top of page

Holdingyhtiön osakassopimuksesta

Osakassopimukset ovat useita yrittäjiä kiinnostava aihe. Ne ovat yleensä vain harvoin tehtäviä sopimuksia, joihin liittyy suuria rahallisia ja henkilökohtaisia intressejä. Tämän vuoksi niihin liittyvät toimeksiannot ovatkin meilläkin iso osa palveluvalikoimaa. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen osakassopimuksen erityistilannetta, holdingyhtiön osakkaiden tekemää osakassopimusta tilanteessa, jossa liiketoimintaa harjoitetaan tytäryhtiössä. Olen kirjoittanut aiemmin pidemmän kirjoitussarjan osakassopimuksista, löydät siihen liittyvät kirjoitukset näiden linkkien takaa:


Osa 1: exit

Osa 5: voitonjako

 

Osakassopimuksesta

Osakassopimuksella täydennetään osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystä. Osakassopimuksen perustehtävä on suojata osakkaiden oikeuksia toisiaan kohtaan niin, että yksi tai useampi osakas ei pääse väärinkäyttämään enemmistövaltaansa, ja että osakkaat huolehtivat niistä sitoumuksistaan, joiden perusteella he ylipäätään ovat osakkaina. Osakassopimuksissa ei pääsääntöisesti voi käyttää velvoitteita, jotka voidaan panna täytäntöön tuomioistuimissa, vaan ne ovat enemmän muotoa ”noudata tai maksa”.

 

Osakassopimuksissa käsitellään tyypillisesti osakkeiden omistusta, yhtiön hallintoa, yhtiön rahoitusta ja yhtiön varojenjakoa. Omistusehdoilla pyritään turvaamaan yhtiön osakkaiden kontrolli uusiin osakkaisiin, osakkaiden työskentely yhtiössä, hallinnon turvaaminen enemmistövallan väärinkäytöltä sekä yhtiön rahoitus erilaisilla voitonjakorajoituksilla. Konsernisuhteessa näiden järjestäminen kuitenkin muuttuu jonkin verran. Käsittelen näitä ehtoja seuraavaksi holdingyhtiörakenteen näkökulmasta.

 

Holdinyhtiö vallankäytön vipuna

 

Holdinyhtiön yksi keskeisimpiä erityispiirteitä osakassopimuksessa on sen vipuvalta konserniyhtiöihin. Normaalisti usean osakkeenomistajan osakeyhtiöissä kaikkein merkittävimpien päätösten kutsuminen koolle vaatii yhtiökokousta, mihin liittyy omia kokousaikojaan ja moiteoikeuksiaan. Holdingyhtiön kokonaan omistamassa liiketoimintayhtiössä on kuitenkin vain yksi osakkeenomistaja, jolloin päätökset voidaan tehdä osakeyhtiölain 5:1 §:n mukaisessa järjestyksessä:

 

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa.

Osakkeenomistajat voivat 1 momentin estämättä yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään.”

 

Koska holdingyhtiö on liiketoimintayhtiön ainoa omistaja, voi se käyttää yllä mainitun pykälän mukaista oikeutta tehdä mikä tahansa yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva päätös milloin tahansa. Holdingyhtiön hallitus voi tällöin kokoontua ja tehdä minkä tahansa liiketoimintayhtiötä koskevan päätöksen, esimerkiksi vaihtaa yhtiön hallituksen, aloittaa suunnattuja osakeanteja, jakaa yhtiöstä varoja, erottaa tilintarkastajan tai asettaa yhtiön selvitystilaan. Holdingyhtiön omistajilla ei tällöin ole osakeyhtiölain mukaista moiteoikeutta päätöksestä, koska he omistavat vain emoyhtiön osakkeita, eivät tytäryhtiöiden. Tämä tarkoittaa myös, että jos osakkeenomistajat omistavat 51 % holdingyhtiöstä, voivat he käyttää liiketoimintayhtiössä valtaa niin kuin he omistaisivat 100 % siitä.

 

Jos enemmistö käyttää tällä tavoin vaikutusvaltaansa väärin, jää vähemmistön oikeussuojakeinoksi lähinnä vahingonkorvausvaatimus. Tätä koskeva säännös on osakeyhtiölain 22:1 §:ssä:

Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.

Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”

 

Käytännössä holdingyhtiön vähemmistöosakkeenomistajat voivatkin kohdistaa yhtiön johtoon vahingonkorvausvaatimuksia sillä perusteella, että he ovat menetelleet emoyhtiön intressien vastaisesti tehdessään tytäryhtiötä koskevia päätöksiä. Tällaisen vahingon määrää on kuitenkin vaikea osoittaa tarkasti ja euromääristä on helppo saada monimutkainen riita aikaan.

 

Muista vähemmistöosakkaan oikeussuojakeinoista olen kirjoittanut tässä kirjoituksessa.

