top of page

Omaisuuden siirtäminen holding-yhtiöön - osa 1

Jossain kohtaa varallisuuden kasvaessa moni yrittäjä ryhtyy pohtimaan omaisuutensa siirtämistä holding-yhtiöön. Tämän toteuttaminen aiheuttaa kuitenkin omia veroseuraamuksiaan, mitkä on hyvä tiedostaa ja ennakoida siirtoa toteutettaessa. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi, miten omaisuuden siirto holding-yhtiöön tehdään ja mitä seurauksia siitä aiheutuu. En käsittele tässä kirjoituksessa veroneutraalia tapaa siirtää listaamattoman yhtiön osakkeita holding-yhtiöön: osakevaihtoa. Käsittelen tätä kokonaan erillisessä kirjoituksessa myöhemmin.


Holding-yhtiöstä


Holding-yhtiölle ei ole olemassa lakiteknistä määritelmää, vaan kyseessä on enemmänkin yleiskielinen nimitys liiketoimintaa harjoittamattomalle yhtiölle, jonka tarkoituksena on omistaa liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä ja muita omaisuuslajeja. Holding-yhtiötä käytetään tyypillisesti henkilökohtaisen verotuksen optimointiin sekä liiketoiminnasta aiheutuvien riskien rajaamiseen. Olen kirjoittanut holding-yhtiöistä aiemmin blogikirjoituksia, jotka löydät näiden linkkien takaa.


Holding-yhtiö on erityisen hyödyllinen silloin, kun siellä on useiden listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeita. Tällöin yhtiöiden välisiä rahansiirtoja voidaan tehdä ilman riskejä ennakoimattomista veroseuraamuksista, toisin kuin henkilöomisteisissa yhtiöissä. Tiettyjä verotuksellisia ongelmia voi tosin aiheutua silloin, jos yhtiön omistaja haluaa siirtää jo omistamansa osakkeet holdingyhtiön alle.


Omaisuuden siirto yhtiöön


Omaisuutta voidaan siirtää henkilöltä holding-yhtiölle kahdella tavalla, ne voidaan joko luovuttaa tavanomaisena siviilioikeudellisena transaktioina, tai ne voidaan sijoittaa pääomasijoituksena yhtiöön. Tämän lisäksi voidaan hyödyntää osakevaihtoa, jota käsittelen myöhemmässä kirjoituksessa Omaisuus voidaan luovuttaa yhtiöön jo perustettaessa apporttiomaisuutena. Tällöin sovelletaan osakeyhtiölain 2:6 §:n säännöksiä:


Jos merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus), omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta.


Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on määrättävä perustamissopimuksessa. Perustamissopimuksessa on lisäksi oltava selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Jos tämän momentin säännöksiä ei ole noudatettu, merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa.


Jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, hankintaan sovelletaan vastaavasti, mitä maksusta apporttiomaisuudella säädetään.”


Omaisuus voidaan sijoittaa yhtiöön vastineeksi osakkeista myös myöhemmin. Tällöin noudatetaan osakeyhtiölain 9 luvun säännöksiä osakeannista. Osakeanteja käsitteleviä kirjoituksiani löydät esimerkiksi näiden linkkien takaa. Tällöin joudutaan myös noudattamaan osakeyhtiölain 9:12 §:n 2 ja 3 momentin sääntelyä osakkeiden maksamisesta apporttiomaisuudella: 


“Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on mainittava osakeantipäätöksessä. Päätöksessä tulee lisäksi olla selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatetut menetelmät. Jos tämän momentin säännöksiä ei ole noudatettu, merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa.


Jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, hankintaan sovelletaan vastaavasti, mitä maksusta apporttiomaisuudella säädetään.”


Käytännössä pääomasijoituksen tekeminen apporttiomaisuudella on helpompaa tehdä SVOP-sijoituksena, jolloin omaisuus luovutetaan yhtiölle pääomasijoituksena. Jos yhtiössä tosin on muita osakkaita, aiheutuu tästä tiettyjä haasteita. Olen käsitellyt SVOP-sijoituksia aiemmissa kirjoituksissani, jotka löydät näiden linkkien takaa.

Tässä siirtotavassa osakas tekee yhtiöön SVOP-sijoituksen, joka kirjataan taseeseen käypään arvoon, tai tätä alempaan arvoon varovaisuuden periaatetta noudattaen.


Käypä arvo taas voi perustua omaisuuden markkinahintaan tai tuleviin kassavirtoihin. Jos omaisuus on listaamattomien yhtiöiden osakkeita, voi SVOP-sijoituksen kirjausarvo perustua myös luovutettujen osakkeiden osuuteen kohdeyhtiön omasta pääomasta tai nettovarallisuudesta. Johdon vastuun näkökulmasta on suositeltavampaa aliarvostaa omaisuus verrattuna niiden yliarvostamiseen.


