top of page

Onko osakassopimuksen kilpailukielto ikuinen?

Yksi haastavimmista kilpailukieltosopimusta koskevista tilanteista on se, kun osakkaan työskentely yhtiössä on päättynyt, mutta hänen kilpailukieltonsa voi olla voimassa. Tämä on erityisen suuri ongelma silloin, jos osakas omistaa yhä yhtiön osakkeita. Tällöin hän voi olla osakassopimuksesta johtuvista syistä jumissa osakkaana. Lähes kaikissa osakassopimuksissa on kilpailevan toiminnan kielto eli henkilö ei saa harjoittaa ammattiaan toisessa yhtiössä, vaikka hän ei saisikaan enää tuloa yhtiöstä, jonka osakkeita hän omistaa. Toisaalta isossa osassa osakassopimuksia osakkaalle ei ole rakennettu oikeutta päästä eroon omistamistaan osakkeista, mistä olen kirjoittanut tarkemmin tässä kirjoituksessa.


Jos osakkaiden välit ovat vielä riitaiset, he voivat hyvinkin vedota kilpailukieltoon aiheuttaakseen kiusaa poistuvalle tai poistuneelle osakkaalle, joka ei saa enää tuloa yhtiöstä. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi sitä, mihin asti tällainen kilpailukielto sitoo osakasta ja mitkä seikat siihen vaikuttavat. Aiemmat kirjoitukseni kilpailukielloista löydät tästä ja tästä. Kirjoitin myös tuoreessa oikeustapauskommentissani siitä, miten kilpailukielto voitiin panna tuomioistuimessa täytäntöön uhkasakon avulla.


Kilpailukiellon sääntelystä


Osakassopimuksen kilpailukieltoon ei sovelleta työsopimuksista tai yrityskaupoista tuttuja enimmäisrajoja, kuten vuoden tai kolmen vuoden rajaa. Osakassopimuksen kilpailukieltoa koskeva sääntely on varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa eli oikeustoimilaissa. Tämän lain 38 § sisältää kilpailukieltoa koskevan säännöksen:


Sopimus, jolla joku kilpailun estämiseksi tai rajoittamiseksi on sitoutunut olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimintaa, ei sido sitoumuksen antajaa siltä osin kuin se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintavapauttaan.”


Pykälä on kirjoitettu hyvin avoimeksi, mikä tarkoittaa, että sen soveltaminen on hyvin tilannekohtaista ja tulkinnanvaraista. Tulkintaa helpottaa osin se, että kaikki muut lainsäädännön kilpailukiellot on tarkoitettu rajaamaan kilpailukieltojen käyttämistä vielä enemmän. Kilpailukiellon vähimmäistaso on siis lähes aina muuta lainsäädäntöä vastaava, ja usein myös merkittävästi sitä tiukempi.


Esimerkiksi työsopimuslain 3:5 §:n mukainen kilpailukieltosopimus voidaan tehdä enintään vuodeksi, mikä tarkoittaa, että osakassopimuksessa voidaan sopia huomattavasti pidemmästä ajasta. Vaikka osakas olisi ollut töissä yhtiössä, sitoo osakassopimuksen kilpailukieltosopimus häntä työsopimuslain enimmäisajasta huolimatta, mikäli osakeomistus ei ollut mitättömän pieni ja hänen asemansa oli lähempänä työntekijää kuin johtohenkilöä tai yrittäjää.


Kilpailukiellon kohtuuttomuutta arvioidaan kaikkien sopimusosapuolten näkökulmasta. Käytännössä tässä punnitaan ja tarkastellaan yksittäisen osakkaan ja yhtiön intressejä ja niiden ristiriitaa. Kilpailukiellon kohtuuttomuuden arvioinnissa huomioidaan siis molemmat intressit ja niiden painoarvo käsillä olevassa yksittäistapauksessa. Käsittelen seuraavaksi aihetta yhtiön ja osakkaan näkökulmasta.


Kilpailukiellon kohtuuttomuudesta – yhtiön intressi


Kilpailukieltoja ei voi sopia ”huvin vuoksi” vaan niillä on aina suojattava jotain yhtiön intressiä. Käytännössä tämä intressi on usein se, että yhtiöstä tietoja ja kontakteja saanut osakas ei käyttäisi näitä myöhemmässä toiminnassaan omaksi hyödykseen siten, että siitä aiheutuisi yhtiölle vahinkoa. Tässä tarkastelussa ensimmäinen lähtökohta on yleensä osakkaan entinen asema yhtiössä.


