top of page

Suuntaamattoman osakeannin laillisuus

Viime viikolla käsittelin suunnatun osakeannin laillisuutta ja perusteita, joilla osakeanti voidaan myöhemmin katsoa pätemättömäksi. Tällä viikolla käyn läpi osakeantien toisen perustyypin: suuntaamattoman osakeannin. Suuntamaton osakeanti on lähtökohtaisesti huomattavasti harvemmin lainvastainen verrattuna suunnattuun osakeantiin. Suuntaamaton osakeanti voi kuitenkin loukata osakkeenomistajien oikeuksia siten, että se on laiton. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi tyypillisimpiä tilanteita.


Suuntaamaton osakeanti


Osakeannin perussääntö on osakeyhtiölain 9:1 §:ssä säädetty seuraavasti:


Yhtiö voi antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan (osakeanti).


Osakeannissa voidaan antaa osakkeita merkittäviksi maksua vastaan (maksullinen osakeanti) tai antaa osakkeita maksutta (maksuton osakeanti).”


Osakeantia koskeva etuoikeussääntelystä on säädetty osakeyhtiölain 9:3 §:ssä:


Osakeannissa osakkeenomistajilla on etuoikeus annettaviin osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään on yhtiön osakkeita.


Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, etuoikeus on toteutettava antamalla kaikkien osakelajien osakkeita lajien suhteessa ja tarjoamalla kunkin osakelajin osakkeita osakkeenomistajille samassa suhteessa kuin heillä ennestään on senlajisia osakkeita.


Yksityisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan poiketa 1 ja 2 momentin säännöksistä. Julkisen osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osake, joka yhtiöjärjestyksen mukaan ei tuota oikeutta jako-osaan yhtiön varoja jaettaessa, ei tuota etuoikeutta osakeannissa.”


Käytännössä suuntaamattomissa anneissa päätetään usein, että jos osa osakkaista ei merkitse osakkeita, muilla osakkailla on oikeus merkitä nämä osakkeet. Suuntaamattoman annin seurauksena omistusosuudet voivatkin muuttua, jos joku osakas ei merkitse osakkeitaan, mutta muut merkitsevät. Tällöin osakkeita merkinneiden tahojen omistusosuus yhtiöstä kasvaa ja merkitsemättä jättäneen tahon omistusosuus vähenee.


Jos osakeannissa noudatetaan 9:3 §:n mukaista etusijajärjestystä, kyseessä on suuntaamaton osakeanti. Sellaisessa annissa kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus säilyttää omistusosuutensa yhtiössä samana. Tällaisen annin päätöksentekovaatimukset ovat huomattavasti kevyemmät kuin muissa osakeanneissa, tästä annista voidaan päättää yksinkertaisella enemmistöllä eli yli puolilla yhtiökokouksessa annetuista äänistä.


Suuntaamattomalle osakeannille ei vaadita osakeyhtiölaissa mitään syytä. Osakkeenomistajat voivat siis päättää tästä periaatteessa millä perusteella tahansa. Osakeyhtiölaissa ei myöskään määrätä mitään merkintähinnasta, jolloin osakkeenomistajat voivat valita merkintähinnan periaatteessa täysin vapaasti. Merkintähinta voi olla huomattavasti alle uuden osakkeen käyvän arvon. Myöskään maksuaikaa ei säännellä mitenkään osakeyhtiölaissa.


Suunnattuun osakeantiin on kuitenkin yksi merkittävä rajoitus, osakeyhtiölain 1:7 §:n mukainen osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaate:


Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.”


Tämä pykälä realisoituu käytännössä osakeyhtiölain 21:1 §:n kautta:


Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä yhtiötä vastaan ajettavalla kanteella, jos:


1) asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomistajan oikeuteen; taikka


2) päätös on muuten tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen.

Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä pidetään pätevänä.”


Jos yhtiökokouksen päätös on yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, se voidaan kumota, jos joku osakkeenomistajista moittii päätöstä.


Yhdenvertaisuusperiaate ja osakeanti


Yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseksi voidaan todeta sellainen osakeanti, jonka tarkoituksena on loukata yhden osakkeenomistajan oikeutta. Tämä voidaan osoittaa useilla tavoilla. Usein osakkeenomistajan vahingoittamiseksi suunniteltu osakeanti sisältää merkkejä useammasta kriteeristä. Aihetta on käsitelty runsaasti oikeuskirjallisuudessa sekä vanhan korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1991:46 kautta.


