top of page

Vähemmistöosingon maksamisesta kieltäytyminen

Vähemmistöosingon maksamisesta kieltäytyminen

Vähemmistöosinko on suuremmissa osakeyhtiöissä keskeinen työkalu, jolla vähemmistöosakkeenomistajat voivat toteuttaa oikeuksiaan. Vähemmistöosinko pakottaa yhtiötä jakamaan osan voitostaan osinkoina, jolloin vähemmistöä ei voi näännyttää. Olen kirjoittanut näännyttämisestä aiemmin pidemmän kirjoituksen, jonka löydät tästä. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin yksi poikkeus, jolla laillisesti vaadittu vähemmistöosinko voidaan jättää maksamatta. Käsittelen tässä kirjoituksessa mahdollisuuden jättää vähemmistöosinko maksamatta hallituksen päätöksellä.


Emme kehota ketään toimimaan tässä kirjoituksessa esitetyllä tavalla. Tämän julkaisun tarkoitus on mahdollistaa väärinkäytösriskien tunnistaminen ja ymmärtäminen yhtiön toiminnassa, jotta niihin voidaan varautua ja reagoida.


Vähemmistöosinko


Normaalisti osingon maksamisesta päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Yhtiökokous on lähtökohtaisesti sidottu hallituksen esittämään osinkomäärään osakeyhtiölain 13:6 §:n mukaisesti:


Varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään 5 luvun 18–22 §:ssä. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on 7 §:n tai yhtiöjärjestyksen mukaan siihen velvollinen.


Yhtiökokouksen päätöksellä, jossa määrätään jaon enimmäismäärä, voidaan myös valtuuttaa hallitus päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.


Päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään.

Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.”


Nämä pykälät on tarkoitettu suojaamaan yhtiön maksukykyä, koska hallitus tietää yhtiön kuluvan ja tulevan taloustilanteen osakkeenomistajia paremmin. Tästä syystä hallitus tekee yhtiökokoukselle esityksen osingonjakomäärästä, eikä yhtiökokous saa päättää toisin. Näännyttämistilanteessa on kuitenkin riski, että tietty osakkeenomistajaryhmä käyttää päätösvaltaa hallituksessa ja tällä perusteella ehdottaa, että osinkoa ei jaeta. Tällaisen näännyttämisen estämiseksi osakeyhtiölain 13:7 §:ssä on erillinen säännös vähemmistöosingosta:


Osinkona on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät, jos sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista.

Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin tämän luvun mukaan on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaetut osingot.


Edellä 1 momentissa tarkoitetusta vähemmistöosingosta voidaan määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Oikeutta vähemmistöosinkoon voidaan rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.”


Vähemmistöosinko on maksettava, jos 10 % osakkeista omistavat osakkeenomistajat vaativat sitä. Vähemmistöosinko on puolet tilikauden tuloksesta, mutta enintään 8 % omasta pääomasta. Vähemmistöosinko on päätöksentekohetkestä alkaen täytäntöönpanokelpoinen ja sille voidaan hakea suoritustuomio yleisestä tuomioistuimesta, ja panna täytäntöön viime kädessä ulosoton kautta.


Yhtiön hallitus voi myös joutua myös henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen siitä, jos tämä vähemmistöosinko jätetään maksamatta. Tätä koskeva säännös on osakeyhtiölain 22:1 §:ssä:


Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.


Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.


Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”


Vähemmistöosingon maksaminen on osakeyhtiölain mukainen velvoite. Tämän vuoksi sen rikkominen tarkoittaa pykälän toisen momentin mukaista tilannetta, jossa johtoon kuuluva henkilö on aiheuttanut vahinkoa osakkeenomistajalle rikkomalla osakeyhtiölakia. Jos vähemmistöosinko jää maksamatta kokonaan siksi, että johtoon kuuluva henkilö kieltäytyy sen maksamisesta, voidaan tämä henkilö velvoittaa korvaamaan se henkilökohtaisesti.


Vähemmistöosingon maksamisesta voi kuitenkin kieltäytyä yhdellä laillisella perusteella.


Maksukykyisyystesti ja vähemmistöosinko


Osakeyhtiölain 13:2 § sisältää maksukykyisyystestin:


Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.”


Maksukykyisyystesti koskee kaikkia varojenjakomuotoja, myös vähemmistöosinkoa. Vähemmistöosinkoa on ehdottomasti kielletty jakaa silloin, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden. Erityisesti jaosta aiheutuva maksukyvyttömyys on ennusteluonteinen määritelmä, joka edellyttää hallitukselta tiettyä harkintaa.

Maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, että yhtiö ei kykene selviytymään erääntyvistä velvoitteistaan, kuten laskuista, veroista tai eläkemaksuista, ajallaan.


Maksukyvyttömyyttä on arvioitava päätöshetken lisäksi myös varojen maksuhetken perusteella. Tämä tarkoittaa, että vaikka yhtiöllä olisi maksukykyä yhtiökokoushetkellä, ei osinkoa saa maksaa, jos sitä ei ole silloin, kun varat pitäisi jakaa. Tässä tapauksessa varat merkitään yhtiökokouksen jälkeen vieraan pääoman eräksi osingonjakovelka ja ne tulee maksaa silloin, kun yhtiöllä on tähän maksukykyä.


Hallitus ei voi estää vähemmistöosingon maksamista sillä, että varat investoidaan ei-likvideihin omaisuuseriin. Vähemmistöosinko on tarvittaessa rahoitettava sillä, että yhtiö ottaa lainaa ja jakaa osinkoa näistä rahavaroista. Edellytyksenä tälle kuitenkin on, että yhtiön maksukyky säilyy myös lainan ottamisen jälkeen eli yhtiö kykenee maksamaan aiempien velvoitteiden lisäksi myös lainan maksuerät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.


Yhtiökokouksen päätös jakaa vähemmistöosinkoa on osakeyhtiölain vastainen, jos se loukkaa tätä maksukykyisyystestiä. Tämä tarkoittaa, että päätöstä voidaan moittia osakeyhtiölain 21:1 §:n perusteella:


Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä yhtiötä vastaan ajettavalla kanteella, jos:


1) asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomistajan oikeuteen; taikka


2) päätös on muuten tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen.

Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä pidetään pätevänä.”


Maksukykytestiä rikkova yhtiökokouspäätös on osakeyhtiölain vastainen, jolloin sitä voidaan moittia. Tämän moitekanteen tehokkuus on kuitenkin epäselvä, koska voidaan perustellusti argumentoida, että vähemmistöosingosta päättäminen ei itsessään vaaranna maksukykyä, vaan osingon maksaminen.


Toki osingonjakopäätös aiheuttaa myös haitallisia kassaseuraamuksia, koska osingoista on pidätettävä ennakko silloin, kun se on nostettavissa. Verotuskäytännön mukaisesti osinko on nostettavissa silloin, kun sen jakamisesta on päätetty, jos päätöksessä ei erikseen mainita päivää, milloin osinko nostettavissa. Ennakkoperintäasetuksen 15 §:n mukaisesti tästä osingosta on tällöin pidätettävä 7,5 % ennakonpidätys. Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n mukaisesti nämä on maksettava seuraavan kuukauden 12. päivä.


Jos tämä 7,5 % ennakonpidätys vaarantaisi yhtiön maksukyvyn, voidaan sinänsä argumentoida, että osingonjaosta päättäminen on jo osakeyhtiölain vastaista. Ongelman tässä muodostaa kuitenkin se, että verotuskäytännössä ei ole muodostunut selkeää linjaa siitä, miten ennakonpidätykset on tehtävä, jos osinkoa ei makseta maksukykyisyystestin vuoksi. Tällöin voitaisiin rakentaa myös osakkeenomistajien puolelta sellainen argumentti, että yhtiön tulisi pidättäytyä ennakonpidätyksen maksamisesta ja vedota siihen, että osinko ei ole tosiasiassa nostettavissa, koska sitä ei voida osakeyhtiölain maksukykyisyystestin mukaan maksaa.


