top of page

Osinkojen maksaminen välitilinpäätöksen perusteella

Saan usein kysymyksiä ylimääräisten osinkojen, eli niin sanottujen väliosinkojen, maksamisesta. Usein yrittäjät tahtoisivat maksaa osinkoja useasti vuodessa kassatilanteen ja tuloskehityksen mukaisesti. Monia osinkoja voidaan maksaa kahdella tapaa, yhdellä tai useammalla tilinpäätöksellä. Käyn tässä kirjoituksessa läpi aiheeseen liittyvän lainsäädännön ja vertailen näitä vaihtoehtoja.


Välitilinpäätöksestä


Osakeyhtiölain 13:3 § sisältää säännöksen varojenjaon sidoksesta tilinpäätökseen:


Varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.”


Säännöksellä on merkitystä niin sanottujen tase- ja maksukykytestien näkökulmasta.

Osakeyhtiölain 13:5 § sisältää tasetestin:


Jollei yhtiön maksukykyä koskevasta 2 §:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.”


Tämä tarkoittaa, että yrityksen oman pääoman on oltava positiivinen, jotta varoja voidaan jakaa. Myös erän, josta varoja jaetaan, on oltava positiivinen. Näitä eriä voivat olla SVOP-rahasto ja edellisten tai kuluvan tilikauden voitot.


Toinen merkityksellinen testi on maksukykytesti eli osakeyhtiölain 13:2 §:n säännös:


 ”Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.”


Tämä säännös on hyvin yksiselitteinen, eli varojen jakamisen jälkeen yhtiölle tulee jäädä riittävästi varoja tulevien velvoitteiden hoitamiseen.


Välitilinpäätöksellä voidaan ratkaista erityisesti tasetestiin liittyviä ongelmia. Jos esimerkiksi vuoden 2022 tilinpäätöksessä vapaata omaa pääomaa on 10 000 euroa, mutta vuoden 2023 puoliväliin mennessä sitä on kertynyt 100 000 euroa, voidaan tätä uutta pääomaa jakaa osinkona, kunhan yhtiö laatii välitilinpäätöksen. Välitilinpäätös on laadittava kirjanpitolain mukaan, se on tilintarkastettava (jos yhtiön on muutoinkin pakko valita tilintarkastaja) ja se on hyväksyttävä sekä hallituksessa että yhtiökokouksessa. Välitilinpäätös ei kuitenkaan päätä tilikautta, vaan koko tilikaudelta laaditaan myöhemmin tilinpäätös.


Välitilinpäätöksellä voidaan nostaa yhtiöstä osinkoa, jos tuloskehitys kuluvalta tilikaudelta on ollut hyvä. Tässä on kuitenkin syytä huomioida negatiiviset veroseuraukset, ainakin jos osinkoja nostaa yksityishenkilö. Osakeyhtiön nostaessa osinkoja toisesta osakeyhtiöstä transaktio on veroneutraali, eikä alla olevaa tarvitse huomioida.


Väliosingon verotus


Useimmat yrittäjät tietävät tuloverolain 33 b §:n sisällön eli julkisesti noteeraamattomista yhtiöistä saadun osingon verotuksen:


Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.


Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.


Yksinkertaistettuna säännös tarkoittaa, että omalle pääomalle maksettu 8 % osinko verotetaan noin 7,5 % verokannalla 150 000 euroon asti. Tämän 8 % rajan ylittävä osinko verotetaan taas ansiotuloverotaulukon mukaan progressiivisesti, tosin 25 % alennettuna. Nämä rajat sisältävät eräänlaisen veroansan, joka liittyy väliosinkoihin. Varojen arvostamisessa verotuksessa annetun lain 2 §:n mukaan:


Tuloverolain 33 b §:ssä tarkoitetun kotimaisen yhtiön osakkeen verovuoden matemaattinen arvo lasketaan verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen tarkistetun nettovarallisuuden perusteella. Yhtiön nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista yhtiön velat.”


Tämä pykälä tarkoittaa, että esimerkiksi vuonna 2023 jaetuissa osingoissa nettovarallisuus lasketaan viimeisen vuonna 2022 päättyneen tilikauden perusteella. Jos tilikausi on siis päättynyt esimerkiksi 30.6.2022 ja osingot maksetaan 1.4.2023, käytetään osinkojen verotuksessa tätä 30.6.2022 tasetta. Käytännössä tämä johtaa siihen, että jaettaessa väliosinkoja sen vuoksi, että yhtiön varat ovat nousseet, joudutaan niistä usein maksamaan verot ansiotulon veroprosentin mukaan.


Osinkojen jättäminen velaksi ja osingonmaksun lykkääminen


Toinen vaihtoehto jakaa väliosinkoja on tehdä osingonjakopäätös kerralla tilikauden päättyessä ja jättää osingot velaksi yhtiöön ja maksella niitä pois kassan kestäessä. Tällä ei voi kiertää tasetestiä, mutta maksukykytestiä voi kuitenkin kiertää jossain määrin. Jos osakkeenomistajat sitoutuvat jättämään osingot yhtiöön velaksi odottamaan kassatilanteen parantumista, saadaan osingonjakopäätös tehdä maksukykytestistä riippumatta. Tässä on tosin huomioitava noin 7,5 % ennakonpidätys osingosta, joka erääntyy, vaikka osingot jätettäisiin velaksi.


Jätettäessä osinkoja velaksi haastavassa kassatilanteessa on kuitenkin oltava hyvin tarkka yrittäjän ja yhtiön välisissä rahansiirroista. Jos näitä osinkoja nostetaan rahana tai yrittäjän ja yhtiön rahat muutoin sekoittuvat, tai rahaa lainataan puolin tai toisin, voi tästä seurata huomattavia ongelmia yhtiön maksukyvyttömyystilanteessa. Toisaalta tällaisella osingolla voidaan joissain tapauksissa kuitata pätevästi osakaslainasaamisia.

Lähtökohtaisesti suosittelen asiakkaitani aina vero-optimoimaan osinkoja niin, että tuo 8 % nettovarallisuudesta jaetaan jokaiselta tilikaudelta, ja kassatilanteen edellyttäessä sitä rahaa jätetään yhtiöön velaksi. Tällöin voidaan säästä palkan tai tulevien osinkojen verotuksessa.


Jos osakkeenomistajat eivät halua jättää osinkoja velaksi tai kassa ei kestä edes ennakonpidätystä, vaihtoehtona on myös tehdä päätös osingon maksamisesta myöhemmin tilikaudella, jos hallitus niin päättää. Tällöin hyödynnetään osakeyhtiölain 13:6 §:ää, jonka mukaan yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen päättämään osingon maksamisesta tai SVOP-palautuksesta. Hallitus voidaan myös velvoittaa päättämään osingon maksamisesta, jos kassa kestää jossain kohtaa tilikautta sen. 


Yhteenveto


Väliosinko on käyttökelpoinen työkalu hyötyä tilikauden hyvästä tuloksesta etukäteen. Väliosingon veroseuraukset voivat kuitenkin olla yllättäviä ja haitallisia. Tämän vuoksi suosittelen yleensä pidättäytymään niistä, jos asiakkaalla ei ole painavaa syytä saada rahaa käyttöönsä heti.


 Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



92 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Kommentare


bottom of page