Jossain tapauksissa riitaisissa osakeyhtiöissä päädytään tilanteeseen, jossa joku hallituksen jäsenistä ei hyväksy tilinpäätöksen sisältöä syystä tai toisesta. Tässä päästään usein riitatilanteeseen, jossa hallituksella voi olla ongelmia saada tilinpäätöstä allekirjoitettua. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi, miten tällaisissa tilanteissa tulee toimia.
Hallituksen vastuut tilinpäätöksestä
Olen kirjoittanut aiemmin johdon vastuista tilinpäätökseen liittyen tilintarkastusnäkökulmasta. Löydät sitä käsittelevän kirjoituksen tämän linkin
takaa. Osakeyhtiölain 8:3 § sisältää sääntelyn tilinpäätöksen laatimisesta osakeyhtiössä:
” Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kirjanpitolain ja tämän luvun säännösten mukaisesti.”
Käytännössä tämä ei vielä yksilöi kovinkaan tarkkaan muuta kuin sen, minkä lain mukaan tilinpäätös on laadittava. Tämän lisäksi osakeyhtiölaissa on säännös siitä, kenen vastuulla on huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksessä. Osakeyhtiölain 6:2 §:n mukaan tämä kuuluu osakeyhtiön hallituksen yleisiin tehtäviin:
”Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.”
Tämän pykälän nojalla osakeyhtiön hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta kollektiivina. Edellä mainittu pykälä tarkoittaa, että jokaisen hallituksen jäsenen tehtävä on huolehtia siitä, että tilinpäätös laaditaan kirjanpitolain mukaisesti. Hallituksen yksittäinen jäsen ei voi tehokkaasti vedota siihen, että tilinpäätös oli sovittu tietyn hallituksen jäsenen tehtäväksi, ja tämä on jättänyt sen hoitamatta. Ainoat tavat välttyä vastuusta tilinpäätöksen hoitamisen suhteen ovat joko varmistua, että tilinpäätös on tehty asianmukaisesti, tai erota hallituksesta.
Hallituksen vastuu tilinpäätöksestä voi johtaa myös vahingonkorvausvastuuseen. Hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuta koskeva säännös on osakeyhtiölain 22:1 §:ssä:
”Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”
Hallituksen vastuu yhtiötä kohtaan aiheutuu jo huolimattomuudesta. Tämä on kuitenkin suhteellisen suppea vastuu, eikä se yleensä pienissä yhtiöissä realisoidu, jos osakkeenomistajat eivät sitä tahdo vaatia. Jos hallitus sen sijaan rikkoo osakeyhtiölakia, vastuu on huomattavasti laajempi. Tällöin hallitus vastaa vahingosta yksittäisille osakkeenomistajille sekä kolmansille, kuten velkojille tai sopimuskumppaneille. Näistä ryhmistä voi useinkin löytyä sellaisia tahoja, jotka tahtovat toteuttaa hallituksen vastuuta nostamalla vahingonkorvauskanteen.
Kuten aiemmin totesin, osakeyhtiölain 8:3 §:ssä on viittaus siihen, että tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain mukaan. Tämä laajentaa hallituksen vastuuta, koska jos kirjanpitolakia on rikottu, niin samalla on rikottu osakeyhtiölain säännöstä, jonka mukaan tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain mukaan. Tämä tarkoittaa, että virheellisen tai tekemättä jääneen tilinpäätöksen aiheuttama vahinko voi ulottua hyvinkin laajaan piiriin, joka voivat vaatia hallitukselta korvausta.
Tämän lisäksi väärin laadittu tai tekemättä jäänyt tilinpäätös voi aiheuttaa hallituksen jäsenille rikosvastuun. Rikoslain 30:9 § sisältää kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön:
”Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu,
1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia,
2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka
3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Kirjanpitovelvollisen edustajalla tarkoitetaan tässä pykälässä osakeyhtiön hallitusta, joka toimii kirjanpitovelvollisen edustajana, jonka tehtävänä on hoitaa kirjanpitoa. Hallitus siis vastaa lähtökohtaisesti siitä, jos kirjanpito on tehty väärin tai se on tekemättä. Tämäkin vastuu on usein kollektiivivastuuta, mikä tarkoittaa, että rikosasiassa vastaajaksi päätyy usein koko hallitus.
