuksella pääomalainaa voidaan käyttää osakepääoman korotuksen maksuksi, muuntaa sijoitetuksi vapaaksi omaksi pääomaksi tai käyttää yhtiön tappion kattamiseen.”


Toinen pykälä sisältää lisämääritelmiä pääomalainasta:


Sopimus pääomalainasta on tehtävä kirjallisesti. Lainaehtojen muutos tai vakuuden antaminen on pätemätön, jos se on 1 §:n 1 momentin vastainen.


Jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.

Pääomalainoilla on keskenään yhtäläinen oikeus yhtiön varoihin, jollei muuta ole yhtiön ja pääomalainojen velkojien kesken sovittu.


Pääomalainat merkitään taseeseen erillisenä eränä.”


Jotta laina olisi pääomalaina, on velkakirjassa tai muussa velkasopimuksessa oltava 12:1 §:ssä mainitut ehdot. Velkakirjassa täytyy siis erikseen lukea, että laina on konkurssissa huonommassa etuoikeusasemassa muihin velkojiin nähden sekä voitonjakorajoitus. Käytännössä pienyrityksissä kuitenkin riittää, että lainan antajana toiminut yrittäjä ilmoittaa kirjanpitäjälle, että laina merkitään tilinpäätökseen pääomalainana. Käytännössä tämä ratkaisu on peruuttamaton, koska lainan muuttaminen tavalliseksi lainaksi rinnastuu pääomalainan takaisinmaksuun, jolle on tiettyjä rajoituksia. Käsittelen näitä seuraavan väliotsikon alla.


Pääomalaina kirjataan kirjanpitolain 5:5 c §:n mukaan yleensä vieraaseen pääomaan:


Omaan pääomaan saadaan merkitä erilliseksi eräksi sellainen pääomalaina, jota osakeyhtiö tai osuuskunta pitää ehdoiltaan oman pääoman luonteisena siten kuin IAS-asetuksella hyväksytyissä tilinpäätösstandardeissa omaan pääomaan luettavilta arvopapereilta edellytetään. Muussa tapauksessa tällainen laina merkitään vieraaseen pääomaan.”


Tätä koskevan kirjoituksen löydät tämän postauksen alaosasta.


Pääomalainan takaisinmaksu


Pääomalainan takaisinmaksua koskeva pykälä on 12:1 §, jonka takaisinmaksua koskeva osa kuuluu:


“Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän;”


Tämä pykälä sisältää kaksi keskeistä seikkaa: laskutavan ja tilinpäätöksen. Pykälän mukaan pääomalainan palautuksen tulee perustua viimeisimmän tilinpäätöksen tappioon ja tätä seuraavaan väliajoon. Tilinpäätöksen on oltava vahvistettu ja tilintarkastettu tilinpäätös, eli tilinpäätös tulee tilintarkastaa ja käsitellä yhtiökokouksessa. Tätä varten voidaan periaatteessa laatia ylimääräinen tilinpäätös, jos se vahvistetaan.


Tämän lisäksi pääomalainan takaisinmaksuhetkellä on tarkistettava, täyttyvätkö takaisinmaksun ehdot maksuhetkellä. Tilinpäätös vahvistetaan usein vasta jopa puoli vuotta tilikauden päättymisen jälkeen, minkä vuoksi taloudellinen tilanne on voinut muuttua huomattavasti. Maksettaessa pääomalainaa takaisin tuleekin tarkastaa yhtiön taloudellinen tilanne kirjanpidon väliajosta ja tarkistaa, täyttyvätkö takaisinmaksun ehdot.


Tämän lisäksi pääomalainan takaisinmaksun edellytyksenä on, että vapaa oma pääoma ja pääomalainat ylittävät tappion määrän. Vapaata omaa pääomaa ovat tyypillisessä tilinpäätöksessä sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP), tilikauden voitto ja edellisten tilikausien voitto. Sidottua pääomaa ovat osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto.

Vapaan oman pääoman ja pääomalainojen yhteismäärän tulee siis ylittää takaisinmaksettava määrä takaisinmaksuhetkellä. Jos yhtiöllä ei ole aiempia tappioita, tämän täyttyminen on melko selkeää, jos kuluva tilikausi ei ole selkeästi tappiollinen.


Pääomalaina ja maksukyky


Teoriassa pääomalainaan ei sovelleta osakeyhtiölain 13:2 §:n mukaista maksukykytestiä, joka kuuluu seuraavasti:


Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.”


Tilanteessa, jossa pääomalaina on annettu yhtiön lähipirille, velkakirjassa ei ole mainittu eräpäivää ja sen takaisinmaksu aiheuttaa maksukyvyttömyyden, sovelletaan hyvin herkästi rikoslain 39:6 §:ää:


Jos velallinen, joka tietää itsensä kyvyttömäksi täyttämään velvoitteensa, suosiakseen tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella


1) maksaa ennenaikaisesti velan olosuhteissa, joissa maksu ei ole tavanomainen,


2) antaa velkojan saatavasta vakuuden, josta ei ollut sovittu tai jota velallinen ei ollut luvannut velkasuhteen syntyessä,


3) käyttää velvoitteen täyttämiseen epätavallista maksuvälinettä olosuhteissa, jotka huomioon ottaen maksua ei voida pitää tavanomaisena, taikka


4) ryhtyy muuhun sellaiseen velkojan asemaa parantavaan järjestelyyn,

hänet on tuomittava velkojansuosinnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”


Pääomalainan takaisinmaksussa on lähipiiritapauksessa usein kyse velan ennenaikaisesta takaisinmaksusta tai muusta velkojan asemaa parantavasta järjestelystä. Tuomio velkojansuosinnasta johtaa rikostuomioon ja velvollisuuteen palauttaa rahat.


Kielletyn varojenjaon seuraukset


Jos pääomalainaa maksetaan takaisin näitä säännöksiä rikkoen, sovelletaan tähän osakeyhtiölain 13:4 §:ää, jonka sisältö kuuluu:


Vastoin tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.”


Tämä palautusvelvollisuus vanhenee yleisen vanhentumissäännön mukaan kolmessa vuodessa. Johdolla on tosin viiden vuoden vahingonkorvausvelvollisuus päätöksestä, ja jos maksunsaaja ja johto ovat sama henkilö, jatkuu kanneaika tämän mukaan. Kolmen vuoden ajan yhtiön on mahdollista vaatia maksua palautettavaksi. Jos edellisen otsikon alla käsitelty velkojansuosinta täyttyy, jatkuu kanneaika tosin rikoksen vanhentumisajan, eli viisi tai kymmenen vuotta teon törkeydestä riippuen.


Käytännössä tämä kuitenkin vaatisi, että yhtiö ajaisi kannetta varoja saanutta vastaan. Jos varoja on jaettu ainoalle osakkeenomistajalle, vaatisi tämä omistuksenvaihdoksen tai konkurssin.


Yhteenveto


Pääomalainan takaisinmaksu vaatii tiettyä tarkkuutta kirjanpidossa ja sisäisessä laskennassa. Pääomalainan maksaminen takaisin osakeyhtiölain vastaisesti voi johtaa useisiin seurauksiin, joista lievin on rahojen palautusvelvollisuus ja vakavin on yrittäjän rikosoikeudellinen vastuu. Jos varoja jaetaan yhtiön ainoalle osakkeenomistajalle, edellyttää seurausten realisoituminen tosin käytännössä konkurssia.


Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/vero-oikeus


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

HT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com




14 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki