Millaiset työt kilpailukieltosopimus kieltää?

Kilpailukieltosopimukset yleistyvät todella nopeaan tahtiin. Useat tahot kuten Akava sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat julkaisseet tutkimuksia, joiden mukaan kilpailukieltosopimuksia käytetään yhä enemmän ja että ne yleistyvät erityisesti suorittavaa työtä tekevillä henkilöillä. Ks. tutkimuksista tarkemmin seuraavien linkkien takaa:


https://akava.fi/uutiset/akava-aika-ryhtya-toimenpiteisiin-kilpailukielto-ja-salassapitosopimusten-ongelmien-korjaamiseksi/


http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160911/TEMjul_18_2018_Selvitys_kilpailukieltosopimus.pdf


Tässä kirjoituksessa käsittelen kysymystä, joka minulta on kysytty viime aikoina useasti: jos muulla kuin yrityksen ylimpään johtoon kuuluvalla henkilöllä on kilpailukieltosopimus, mihin töihin hän saa siirtyä rikkomatta kilpailukieltosopimusta?


Kilpailukieltosopimus


Kilpailukieltosopimusta koskeva sääntely sisältyy työsopimuslain (jatkossa TSL) 3:5 §:ään. Pykälä sisältää viisi kappaletta tekstiä, joissa määritellään milloin kilpailukieltosopimuksen saa tehdä, kuinka kauan se saa kestää, missä tilanteissa kilpailukieltosopimus ei päde ja kuinka kilpailukieltosopimuksia tulee tulkita. Tiivistän tähän olennaisimman sääntelyn:


- Kilpailukieltosopimuksen saa tehdä vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä.

- Kilpailukieltosopimus kattaa sekä työsopimuksen tekemisen kilpailijan kanssa että mahdollisuuden harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

- Erityisen painavaa syytä arvioitaessa huomioidaan liikesalaisuuksien arvo, työntekijän saama erityiskoulutus sekä työntekijän asema ja tehtävät.

- Kilpailukieltosopimus saa rajoittaa siirtymistä enintään 6kk, ellei työntekijälle makseta lisäkorvausta. Tämä ei kuitenkaan koske mm. toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä.

- Kilpailukieltosopimus saa sisältää sopimussakon.

- Jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kuten palkan maksamatta jättämisestä, kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää.

- Jos näitä ehtoja rikotaan, kilpailukieltosopimus on mitätön.


Näitä kaikkia on mahdotonta tarkastella yhdessä kirjoituksessa edes pinnallisesti, joten tässä kirjoituksessa käsittelen lähinnä sitä, keiden siirtymistä kilpailukieltosopimuksella saa rajoittaa ja mihin tehtäviin siirtymisen sopimus estää.


Keille kilpailukieltosopimus voidaan tehdä


Kilpailukieltosopimuksen kattama henkilöpiiri on oikeustieteellisessä kirjallisuudessa laajalti tutkittu teema, johon myös useat tahot ovat esittäneet kannanottojaan ja näkemyksiään. Sääntely itsessään sisältyy TSL 3:5 §:n toiseen momenttiin:


Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.”


Säännös on jossain määrin tulkinnanvarainen, minkä vuoksi siitä on annettu kaksi korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua (KKO:2003:19 ja KKO:2014:50) ja kirjoitettu useita tulkintoja oikeuskirjallisuudessa. Erityisesti jälkimmäisessä ratkaisussa käsiteltiin perustellusti ja laajasti sitä, milloin kilpailukieltosopimus voidaan tehdä. Esittelen tässä muutamia avainperusteluja, joita korkein oikeus sisällytti ratkaisunsa perusteluihin sekä

mitä aikaisemmassa kirjallisuudessa on todettu kiellon edellytyksistä:


Mitä saa suojata kilpailukieltosopimuksella?


- Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on erityisen perusteltua silloin, kun sillä suojataan jonkun muun kuin sen solmijan etua, esimerkiksi yrityksen asiakkaan etua.

- Kilpailukieltosopimuksen käyttö on erityisen perusteltua korkean tekniikan aloilla, joissa immateriaalioikeudet ja aineeton pääoma ovat arvokkaita.

- Kaikilla yrityksillä kilpailukiellolla suojattavaa tietoa ovat toimeksiannot ja asiakassopimukset.

- Suojattavaa tietoa ovat myös tiedot osto- ja myyntitarpeista, yhteystiedoista sekä hintatiedoista.

- Peruste kilpailukiellolle voi olla se, että asiakkaan kanssa tehdyt sopimukset eivät tulisi kilpailijan tietoon.

- Toisaalta pitkäaikaiset asiakassopimukset ja niiden suojaaminen eivät välttämättä ole kilpailukiellon alaista ratkaisun KKO 2003:19­­ perusteella, ratkaisussa kilpailukieltoa pidettiin sallittuna nimenomaan vireillä olevien lyhytkestoisten toimeksiantojen ja tuoreiden asiakastietojen salaamiseksi. Oikeuskirjallisuudessa on voimakkaasti kritisoitu tätä ratkaisua siitä, että se asettaa liikaa painoarvoa olemassa olevien asiakassuhteiden suojalle, ja oikeustila voi hyvinkin olla muuttumassa.


Mitä kilpailukieltosopimuksella ei saa suojata?


-Kilpailukieltosopimuksen tekeminen ei ole perusteltua, jos sen ainoa tarkoitus on rajoittaa kilpailua alalla.

- Asiakaskuntaa ei saa suojata kilpailukieltosopimuksella, jos toimialalla ei ole tyypillistä, että asiakkaat siirtyvät tietyn työntekijän mukana.

- Henkilöstöpalvelualalla tiedot palvelua tarvitsevista tahoista eivät ole useinkaan suojattua tietoa, koska näiden voidaan katsoa olevan yleisesti tiedossa.

- Kilpailukieltosopimusta ei koskaan voida tehdä pelkkää suorittavaa työtä tekevän työntekijän kanssa.


Ketkä kuuluvat kilpailukieltosopimuksen piiriin?

- Kilpailukieltosopimus on erityisen sallittu tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja muissa vastaavissa tehtävissä työskenteleville.

- Kilpailukieltosopimusta ei saa tehdä suorittavaa työtä tekevän työntekijän kanssa.

- Mitä korkeampaa johtoa työntekijä on, sitä sallitumpi ehto on.

- Jos työntekijä on työskennellyt asiakassopimusten kanssa tai myyntityössä ja hänellä on tietoa asiakassopimuksista, on kilpailukielto perusteltu.


Mikä muu vaikuttaa kilpailukieltosopimukseen?

- Mitä pienempi yritys on, sitä sallitumpi kilpailukieltosopimus on.

- Mitä stabiilimpi toimiala ja mitä pitkäkestoisempia toimeksiannot ovat, sitä vähemmän kilpailukieltosopimus on perusteltu.

- Mitä vaikeampi salattavat asiakastiedot on hankkia, sitä suojatumpia ne ovat. Esimerkiksi yhdelle palveluntarvitsijalle tehtävällä puhelinsoitolla selvitettävät tiedot eivät ole sellaisia, jotka ovat perusteena kilpailukieltosopimuksen tekemiselle.

- Jos työntekijällä on erikseen salassapitosopimus, kilpailukieltosopimus on vähemmän perusteltu.


Mihin tehtäviin siirtymistä kilpailukieltosopimus rajoittaa?


Työsopimuslain sanamuodon mukaisesti


”[Kilpailukieltosopimuksella saa] rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.”


Tämä kieltäisi periaatteessa työsopimuksen tekemisen tai oman yritystoiminnan kokonaan. Työsopimuksen osalta oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että jos aiemmassa työsuhteessa saatuja tietoja, esimerkiksi asiakkaista ja heidän palveluntarpeestaan ei ole yritetty käyttää hyväksi uudessa työsuhteessa, ei työsopimuksen tekeminen ole kiellettyä (HHO 18.3.2010 S 08/1823). Tämä tarkoittaisi sitä, että jos työntekijä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen, mutta mitään viitteitä samanlaisten työtehtävien jatkumisesta ei ole ja on selvää, että suojattua tietoa ei ole yritetty käyttää, ei kilpailukieltosopimus estä siirtymistä.


Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on myös pohdittu toimialarajausta siitä, mitkä tahot harjoittavat kilpailevaa toimintaa. Näiden tahojen on todettu riippuvan täysin toimialoista. Mitä stabiilimpi toimiala muutokseltaan ja kehitykseltään on, sitä enemmän kilpailukielto keskittyy vain suoriin kilpailijoihin samalla toimialalla ja alueella. Kehittyvillä toimialoilla taas kilpailukielto kattaa suorien kilpailijoiden lisäksi sellaisia toimijoita, jotka tulevaisuudessa voivat kilpailla samalla alalla. Tällaisia aloja on erityisesti korkean tekniikan toimialoilla. Jos liiketoiminta perustuu asiakasyrityksen toiminnan kehittämiseen ja osaamisen myymiseen näille yrityksille, kuten esimerkiksi konsulttialalla, kattaa kilpailukieltosopimus myös asiakasyritysten palvelukseen siirtymisen.


Kilpailukieltosopimus rajoittaa myös yritystoimintaa. Kilpailukieltosopimus kattaa sekä yritystoiminnan omissa nimissään (toiminimi, avoin- tai kommandiittiyhtiö) että osakeyhtiössä. Osakeyhtiössä harjoitetusta toiminnasta kilpailukieltosopimus voi kattaa esimerkiksi hallituksessa tai toimitusjohtajana toimimisen, mutta myös omassa yrityksessään vain työntekijänä työskentelyn.


Kilpailukieltosopimus ei sen sijaan voi estää yritysten omistamista. Jos omistaminen kuitenkin tarkoittaa sitä, että yritystoimintaa harjoitetaan tosiasiassa omaan lukuun, kilpailukieltosopimus kattaa nämäkin tilanteet. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi ne, joissa henkilö omistaa 100 % yrityksestä, mutta ei ole yrityksessä missään muodollisessa asemassa.


Johtopäätökset


Kilpailukieltosopimukset rajoittavat jossain määrin työntekijöiden siirtymistä kilpailijoiden palvelukseen. Kilpailukieltosopimuksen kattamat työtehtävät ovat tulkinnanvaraisia erityisesti asiakasrajapinnassa toimiville työntekijöille. Kilpailukieltosopimuksen saa tehdä asiakassopimusten suojaamiseksi, mutta useissa tapauksissa tämä ei ole perusteltua. Jos tietoja suojataan myös salassapitosopimuksella, on tämä yhä vähemmän perusteltua. Jos toimiala on melko stabiili ja asiakassuhteet ovat pitkiä, ei näitä voi suojata kilpailukieltosopimuksella. Jos tiedot ovat sellaisia, että ne selviävät esimerkiksi puhelinsoitolla asiakkaalle, ei niitä voi suojata, ellei kyse ole laajoista kokonaisuuksista, joiden hankkimiseen on käytetty aikaa ja vaivaa.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy




249 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram