Osakaslainat kiellettynä varojenjakona

Osakaslainat ovat varsin yleisiä pienosakeyhtiöissä. Niiden verokohtelun vuoksi näiden kertymistä pyritään kuitenkin välttämään. Aikaisempia kirjoituksiani liittyen osakaslainan verotukseen löydät näiden linkkien takaa. Tässä kirjoituksessa käsittelen osakaslainaa muiden osakkeenomistajien näkökulmasta sekä sitä, milloin osakaslainan nostaminen voi johtaa osakeyhtiölaissa kiellettyihin seurauksiin. 

Osakaslainasta

Osakaslaina on yleistermi osakkaiden velkasuhteille osakeyhtiötä kohtaan. Usein osakaslainalla viitataan tuloverolain 53 a §:n mukaiseen pääomatulona verotettavaan osakaslainaan:

”Luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.”

Osakaslainoilla voidaan kuitenkin osakeyhtiöoikeudellisesti tarkoittaa myös niin sanottuja verovapaita osakaslainoja, esimerkiksi toisen osakeyhtiön saamaa lainaa tai sellaisen osakkaan saamaa lainaa, joka omistaa alle 10 % yhtiöstä. Tässä kirjoituksessa käytän termiä osakaslaina sellaisista lainoista, jotka ovat kenen tahansa osakkeenomistajan saamia, riippumatta niiden verokohtelusta. 

Osakaslaina voi muodostua monella tavalla. Varsinaisten velkakirjalla annettavien lainojen lisäksi osakaslainaa muodostuu usein esimerkiksi selvittelytilin tai kassavajausten vuoksi. Vakiintunut kirjauskäytäntö on muodostunut sellaiseksi, että puuttuvat kuitit ja käteiskassan vajaus kirjataan lähtökohtaisesti saamiseksi osakkaalta. Pakollista tämä ei ole, vaan usein tilitoimiston tekemä valinta. 

Osakeyhtiön yleiset periaatteet

Osakaslainan arvioinnissa korostuu kaksi osakeyhtiölain keskeistä periaatetta. Ensimmäinen näistä on 1:5 §:n mukainen yhtiön toiminnan tarkoitus:

”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”

Pykälä tarkoittaa sitä, että osakeyhtiön tulee ryhtyä vain sellaisiin toimiin, joilla pyritään ainakin pitkällä aikavälillä tuottamaan voittoa osakkeenomistajille. Tämän vuoksi yhtiön antamille lainoille tulee olla jokin liiketaloudellinen peruste. Koroton laina on tämän vuoksi lähtökohtaisesti ongelmallinen osakeyhtiölain näkökulmasta. Jos lainalla on korko, tulisi koron määrittämisessä huomioida sellainen taso, joka tuottaa yhtiölle voittoa. Koron tulisi siis kattaa vähintään yhtiön pääoman kustannukset. 

Tämän lisäksi koron ja lainaehtojen määrittelyssä tulisi myös osakaslainassa huomioida lainaan liittyvät riskit. Maksukyvyttömälle osakkaalle annetut lainat ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Poikkeus tästä voi muodostua, jos yhtiö maksaa toistuvasti osinkoa ja yhtiö voi tältä osin olettaa saavansa suorituksen lainalle ja lainan korolle tulevia osinkoja kuittaamalla. Tältä osin huomioitavaksi jää kuitenkin vielä se, että osakkeenomistaja saattaa luovuttaa tai menettää osakkeensa, jolloin kuittausmahdollisuus katoaa. Jos osakkaan maksukyky on heikko, tulisi lainalle saatavan koron heijastella sitä riskiä, mikä lainan antamisesta muodostuu yhtiölle. 

Toinen osakaslainan näkökulmasta keskeinen periaate on osakeyhtiölain 1:7 mukainen yhdenvertaisuusperiaate:

”Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.”

Pykälä korostuu silloin, jos yhtiössä on useita osakkeenomistajia ja yhdelle näistä annetaan osakaslainaa. Tämä saattaa tuottaa tälle osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua yhtiön kustannuksella erityisesti silloin, jos osakaslaina ei ole markkinaehtoinen. Myös markkinaehtoinen laina saattaa loukata yhdenvertaisuusperiaatetta, jos sama raha tuottaisi yhtiölle paremmin muussa käytössä. Tällöin osakaslainan antaminen on loukannut muiden osakkeenomistajien oikeutta saada tuottoa yhtiöstä.

Osakaslaina varojenjakona

Osakaslaina voi tietyissä tapauksissa olla varojen jakamista. Tämä rajanveto on osakeyhtiössä merkittävä, koska tapahtuman luokittelu varojen jakamiseksi voi aiheuttaa merkittäviä seurauksia osakkeenomistajalle ja hallitukselle. Osakeyhtiölain 13:1:n mukaisesti:

”Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:

1) voitonjaosta ( osinko ) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;

2) 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;

3) 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä

4) 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.

