Viikon blogikirjoituksessa käsittelen listaamattoman osakeyhtiön osakkeiden ostamista ja nostan esiin merkittävimpiä huomioitavia asioita ostajan näkökulmasta. Blogikirjoitusta voi käyttää yhtenä muistilistana siitä, mihin kiinnittää huomiota osakekauppaa tehdessä ja mitä asioita ostajan tulee hoitaa. Tämä kirjoitus kattaa pääasiassa sellaisia tilanteita, joissa kaupan kohteena olevassa yhtiössä on ennen kauppaa ja myös sen jälkeen muitakin osakkeenomistajia. Jos kaupan kohteena ovat kaikki osakkeet, tilanne on monilta osin yksinkertaisempi. Tässä blogikirjoituksessa en käsittele kauppakirjan sisältöä tai keskeisiä ehtoja, vaan käsittelen niitä myöhemmin erillisessä kirjoituksessa.
Kaupparekisteriote ja yhtiöjärjestys
Yksi tärkeimpiä tarkastettavia asioita on kaupparekisteriote. Kaupparekisteriotteelta selviää yhtiön osakkeiden määrä ja yhtiön hallituksessa olevat henkilöt. Kaupparekisteriotteelta selviää myös, onko yhtiössä useampia osakelajeja sekä näiden osakelajien erot. Näistä on hyvä olla tietoinen osakekauppaa tehtäessä. Yleensä osakekaupassa puhutaan osuuksista eikä osakkeista, esimerkiksi toteamalla, että kaupassa myydään puolet yhtiöstä. Kauppakirjassa ja osakeluettelossa taas omistus mitataan osakkeilla. Kaupparekisteriote on tilattavissa PRH:n ylläpitämästä YTJ-järjestelmästä.
Yhtiöjärjestyksestä ostajaehdokkaan on hyvä tarkistaa, sisältyykö yhtiöjärjestykseen lunastuslauseketta. Lunastuslauseketta koskeva sääntely on osakeyhtiölain 3:7 §:ssä. Lunastuslauseke tarkoittaa, että yhtiö, osakas tai joku muu henkilö saa estää kaupan ostamalla osakkeen itselleen. Lunastuslausekkeen olemassaolo tarkoittaa, että osakkeenomistajan on oikeutensa turvatakseen ryhdyttävä kaupan jälkeen erityisiin toimenpiteisiin, joita käsittelen alempana.
Yhtiöjärjestyksessä voi olla myös suostumuslauseke. Osakeyhtiölain 3:8 §:n mukaan yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa määräys, että osakkeen ostamiselle tarvitaan yhtiön suostumus. Suostumuksen saamatta jääminen tarkoittaa, että osake jää myyjälle. Kauppahintaa ei ole suotava maksaa ennen kuin yhtiön hallitus on antanut kirjallisen suostumuksensa osakekaupasta. Muutoin ostaja voi joutua tilanteeseen, jossa sekä kauppahinta että osakkeet ovat myyjällä. Tämä voi johtaa suuriin tappioihin esimerkiksi myyjän maksukyvyttömyystilanteessa.
Yhtiöjärjestyksestä ostaja näkee myös, onko yhtiön osakkeista annettu osakekirjoja. Jos osakkeista on annettu osakekirjat, on kauppa erittäin suositeltava järjestää niin, että myyjä antaa ostajalle osakkeet kaupantekohetkellä samalla kun rahat siirtyvät.
Osakasluettelo
Osakeluettelosta ostaja voi tarkistaa, omistaako myyjä osakkeet, joita hän myy, sekä sen, keitä muut yhtiön osakkaat ovat. Osakeluettelo on ostajalle tärkeä myös kaupanteon jälkeen. Se toimii osakeyhtiölain 3:2 §:n mukaan ratkaisevana tekijänä siinä, mitä oikeuksia osake tuottaa ja milloin. Osakeluetteloon ja sen merkintöihin onkin syytä perehtyä ennen ja jälkeen kaupan.
Osakeyhtiölain 3:15 §:n mukaan listaamattoman yhtiön hallituksen on pidettävä osakeluetteloa, johon merkitään yhtiön osakkeet ja niiden omistajat. Jokaisella osakeyhtiöllä tulisi olla tällainen luettelo, mutta käytännössä tämä jää usein tekemättä ja ylläpitämättä. Ennen kaupantekoa tulisikin varmistua siitä, että luetteloa on pidetty luotettavalla tavalla. Jokaisella on osakeyhtiölain 3:17 §:n perusteella oikeus tutustua osakeluetteloon yhtiön pääkonttorilla. Usein ostajaehdokas saa osakeluettelon myyjältä tai yhtiön hallitukselta pyynnöstä.
Osakeyhtiölain 3:2 §:n mukaan osakas saa osakkeenomistajan oikeudet vasta, kun hänet on merkitty osakeluetteloon tai kun hän on esittänyt yhtiölle selvityksen siitä, että hän on ostanut osakkeet. Käytännössä ostajan tulee tällaisissa tapauksissa ilmoittaa yhtiön hallitukselle siitä, että hän on ostanut osakkeet. Tällöin yhtiön hallituksen on merkittävä hänet osakeluetteloon, kunhan kaupasta annetaan selvitys. Osakeyhtiölain 3:16 §:n mukaan myös varainsiirtoveron maksamisesta on esitettävä selvitys.
Lunastus
Jos yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, yhtiön hallitus on velvollinen ilmoittamaan osakekaupasta muille osakkaille. Tämä ilmoitus lähetetään yleensä sen jälkeen, kun ostaja ilmoittaa osakekaupasta yhtiön hallitukselle. Ilmoitus osakekaupasta on tehtävä hallitukselle, jotta osakas merkittäisiin osakeluetteloon ja hän saisi osakkeenomistajan oikeudet.
Tämän jälkeen hallituksen on ilmoitettava lunastusoikeuden haltijoille siitä, että heillä on oikeus lunastaa osake. Jos yhtiö päättää käyttää lunastusoikeutta, sen on ilmoitettava tästä ostajalle. Jos taas muu osakas käyttää lunastusoikeutta, riittää se, että osakas ilmoittaa tästä hallitukselle. Määräaika tälle ilmoitukselle on kaksi kuukautta siitä, kun yhtiön hallitus on saanut tiedon osakekaupasta. Määräajan jälkeen omistus on siirtynyt sitovasti. Lunastushinta on osakeyhtiölain 3:7 §:n mukaan käypä hinta, mikä on käytännössä aina se hinta, jolla osakkeet myytiin. Poikkeuksena tästä on lähinnä myynti selkeästi alihintaan.
Varainsiirtovero
Listaamattomien yhtiöiden osakkeet ovat varainsiirtoverolain 1 §:ssä tarkoitettuja arvopapereita. Tämän vuoksi niistä on suoritettava varainsiirtoveroa. Listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeissa varainsiirtovero on 1,6 % kauppahinnasta. Vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa kauppasopimuksen tekemisestä. Jos varainsiirtoveroilmoitus ja veron maksu tehdään myöhässä, seuraa tästä viivästyskorko ja myöhästymismaksu tai veronkorotus. Näiden suuruusluokka on helposti satoja euroja, minkä vuoksi vero on suotava maksaa ajoissa.
Osakeluetteloon tehtävän merkinnän edellytyksenä on osakeyhtiölain 3:16 §:n mukaan se, että ostaja esittää selvityksen varainsiirtoveron maksamisesta. Koska osakas ei saa oikeuksia ennen kuin kauppa on kirjattu osakasluetteloon, tarkoittaa tämä, että varainsiirtoveron maksaminen ja selvitys siitä ovat edellytyksiä osakkeenomistajan oikeuksien käyttämiselle.
Yhteenveto
Listaamattoman yhtiön osakkeiden kaupassa on tärkeää selvittää ennalta yhtiön osakkeisiin liittyviä asioita kaupparekisteriotteelta, yhtiöjärjestykseltä ja osakeluettelosta. Osakekaupan jälkeen on myös tärkeä huolehtia siitä, että ostaja saa pitää osakkeensa ja hän saa niihin osakkeenomistajan oikeudet. Tämä edellyttää osakkeenomistajalta useita toimia, joiden myöhästymisellä on hänelle haitallisia seurauksia.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