Mitä korkeammalla hänen asemansa oli, sitä enemmän vahinkoa kilpailevasta toiminnasta voi potentiaalisesti aiheutua ja sitä pidempiä kilpailukieltoja voidaan pitää hyväksyttävänä. Esimerkiksi toimitusjohtajan kilpailukieltoa voidaan pitää lähtökohtaisesti huomattavasti pidempänä kuin rivityöntekijän, vaikka molemmilla olisi sama määrä yhtiön osakkeita.


Tämän lisäksi arvioidaan myös osakkaan tehtäviä ja niihin liittyviä ongelmia kilpailevan toiminnan kannalta. Yhtiötä asiakkaiden tai keskeisten yhteistyökumppaneiden suuntaan edustava tai aiemmin edustanut taho kykenee mahdollisesti hyödyntämään näitä kontakteja ja omaa tunnettavuuttaan tulevassa toiminnassaan. Tällaisen henkilön kohdalla kilpailukieltoa pidetään herkästi yhtiön näkökulmasta kohtuullisena pitkänkin aikaa, kuten useita vuosia, koska tällaiset kontaktit vanhenevat hitaasti.


Toinen keskeinen rooli on toimiminen sellaisessa tehtävässä, jossa osakas käsittelee liikesalaisuuksia. Esimerkiksi kustannus- ja hintatiedot, tuotantomenetelmät, asiakaslistat, kontaktit tai muut vastaavat yrityksen menestyksen kannalta sensitiiviset tiedot voivat hyödyttää merkittävästi kilpailevaa yritystä, ja samalla vahingoittaa osakkaan entistä yhtiötä. Tämän vuoksi myös tällaisia tietoja käsitelleiden osakkaiden kohdalla kilpailukiellot ovat lähtökohtaisesti pitkiä, riippuen myös paljon siitä, kuinka kauan tällaiset tiedot ovat relevantteja.


Kilpailukiellon perusteeksi ei sen sijaan käy yksinään se, että osakas on hankkinut sellaista ammattitaitoa, joka hyödyttäisi kilpailijaa merkittävästi. Poikkeus tähän on lähinnä tilanne, jossa osakas on hankkinut jotain kallista erityiskoulutusta yhtiön kustannuksella. Yhtiön intressissä huomioidaan toki myös, millaisen työn osakas on aloittamassa. Mitä suoremmin uusi työ kilpailee yhtiön kanssa, sitä todennäköisemmin kieltoa pidetään pätevänä. Jos taas yhtiöiden keskinäinen kilpaileva toiminta on lähinnä satunnaista ja euromääriltään vähäistä, kieltoa ei todennäköisemmin pidetä pätevänä, tai ainakin sen katsotaan päättyvän nopeammin.


Osakkaan näkökulma


Kiellon kohtuullisuutta taas arvioidaan osakkaan näkökulmasta erityisesti taloudellisten seikkojen osalta. Osakkaan kannalta keskeinen arviointikriteeri onkin usein, kuinka laajasti kielto rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan hankkia elantonsa. Tässä arvioidaan erityisesti euromääriä ja eurojen virtaa, mutta myös osakkaan yksilöllisiä ominaisuuksia ja toimeentuloedellytyksiä.


Ensimmäinen keskeinen kriteeri on, saako osakas yhtiöstä palkkaa tai voitonjakoa, jolla hän voi tulla toimeen. Jos osakas voi tulla toimeen yhtiöstä saamillaan tuloilla, kilpailukielto saa olla huomattavasti pidempi kuin tilanteissa, joissa osakas ei saa yhtiöstä mitään tuloja. Käytännössä riitaisissa yhtiöissä päädytään usein näännyttämään osakasta siten, että yhtiöstä ei jaeta voittoa eikä osakas saa palkkaa.


Tarkoituksena on vaikeuttaa tämän osakkaan toimeentuloa, ja lopullisena tavoitteena on usein saada osakas luopumaan omistuksestaan halvalla. Sitä nopeammin kilpailukielto voidaan katsoa kohtuuttomaksi, mitä pidempään osakkaan viimeksi yhtiöstään saamasta tulosta on.


Toinen keskeinen kriteeri on osakkaan yksilöön liittyvä: siinä tarkastellaan hänen kykyään hankkia elantoaan muilla tavoin. Jos kilpailukielto on luonteeltaan hyvin yleinen, se rajoittaa käytännössä osakkaan työllistymismahdollisuuksia hyvin laajasti. Jos osakkaalla on hyvin spesifi ammattitaito tiettyihin tehtäviin, myös silloin kilpailukielto rajoittaa hyvin laajasti hänen mahdollisuuksiaan hankkia elantoaan.