 

Yllä kuvaamani omistuksen vipuvaikutus tarkoittaa sitä, että osakassopimuksella on syytä rajoittaa, millaista enemmistövaltaa voidaan käyttää. Tyypillisesti osakassopimukset rakennetaankin siten, että holdingyhtiön osakkeenomistajat saavat käyttää omistusosuutensa mukaista valtaa myös tytäryhtiötä päätöksenteossa. Tämän lisäksi holdingyhtiön päätöksentekoon otetaan usein rajoitteita niin, että tietyt tytäryhtiötä koskevat päätökset vaativat riittävän suuren enemmistön taakseen, tai jopa kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen.

 

Varojenjako

Holdingyhtiö-liiketoimintayhtiö -rakenne mahdollistaa myös erilaisia keinoja osakkeenomistajien näännyttämiseksi. Olen kirjoittanut näännyttämisestä aiemmin pidemmän blogikirjoituksen, jonka löydät tästä. Näännyttämisessä perusidea on, että enemmistöomistajat pyrkivät estämään yhtiön varojen jakamisen vähemmistöosakkeenomistajille, jolloin vähemmistöomistajien taloudellinen asema vaikeutuu. Usein tätä täydennetään myös osakassopimukseen otetulla kilpailukiellolla.

 

Holdingyhtiörakenteessa tyypillinen näännyttämistaktiikka on voiton pitäminen tytäryhtiössä, jolloin vähemmistöosingon vaatiminen emoyhtiöstä on tehotonta, koska tilinpäätöksessä esitettävää voittoa ei ole. Vähemmistöosingon säännös on osakeyhtiölain 13:7 §:ssä:

Osinkona on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät, jos sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin tämän luvun mukaan on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaetut osingot.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta vähemmistöosingosta voidaan määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Oikeutta vähemmistöosinkoon voidaan rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.”

 

Tilikauden voitto tarkoittaa tässä tapauksessa emoyhtiön tilikauden voittoa. Jos tytäryhtiön tilinpäätös on voitollinen, mutta tätä voittoa ei siirretä emoyhtiöön, ei vähemmistö voi vaatia osinkoa maksettavaksi. Jos voitto pidetään tytäryhtiössä, eivät emoyhtiön osakkeenomistajat välttämättä koskaan saa siitä mitään. Enemmistöosakkeenomistajat taas voivat usein kanavoida tätä voittoa itselleen palkkana tai muuna suorituksena, joka ei vaadi rahojen siirtoa tytäryhtiöstä emoyhtiöön.

 

Joissain tapauksissa myös holdingyhtiössä on voittoa tuottavaa toimintaa, jonka voitto joudutaan esittämään holdingyhtiön tilinpäätöksessä. Enemmistöomistajat voivat kuitenkin tällöinkin välttyä osingon maksamisesta vähemmistöosakkeenomistajille konserniavustuksella. Konserniavustuksessa yhden yhtiön voittoa siirretään toiseen yhtiöön. Jos holdingyhtiön osakkeenomistajat tahtovat käyttää enemmistövaltaansa väärin, he voivat siirtää holdingyhtiön voittoja tytäryhtiöön. Tällainen voittojen siirtäminen on kuitenkin osakeyhtiöoikeudellista varojenjakoa, ja vähemmistöomistajat voivat moittia tätä varojenjakoa.

 

Käytännössä enemmistöosakkeenomistajat voivat kuitenkin puolustautua tältä moittimiselta sillä, että varojen siirtoon on ollut liiketaloudellinen peruste. Kun enemmistöomistajat käyttävät määräysvaltaa tytäryhtiössä, he voivat luoda tällaisen liiketaloudellisen perusteen keinotekoisestikin, esimerkiksi heikentämällä yhtiön rahoitusasemaa. Tällöin konserniavustukselle on helppo perustella olleen liiketaloudellinen syy, ja vähemmistöosakkeenomistajat eivät pääse käsiksi rahoihin.

 

Yllä kuvaamistani syistä holdingyhtiö-liiketoimintayhtiö -rakenteissa osakassopimukseen otetaan usein ehtoja siitä, miten liiketoimintayhtiötä rahoitetaan ja miten sen voittoa kanavoidaan osakkeenomistajille. Myös osakkaiden ja konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia usein rajoitetaan näissä osakassopimuksissa. Tyypillinen ehto on esimerkiksi se, että varojenjakoa tarkastellaan koko konsernin tuloksellisuus ja rahoitusasema huomioiden, ei ainoastaan emoyhtiön.

 

Yhteenveto


Konsernisuhde luo enemmistöomistajille uudenlaisia väärinkäyttömahdollisuuksia vähemmistöosakkeenomistajien kustannuksella. Näiden väärinkäytösten torjuminen osakassopimuksella on mahdollista ja myös hyvin tyypillistä. Jos osakassopimuksessa ei kuitenkaan huomioida tätä emo-tytär -dynamiikkaa, voi tämä aiheuttaa runsaasti harmia vähemmistöosakkeenomistajille, jos enemmistö päättää alkaa väärinkäyttää asemaansa.

 

Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, tilintarkastaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196


 

 





102 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page