Yhtiöllä voi tämän luvun 9 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.

Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.

Varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröimistä.”

Osakaslaina on laitonta varojenjakoa, jos se vähentää yhtiön varoja ilman liiketaloudellista perustetta. Liiketaloudellista perustetta arvioidaan ensin voitontuottamistavoitteen näkökulmasta. Osakaslainan antamisen tulee olla yhtiölle liiketapahtumana odotusarvoisesti positiivinen, mikä edellyttää joko korkoa tai muuta tuotto-odotusta yhtiölle, esimerkiksi tytäryhtiölle annetun lainan tapauksessa. 

Jos tuotto-odotusta, tai riittävää sellaista, ei pystytä perustelemaan tulee arvioida, vähentääkö liiketapahtuma yhtiön varoja. Osakaslainassa yhtiö saa vastineeksi rahojensa luovuttamisesta saamisoikeuden osakkaalta. Saamisoikeus on nimellisarvoisesti yhtä suuri eli 100 000 euron lainasta yhtiö saa 100 000 euron saamisen osakkaalta, jolloin varallisuusasema ei nimellisarvoisesti vähene. 

Yhtiön varojen käypä arvo voi kuitenkin vähentyä. Jos yhtiöllä on pankkitilillään 100 000 euroa, on tämän käypä arvo saman suuruinen. Jos yhtiöllä on tämän suuruinen saaminen joltakulta, saaminen ei välttämättä ole yhtä arvokas. Kolmas osapuoli ei todennäköisesti maksaisi 100 000 euroa yhtä suuresta korottomasta saamisesta maksukyvyttömältä osakkaalta. Sen sijaan esimerkiksi 7,5 % korolla oleva saaminen maksukykyiseltä osakkaalta saattaisi olla ainakin lähellä tätä arvoa. 

Tältä osin liiketapahtuman varojenjakoluonnetta tuleekin arvioida osakaslainan koron ja osakaslainan saajan maksukyvyn näkökulmasta. Lähtökohtaisesti kyse on 13:1 §:n mukaisesta laittomasta varojenjaosta, jos lainasaamisen käypä arvo alittaa lainapääoman suuruuden. Tätä voi arvioida vertaamalla sitä esimerkiksi maksulaitosten, kuten pankkien, käyttämään korkoon. 

Laittoman varojenjaon seuraukset

Laittomalla varojenjaolla on useita seurauksia. Ensimmäinen näistä on osakeyhtiölain 13:4:n mukainen palautusvelvollisuus:

”Vastoin tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.”

Käytännössä osakaslainan osalta palautusvelvollisuus ei ole kovinkaan vakava seuraus, koska laina tulisi maksaa takaisin joka tapauksessa. Palautusvelvollisuus koskee kuitenkin myös käyvän koron alittavaa osaa osakaslainan vuosittaisesta korosta. Tämä voi muodostaa hyvinkin kalliin seuraamuksen pitkissä osakaslainoissa. 

Osakaslainan antaminen synnyttää yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vahingonkorvausvelvollisuuden, jos osakaslaina katsotaan laittomaksi varojenjaoksi. Osakeyhtiölain 22:1 §:n mukaisesti:

”Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.

Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”

Koska laittomassa varojenjaossa on kyse osakeyhtiölain rikkomisesta ja kyse on yhtiön lähipiirin eli osakkaan eduksi tehdystä toimesta, on vastuu pykälän toisen ja kolmannen momentin mukaisesti hyvin laajaa. Ensinnäkin yhtiön johdolla on tuottamusolettama ja käännetty todistustaakka. Johdon tulee siis pystyä osoittamaan toimineensa huolellisesti, tai heidän katsotaan olevan korvausvastuussa. Tämä voi olla jälkikäteen hyvinkin vaikeaa. 

Toisekseen vastuu ulottuu pykälän nojalla hyvinkin laajalle. Kuka tahansa osakkeenomistaja tai yhtiön velkoja voi vaatia korvauksia osakeyhtiölain vastaisesta osakaslainasta. Muut osakkeenomistajat voivat vaatia johtoa korvaamaan heille osakaslainaan liittyvät luottotappiot tai jopa käyvän koron alittavan koron. Jos yhtiö päätyy maksukyvyttömäksi, velkojat voivat vaatia johtoa korvaamaan heille omia luottotappioitaan. 

Yhteenvetoa

Osakaslainan nostamisessa ei riitä, että huomioidaan sen verovaikutuksia. Osakaslainalla on useita yhtiöoikeudellisia seurauksia, jotka voivat tulla yhtiön johdolle ja osakkeenomistajille yllätyksenä.  Osakaslaina voi tuottaa yllättäviä vahingonkorvausoikeudellisia seurauksia, jos laina katsotaan laittomaksi varojenjaoksi. Tämän takia asianmukaiset velkakirjat ja lainan korko ovat erityisen tärkeitä.

Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka

Eelis Paukku 

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Juristi, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF

044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com