Kolmas keskeinen kriteeri on, miksi osakkaan työskentely yhtiössä päättyi. Jos osakas on poistunut omasta tahdostaan yhtiön palveluksesta, kilpailukieltoa voidaan pitää huomattavasti pidempänä kuin tilanteessa, jossa muut osakkaat ovat hankkiutuneet hänestä eroon. Yhtiön riitaisuus ja muiden osakkaiden toiminta voidaan ottaa huomioon tässä vaiheessa.


Myös osakkaan osakeomistuksen suuruus vaikuttaa kilpailukiellon pituuden arviointiin. Jos hän omistaa osakkeita vain prosentin murto-osia, kilpailukielto voidaan katsoa kohtuuttomaksi paljon nopeammin kuin silloin, kun omistusosuus on kymmeniä prosentteja. Kymmeniä prosentteja omistava osakas voi käyttää yhtiössä merkittävää päätösvaltaa, elleivät muut osakkaat toimi häntä vastaan yksissä tuumin. Kymmeniä prosentteja omistavalla osakkaalla on joka tapauksessa merkittävää vaikutusvaltaa jo vähemmistönsuojaoikeuksien vuoksi. Prosentin murto-osia omistava taho taas rinnastuu lähinnä työntekijään.


Myös osakkaan toiminta osakkeidensa suhteen huomioidaan. Jos osakas on pyrkinyt hankkiutumaan eroon osakeomistuksestaan onnistumatta siinä, kilpailukielto katsotaan nopeammin kohtuuttomaksi. Jos taas yhtiö tai muut osakkaat ovat tarjoutuneet hankkimaan osakkaan osakkeet, mutta osakas ei ole tähän suostunut, kilpailukielto katsotaan usein kohtuuttomaksi vasta pidemmän ajan päästä. Näissä tarkastellaan tosiasiallisia yrityksiä, jotka ovat edes jollain tavalla lähellä käypiä arvoja, eli pelkät muodolliset selkeästi ali- tai ylihintaiset tarjoukset eivät vaikuta tähän.


Muita indikaatiota


Osakassopimuksessa on usein sovittu, että kilpailukielto on voimassa osakeomistuksen ajan sekä tietyn kuukausimäärän osakkuuden päättymisestä. Tästä kuukausimäärästä voidaan saada jotain indikaatiota siitä, milloin kielto katsotaan kohtuuttomaksi. Jos kilpailukielto on esimerkiksi 24 kuukautta osakkuuden päättymisestä eikä osakas ole osallistunut millään tavalla yhtiön toimintaan vastaavana aikana, eikä hän halutessaan edes voisi osallistua vaikka hän omistaa yhä osakkeita, kilpailukielto saatetaan katsoa kohtuuttomaksi.


Osakassopimukseen kirjataan usein seuraava fraasi: ”kaikki osakkaat hyväksyvät sen, että he ovat saaneet riittävän korvauksen kilpailukiellon aiheuttamasta rajoituksesta”. Fraasi kirjoitetaan osakassopimuksiin, jotta myöhemmin voitaisiin väittää, että kilpailukielto ei ole kohtuuton, koska osakkaat ovat saaneet siitä korvauksen. Fraasi kirjataan osakassopimuksiin yleensä aina myös silloin, kun minkäänlaista erillistä rahallista korvausta ei makseta. Käytännössä tällaisen fraasin käytännön arvo onkin hyvin olematon.


Yhteenveto


Osakkaan kilpailukiellon sitovuuden arviointi on haastavaa. Sinänsä kilpailukielto voidaan katsoa kohtuuttomaksi ja siten pätemättömäksi, mutta tämän mahdollistava pykälä on kirjoitettu hyvin avoimeksi. Tästä syystä arviointi muodostuu usein tilannekohtaiseksi, ja siinä tulee ottaa huomioon useita eri seikkoja sekä osakkaan että yhtiön näkökulmasta. Viime kädessä painavimmaksi seikaksi osoittautuu usein osakkaan mahdollisuus saada toimeentuloa muualta. Toisaalta yhtiön kannalta erityisesti asiakassuhteet ja liikesalaisuudet saavat myös suojaa.


Ristiriitatilanteessa helpointa onkin yleensä pyrkiä hankkimaan uusi työ tai yrittäjyys sellaisella tavalla, että ei kilpaile samoista asiakkaista joko maantieteellisesti tai sitten tarjottavien hyödykkeiden kautta. Sopimussakkojen suuruuden vuoksi näissä arvioinneissa on suositeltavaa hyödyntää asiantuntijaa jo ennakolta ennen uuden tehtävän vastaanottamista.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196




 

 


49 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page