Siviilioikeudellisia transaktioita ovat esimerkiksi kauppa ja lahja. Tällöin osapuolina kaupassa on yhtiö ja osakkeenomistaja. Tällöin yhtiön hallituksessa on tyypillisesti yhtiön ainoa osakkeenomistaja, eli hän allekirjoittaa kauppakirjan yhtiön ja itsensä puolesta. Periaatteessa näissä tulisi huomioida osakeyhtiölain 6:4 §:n mukainen esteellisyyssäännös:


Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua yhtiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Mitä tässä pykälässä säädetään sopimuksesta, sovelletaan vastaavasti muuhun oikeustoimeen sekä oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen.”


Käytännössä kuitenkaan säännöksellä ei ole väliä niissä yhtiöissä, joissa ainoa osakkeenomistaja on yksin hallituksessa. Syynä tähän on se, että osakkeenomistajat voivat osakeyhtiölain 5:1 §:n toisen momentin mukaisesti tehdä yksimielisen päätöksen pitämättä yhtiökokousta, ja tässä yksimielisessä päätöksessä ei yhden osakkeenomistajan yhtiössä voi aiheutua esteellisyyttä.


Veroseuraamuksia


Jos omaisuus siirretään apporttina yhtiöön, on ensisijainen olettama, että tästä ei aiheutuisi veroseuraamuksia. Verotuksessa apporttisijoitusta on kuitenkin käsitelty vaihtona. Tässä vaihdossa henkilö luovuttaa jo omistamaan omaisuutta ja saa vastineeksi perustettavan tai olemassa olevan yhtiön osakkeita. Jos apporttisijoituksen vastineena ei anneta osakkeita, käsitellään pääomasijoitus jo omistettujen osakkeiden hankintamenoa nostavana eränä.


Tällöin omaisuuden siirrosta holding-yhtiöön joutuu maksamaan samanlaiset verot, kuin mitä omaisuuden myymisestä rahavastiketta vastaan olisi joutunut maksamaan. Tässä tapauksessa ongelma tosin aiheutuu siitä, että omaisuuden siirto holding-yhtiöön ei lisää niiden omistajan likvidiä varallisuutta, jolla maksaa veroja.


Jos omaisuus luovutetaan yhtiöön kaupalla, realisoituu tuloverolain 45 §:n säännös luovutusvoiton verotuksesta. Tällöin luovuttaja joutuu maksamaan luovutuksesta saadusta voitosta veroa. Tyypillisesti luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta omaisuuden hankintameno, tai 20–40 % hankintameno-olettama, riippuen siitä, kuinka kauan omaisuus on omistettu.


Jos omaisuus kuitenkin luovutetaan itse omistamalleen yhtiölle käypää arvoa matalammasta hinnasta, käsitellään käyvän arvon ja luovutushinnan välinen erotus apporttina eli verotusnäkökulmasta vaihtona. Tässä tapauksessa luovutusvoitoksi katsotaan käyvän hinnan ja hankintamenon erotus.


Jos omaisuus luovutetaan Verohallinnon näkemyksen mukaan ylihintaisella kaupalla holding-yhtiölle, aiheutuu myös tästä veroseuraamuksia. Tätä voidaan pitää verotusmenettelylain 29 §:n mukaisena peiteltynä osinkona:


Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta.


Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja.


Jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut 1 momentissa tarkoitettua peiteltyä osinkoa, on yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus.


Jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi.


Mitä 1 momentissa säädetään osakeyhtiöstä ja sen osakkaasta, sovelletaan vastaavasti muuhun yhteisöön sekä sen osakkaaseen tai jäseneen.

Peitellyn osingon tulolajista säädetään tuloverolaissa.”


Käytännössä transaktio voidaan verottaa peiteltynä osinkona vain niissä tilanteissa, joissa omaisuuden kauppahinta ylittää ilmiselvästi käyvän arvon. Tässä tapauksessa käypänä arvona ei käytetä Verohallinnon perintö- ja lahjavero-ohjeen mukaista arvostusta vaan vielä markkinalähtöisempää lähestymistä siihen, mitä vastaavista omaisuudesta voitaisiin kuvitella maksettavan. Luovutusvoitosta aiheutuvat veroseuraamukset ovat joka tapauksessa niin merkittäviä, että voitonjakoon verrattava verosäästö on todennäköisesti melko pieni.


Yhteenveto


Omaisuuden siirtäminen holding-yhtiöön voi laukaista siirtotavasta riippumatta epämiellyttäviä ja yllättäviä veroseurauksia. Apporttisijoituksella tehty omaisuuden siirto holding-yhtiöön katsotaan verotuksessa käyvästä arvosta tehdyksi vaihdoksi eli kauppaa vastaavaksi suoritteeksi. Myös alihintainen kauppa katsotaan apporttisijoitukseksi käypään arvoon asti. Nämä tilanteet voivat aiheuttaa hyvinkin suuren ja yllättävän luovutusvoittoveron realisoitumisen, mikä voi aiheuttaa omat haasteensa, jos omistajalla ei ole likvidiä omaisuutta jolla maksaa verot.


Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196







144 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page