Tuulivoiman kaavoitus herättää usein vahvoja mielipiteitä. Tästä syystä aiheesta aiheutuu useita oikeustapauksia, joita käsitellään usein myös ylimmissä tuomioistuimissa. Olen käsitellyt aihetta aikaisemmissa blogikirjoituksissani, joita löydät näiden linkkien takaa. Tällä kertaa kaavan hyväksymiselle aiheutti ongelmia riskit lokkien törmäyksistä. Käyn tässä oikeustapauskommentissa läpi tapauksen taustat, keskeiset oikeusohjeet sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun.
Kaavan vaikutusten arvioinnista
Maankäyttö- ja rakentamislain mukaan kaavan laadintaa varten tulee tehdä riittäviä selvityksiä, jotta kaavan vaikutuksista saadaan riittävä selvyys. Tätä koskeva säännös on maankäyttö- ja rakentamislain 9 §:ssä:
”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.
Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”
Asemakaavan osalta aiheesta on vielä tarkempia säännöksiä saman lain 54 §:ssä:
”Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.
Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.”
Asemakaavassa tulee siis huomioida myös luonnonympäristön suojelu. Pykälä ei ole merkityksetön, koska jos sitä ei noudateta asemakaavan laadinnassa, päätös on syntynyt kuntalain 135 §:n tarkoittamalla tavalla väärässä järjestyksestä ja se voidaan siksi kumota valitusprosessissa:
”Valtuuston ja kuntayhtymän 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:
1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
3) päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.”
Tämän vuoksi kaavan sisältövaatimuksia arvioidaan usein hallintotuomioistuimissa kunnallisvalituksen yhteydessä.
Tapauksen taustat
Espoon kaupunginvaltuusto teki 22.8.2022 päätöksen hyväksyä Ämmässuon asemakaavan, jolla mahdollistettiin yhden tuulivoimalan rakentaminen Ämmässuon alueelle. Ämmässuo on pinta-alaltaan noin neljän neliökilometrin kokoinen kokonaisuus, jonne suuri osa Helsingin seudun jäte-, kierrätys- ja maa-ainestoiminnasta on keskittynyt. Alueella on myös kompostointilaitos, Sortti-asema ja kaasuvoimala, sekä vanhoja kaatopaikka-alueita.
Kaavamuutos koski viiden hehtaarin aluetta, joka oli lähes kokonaan rakentamatonta asfalttikenttää. Kaavamuutoksella alueelle sai rakentaa yhden tuulivoimalan. Alue oli jo valmiiksi ihmisen muokkaamaa, joten luontoarvot olivat lähinnä linnustoa. Ympäristöselvityksen perusteella alue ei ole valtakunnallisesti merkittävä lintujen päämuuttoväylien alue, eikä maakunnallisesti tärkeäksi luokiteltu lintujen muutonaikainen kerääntymisalue.
Alueella on runsaasti lokkeja aiemman kaatopaikkatoiminnan vuoksi. Osa lokeista oli myös rauhoitettuja naurulokkeja ja vielä pienempi osa erittäin uhanalaisia selkälokkeja. Muiden lintujen osalta törmäysriski alitti keskiarvon alle yksi lintu vuodessa. Näillä törmäyksillä ei sinänsä ollut populaatiotason riskejä lokeille. Lokkien määrä on vähentynyt huomattavasti kaatopaikkatoiminnan muututtua enemmän kierrätystoiminnoiksi, jolloin lokkien määrä on vähentynyt. Lokkien tarkkoja törmäysriskejä ei arvioitu.
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry valitti kaavapäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 3.7.2023 antamallaan päätöksellä. Yhdistys valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja sai valitusluvan.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallintoi-oikeus totesi, että asemakaava on tietyn alueen rakentamisen ja maankäytön yksityiskohtainen suunnitelma. Tämän vuoksi asemakaavan tulee perustua yksityiskohtaisiin suunnitelmiin. Tuulivoiman sijoittelun mahdollistava asemakaava asettaa tiettyjä erityisiä vaatimuksia kaavaselvitykselle.
Kaavoitettavalla paikalla oli tehty linnustoseurantaa vuodesta 2003 alkaen, mutta vähennetty vuoden 2016 jälkeen kun orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon jälkeen myös lintujen määrä väheni voimakkaasti. Alueella on kuitenkin yhä päivittäin satoja tai tuhansia lokkeja. Alueella esiintyi myös erittäin uhanalaisia ja uhanalaisia lokkeja sekä petolintuja. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaavaa muutettaessa oli selvitetty kattavasti lintujen laji- ja yksilömääriä. Sen sijaan lintujen lentoreittejä ei oltu selvitetty, eikä saalistavien petolintujen vaikutusta lokkiparvien käyttäytymiseen, eikä siten myöskään näiden vaikutuksia törmäysriskiin.
Tästä syystä korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaavamuutoksen linnustoselvitys ei ollut perustunut konkreettiseen selvitykseen alueen linnustosta. Tämän vuoksi selvitykset eivät olleet riittäviä käsillä olevaan tuulivoimalaan, joka poikkesi olennaisesti tavanomaisesta tuulivoimalasta. Tästä syystä korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaavan hyväksymiseksi lokkien törmäysriskejä olisi tullut selvittää huomattavasti tarkemmin.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kaavan maankäyttö- ja rakentamislain vastaiseksi ja kumosi kaavan.
Yhteenveto
Ympäristönsuojelu on eri intressien yhteensovittamista. Uusiutuvaa energiaa lisättäessä joudutaan huomioimaan myös eri eläin- ja kasvilajien suojelu. Tässä tapauksessa uhanalaisten lokkien määrä ja käyttäytyminen estivät tuulivoimalan rakentamisen sellaiseen paikkaan, joka olisi voinut merkittävästi vaikuttaa linnustoon. Todennäköisesti tulevissa tuulivoimahankkeissa tehdään yhä tarkempia linnustoselvityksiä.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
コメント