Usein riitaisissa yhtiöissä ollaan tilanteessa, jossa hallituksen enemmistö, jotka edustavat vielä usein enemmistöosakkeenomistajia, tekevät lopulliset päätökset tilinpäätöksen laatimisesta. Hallituksen vähemmistöjäsenet eivät näissä tilanteissa pääse vaikuttamaan juurikaan tai lainkaan tilinpäätöksen sisältöön. Tällöin he ovat lähtökohtaisesti vastuussa asiakirjasta, jonka sisältöön eivät voi vaikuttaa. Tällöin ainoaksi keinoksi välttyä vastuulta on turvautua eriävään mielipiteeseen
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja eriävä mielipide
Kirjanpitolain 3:7 § sisältää säännöksen tilinpäätöksen allekirjoittamisesta:
”Tilinpäätös ja toimintakertomus on päivättävä ja kirjanpitovelvollisen on ne allekirjoitettava. Jos kirjanpitovelvollinen on yhteisö tai säätiö, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoittavat hallitus tai vastuunalaiset yhtiömiehet ja toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö.
Jos tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen allekirjoittaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä tai toimintakertomuksesta, on tätä koskeva lausuma sisällytettävä tilinpäätökseen tai toimintakertomukseen hänen vaatimuksestaan.”
Yllä mainittu pykälä tarkoittaa, että koko hallituksen on allekirjoitettava tilinpäätös. Hallituksen jäsen ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä allekirjoittamasta tilinpäätöstä. Hän voi kuitenkin jättää tilinpäätökseen eriävän mielipiteen. Tämä eriävä mielipide tulee sisällyttää tilinpäätökseen osaksi tilinpäätösasiakirjaa. Tältä osin kuulee usein erilaisia harhaanjohtavia tai suoranaisesti virheellisiä väittämiä. Olen kuullut esimerkiksi, että tätä eriävää mielipidettä ei liitettäisi allekirjoitettavaan tilinpäätökseen, tai että se esitettäisiin esimerkiksi hallituksen pöytäkirjassa.
Tältä osin väittämät ovat virheellisiä. Hallituksen jäsen voi välttyä vastuultaan tilinpäätöksestään, jos hän jättää eriävän mielipiteen nimenomaisesti tilinpäätökseen. Tästä eriävästä mielipiteestä tilinpäätöksen käyttäjät voivat havaita, että jotain on pielessä. Jos hallituksen jäsenen tiedossa on, mikä tilinpäätöksessä on pielessä, tulee se esittää mahdollisimman tarkasti eriävässä mielipiteessä. Hallituksen jäsen ei vapaudu vastuusta, jos hän tietää jonkin merkittävän virheen, mutta ei tuo sitä esiin eriävässä mielipiteessään.
Jos taas hallituksen jäsen ei ole varma, onko jotain pielessä vai ei, eikä hän voi varmistua siitä, tulee myös tästä jättää eriävä mielipide. Joissain osakeyhtiöissä enemmistö estää hallituksen vähemmistöä tarkastamasta kirjanpitoa tai pääsemästä siihen käsiksi. Tällöin hallituksen vähemmistö ei vielä vapaudu vastuustaan tehokkaasti vetoamalla siihen, että he sanovat, että eivät voineet tietää tilinpäätöksen ongelmista. Tällöin eriävä mielipide tulee jättää siitä, että allekirjoittava hallituksen jäsen ei tiedä, onko tilinpäätös laadittu oikein vai ei.
Eriävän mielipiteen osalta kannattaa olla tarkka siitä, että se liitetään osaksi nimenomaan allekirjoitettavaa tilinpäätöstä. Usein muut hallituksen jäsenet ja jopa kirjanpitäjä ovat haluttomia tähän. Hallituksen jäsenen ei kuitenkaan tarvitse allekirjoittaa tilinpäätöstä, jos tätä eriävää mielipidettä ei liitetä nimenomaan tilinpäätösasiakirjaan. Erillisellä asiakirjalla annettava eriävä mielipide ei välttämättä anna suojaa, koska usein tilinpäätöstä voidaan levittää ilman sitä.
Yhteenvetoa
Hallituksen jäsen vastaa tilinpäätöksestä, vaikka hän ei olisi osallistunut sen laatimiseen, ja vaikka häntä olisi jopa estetty osallistumasta sen laatimiseen. Tällöin hänen oikeussuojakeinonsa on esittää eriävä mielipide tilinpäätöksen sisällöstä. Tämä eriävä mielipide liitetään osaksi tilinpäätösasiakirjaa, jolloin tilinpäätöksen lukija voi havaita hallituksen jäsenen kertovan, että jotain on mahdollisesti pielessä. Tällöin tätä hallituksen jäsentä ei lähtökohtaisesti voi vaatia vahingonkorvausvastuuseen tilinpäätökseen liittyvistä virheistä tai laiminlyönneistä.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