Hallituksen pidättäytyminen vähemmistöosingon maksamisesta

maksukykyisyystestiin vedoten


Hallituksella on velvollisuus olla maksamatta osinkoa, jos se vaarantaa maksukyvyn. Hallituksen tulee perustaa arvionsa varovaisiin ennusteisiin yhtiön tulevasta kehityksestä. Käytännössä vihamielisesti toimiva hallitus voi sitoa yhtiön likvidejä kassavaroja monella tavalla, jotta maksukyky ei kestä osingonjakoa.


Hyvin yksinkertainen tapa toteuttaa kassan pienentäminen on alkaa maksaa ostolaskuja ja veroja aikaisemmassa rytmissä. Ostolaskujen maksaminen heti sen sijaan, että ne maksettaisiin 14, 30 tai 60 päivän kuluessa pienentää kassaa lyhyellä aikavälillä huomattavasti, samoin arvonlisäveron maksamisen aikaistaminen kuukaudella pienentää kassaa. Ennakkoveron hakeminen huomattavasti aiempaa suuremmaksi on myös tehokas tapa. Myyntilaskujen maksuajan pidentäminen heikentää myös kassatilannetta, jolloin vihamielisesti toimiva hallitus saa osakkeenomistajille syyn olla maksamatta vähemmistöosinkoa. Myös tavaran ostaminen varastoon toimii tässä tarkoituksessa.


Jos hallitus vetoaa tähän perusteeseen olla maksamatta osinkoa, se ei ole velvollinen todistamaan tai perustelemaan sitä osakkeenomistajille millään tavalla. Osakkeenomistajat voivat toki kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle ja käyttää siellä kyselyoikeuttaan. Tätä koskeva pykälä on osakeyhtiölain 5:25 §:ssä:


Hallituksen ja toimitusjohtajan on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös yhtiön taloudellista asemaa yleisemmin, mukaan lukien yhtiön suhde samaan konserniin kuuluvaan toiseen yhteisöön tai säätiöön. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa.


Jos osakkeenomistajan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, vastaus on annettava kahden viikon kuluessa kirjallisesti. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle osakkeenomistajalle ja muulle osakkeenomistajalle, joka sitä pyytää.”


Toki tällöinkin vihamielisesti toimiva hallitus voi vedota siihen, että tietojen antaminen tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa. Käytännössä osakkeenomistajan oikeussuojakeinoksi jää tällöin vaatia erityistä tarkastusta tai nostaa kanne hallituksen vahingonkorvausvastuun toteuttamiseksi tai suoritustuomion hakemiseksi vähemmistöosingon maksamiseksi. Ilman kallista viranomaisprosessia tällaisesta ei joka tapauksessa selvitä. Tuomioistuinprosessissa hallitus on usein vahvoilla siksi, että sillä on huomattavasti parempi informaatio yhtiön taloudellisesta tilanteesta verrattuna osakkeenomistajiin.


Yhteenveto


Vähemmistöosingon maksamisesta saa ja pitää kieltäytyä, jos yhtiön maksukyky ei kestä sitä. Tällöin osinko on maksettava heti, kun yhtiön maksukyky sen sallii. Vihamielisesti toimiva hallitus voi pitkittää tätä huomattavankin ajan jo käyttöpääoman hallintaan liittyvillä seikoilla. Luonnollisesti tämä voi johtaa hallituksen vahingonkorvausvastuuseen osakkeenomistajille, mutta käytännössä tätä on hyvin vaikea todistaa, varsinkin jos vihamielisesti toimiva hallitus on ammattitaitoinen. Toki pitkällä aikavälillä osingot joutuu maksamaan jossain kohtaa, jos yhtiö vain tekee voittoa, mutta tätä voi pitkittää hyvinkin kauan.

 

 Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196




40 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

留言


bottom of page