Ensimmäinen näistä on merkintähinnan suhde käypään hintaan. Jos merkintähinta alittaa käyvän hinnan, tarkoittaa se käytännössä sitä, että osakkeita merkitsevät tahot saavat osakkeita alihintaan. Tällöin yhtiö ei saa osakkeiden arvoa vastaavaa rahamäärää, ja jos joku osakkeenomistaja ei merkitse osakkeita, menettää hän tosiasiassa omaisuutta. Käypä hinta voi tarkoittaa osakkeen tasearvoa, tai yhtiöstä riippuen tätä suurempaa tai pienempää arvoa. Tasearvo on kuitenkin hyvä nyrkkisääntö yhtiöissä, joissa on merkittäviä määriä omaisuutta. Palveluliiketoiminnassa arvo on tosin järkevämpää määrittää tuloksen kautta.


Toinen näistä on näännyttäminen. Jos tietyt vähemmistöön jäävät osakkeenomistajat eivät saa yhtiöstä tuloa, esimerkiksi siksi että osinkoja ei jaeta ja he eivät saa palkkaa yhtiöstä, voi tämä viitata osakeannin ongelmallisuuteen. Vaikka kaikilla osakkeenomistajilla on periaatteessa oikeus merkitä osakkeita, osa osakkeenomistajista joutuisi merkitsemään osakkeita sellaisesta yhtiöstä, josta he eivät saa tuloja. Tämän kriteerin täyttyminen tosin edellyttää usein, että enemmistöomistajat saavat yhtiöstä tuloja esimerkiksi palkan tai yhtiöstä alihintaan ostettavien tavaroiden ja palveluiden muodossa.


Kolmas kriteeri on uusien osakkeiden merkittävä osuus. Mitä enemmän uusia osakkeita annetaan, sitä todennäköisemmin osakeanti on osakeyhtiölain vastainen. Erityisen ongelmalliseksi tilanne muodostuu, jos vähemmistöosakkeenomistajat menettäisivät osakeannin seurauksena vähemmistöosakkaan oikeudet. Nämä oikeudet menetetään, jos osakkeenomistajan omistusosuus jää alle 10 % kaikista osakkeista.


Neljäs kriteeri on osakeannissa merkittävä summa. Jos osakkeenomistajaa edellytetään sijoittamaan hänen varoihinsa nähden huomattava rahasumma säilyttääkseen osuutensa, on osakeanti todennäköisesti ongelmallinen. Mitä enemmän rahaa osakkeenomistajan edellytetään sijoittavan yhtiöön, sitä tärkeämpää on, että osakkeenomistajaa ei näännytetä ja hän saa tuloa yhtiöstä.


Viides kriteeri on maksuaika. Jos osakkeet edellytetään maksettavan hyvin nopeasti päätöksen jälkeen, lisää tämä laittomuuden todennäköisyyttä. Erityisesti merkintäsumman ollessa suuri, tarkoittaa nopea maksuaika sitä, että useiden osakkeenomistajien on jo käytännön syistä vaikea valmistautua antiin. Tämä antaa viitteitä siitä, että osakeannin tarkoituksena on loukata vähemmistön oikeutta.


Kuudes kriteeri on osakeannin tarkoitus. Jos varojen keräämiselle on yhtiön kannalta hyväksyttävä syy, esimerkiksi investointi, on osakeanti todennäköisemmin laillinen. Jos taas rahojen keräämiselle ei ole selkeää tai hyvää syytä, on osakeanti todennäköisemmin laiton. Tätä syytä arvioidaan nimenomaan yhtiön edun näkökulmasta, ja keskeinen arviointikriteeri on liiketaloudellinen järkevyys.

Näitä kriteereitä on arvioitava kokonaisuutena eikä vain yhden kriteerin tarkastelu anna lopullista vastausta siihen, onko osakeanti laillinen. Tässä on arvioitava myös yhtiötä ja osakkeenomistajia sekä näiden keskinäisiä suhteita.


Lopuksi


Suuntaamaton osakeanti on yleensä laillinen. Tämä johtuu siitä, että jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus säilyttää annissa osuutensa samana. Suuntaamaton osakeanti muuttuu laittomaksi lähinnä silloin, jos enemmistö on suunnitellut annin siten, että voi kaapata yhtiön vähemmistöltä. Tätä voidaan tulkita useiden kriteerien avulla, mutta viime kädessä asia ratkeaa kokonaisarvostelulla. Suuntaamaton osakeanti on tehokas työkalu yhtiön kaappaamiseen, mutta voi johtaa monimutkaisiin tuomioistuinriitoihin.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com


21 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page