Viikon blogikirjoituksessa käsittelen osakaslainaa. Käsittelen lähiviikkoina osakaslainaa useassa blogikirjoituksessa. Nämä kirjoitukset tulevat löytymään blogimme liikejuridiikkaosiosta. Tämänkertaisen kirjoituksen sisältönä on osakaslainan käsittely konkurssissa. Joissain tapauksissa yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä ja konkurssin lähestyessä yrityksen omistaja siirtää yrityksen rahat itselleen. Tässä kirjoituksessa käsittelen tuollaisen toiminnan juridista tulkintaa ja juridisia seurauksia osakaslainaan liittyen.
Osakaslaina
Lainsäädännössä ei ole juurikaan osakaslainaa koskevia varsinaisia pykäliä. Siksi osakaslainaa koskevaa tietoa on haastava löytää. Osakeyhtiölaissa on kaksi pykälää, jotka vaikuttavat osakaslainan sallittavuuteen. Ensimmäinen näistä on osakeyhtiölain 1:5 §. Tämän pykälän mukaan yhtiöllä on lähtökohtaisesti yksi selkeä tarkoitus:
”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”
Tämä pykälä tarkoittaa, että osakeyhtiö ei saisi toimia sellaisella tavalla, joka ei tuota voittoa osakkeenomistajille. Vaikka yhtiö tekisi kokonaisuutena voittoa, ei yhtiö saa ryhtyä sellaiseen toimintaan, joka vähentää osakkaalle tulevaa voittoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiö ei saa ryhtyä toimintaan, joka ei edistä sen liiketoimintaa. Osakkaalle annetut lainat eivät ole yhtiön liiketoimintaa, ellei niille makseta käypää korkoa. Varojen lainaaminen yhtiön osakkaalle on jo itsessään kiellettyä, koska se ei ole yhtiön olemassaolon tarkoitus, eikä yhtiö saa ryhtyä yhtiön tarkoituksen ulkopuoliseen toimintaan.
Vaikka osakaslainat ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, otetaan niitä silti usein. Usein niiden ottaminen ei johda sanktioihin, mutta riskit on hyvä tiedostaa. Osakaslainoja on kahdenlaisia. Usein pienimuotoisia osakaslainoja otetaan tilikauden aikana omien henkilökohtaisten äkillisten menojen kattamiseksi, ja ne pyritään maksamaan pian takaisin esimerkiksi pidättämällä osa tulevista palkoista. Nämä osakaslainat ovat ongelmallisia lähinnä yhtiön tarkoituksen eli osakeyhtiölain 1:5 §:n näkökulmasta.
Muille tahoille, kuten yhtiön velkojille ja asiakkaille, haitallisempia ovat sellaiset osakaslainat, joita ei ole aikomuskaan maksaa takaisin. Tällaisilla osakaslainoilla vältetään käytännössä palkan tai osingon verotusta. Tällaiset osakaslainat voivat myös olla haitallisia yhtiön luotonantajille, jos luotonantajat eivät tiedä taseessa näkyvien saamisten olevan saamisia omistajalta, koska omistajan maksukyky on usein vahvasti sidoksissa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen.
Tällaisten osakaslainojen, joita ei ole aikomuskaan maksaa takaisin, ehkäisemiseksi tuloverolaissa on 53 a §:ssä säännös, jonka mukaan osakaslainaa verotetaan kuten tuloa yhtiöstä, vaikka se maksettaisiinkin takaisin tilikauden päättymisen jälkeen. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole estänyt osakaslainojen myöntämistä ja joissain tapauksissa osakaslainoja ei ilmoiteta verottajille. Tällaisen menettelyn seurauksista kirjoitan tulevina viikkoina.
Varojenjaon kielto
Osakeyhtiölain 13:1 §:ssä on hyvin selkeä säännös:
”Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:
1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
2) 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;
3) 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä
4) 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.
Yhtiöllä voi tämän luvun 9 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.
Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.
Varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröimistä.”
Pykälässä luetellaan kaikki sallitut tavat jakaa yhtiön varoja osakkeenomistajille. Jos osakaslainaa ei ole aikomustakaan maksaa takaisin, se on vakiintuneesti tulkittu laittomaksi varojenjaoksi. Jos kyse on osakaslainasta, laittoman varojenjaon ensimmäinen seuraamus on haitallinen veroseuraamus. Pykälästä on yksi poikkeus osakeyhtiölain 13:6 §:n neljännessä momentissa:
”Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.”
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos henkilö omistaa yhtiön kaikki osakkeet, voi hän jakaa yhtiön varoja muillakin kuin osakeyhtiölaissa nimetyillä tavoilla. Jos yhtiön ainoa osakkeenomistaja jakaa varoja itselleen aiheutuu laittomasta varojenjaosta ongelmia vaikka hän ei viekään rahaa muilta osakkeenomistajilta. Ensimmäinen ongelma on kirjanpito. Yhtiön varojenjako tulisi käsitellä oman pääoman vähennyksenä. Jos osakaslaina merkitään taseeseen saamiseksi, vaikka sitä ei aiotakaan maksaa takaisin, voi menettelyssä syyllistyä kirjanpitorikokseen. Rikoslain 30:9 §:n mukaan kirjanpitorikokseen syyllistyy seuraavasti:
”Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu,
1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia,
2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka
3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Tällainen kirjanpitoon väärin merkitty osakaslaina on 2-kohdan mukainen väärä tai harhaanjohtava tieto, joka voi tarkoittaa kirjanpitorikokseen syyllistymistä. Käytännössä kirjanpitorikos täyttyy, jos osakaslainan määrä on niin suuri ja osakkaan taloudellinen tilanne niin huono, että on selvää, että lainaa ei ole mahdollista maksaa takaisin. Veronvälttelyn vuoksi väärin tehtyä kirjanpitoa osakaslainan osalta käsittelen myöhemmin.
Osakaslaina konkurssitilanteesta
Osakaslaina muuttuu kaikkein ongelmallisimmaksi lainanottajalle silloin, jos lainan antanut yhtiö menee konkurssiin. Tällöin yhtiön varat ja velat siirtyvät konkurssipesän haltuun, joka voi vaatia lainan maksua takaisin viime kädessä tuomioistuimen ja ulosoton kautta. Konkurssipesän tehtävä on myös saada yhtiön antamat lainat perittyä takaisin, jolloin näin myös pääsääntöisesti toimitaan.
Tässä kohtaa ei myöskään ole mahdollista enää yrittää pelastaa tilannetta väittämällä, että kyseessä on yhtiön yrittäjälleen maksama palkka. Jos palkkasaatavia ei ole kirjattu maksuhetkellä kirjanpitoon palkaksi, eikä niistä ole pidätetty ennakkoa tai maksettu erinäisiä lakisääteisiä maksuja, eikä ilmoitettu tuloa tulorekisteriin, ei tällaista maksua hyväksytä palkaksi vaan se katsotaan osakaslainaksi. Jotta maksua ei katsottaisi osakaslainaksi, tulee se maksaa asiaa koskevien lakien mukaisesti, eli noudattaa osakeyhtiölain varojenjakosäännöksiä tai palkanmaksuun liittyviä velvoitteita. Maksut tulee myös merkitä kirjanpitoon tällä tavalla ennen konkurssia.
Osakaslaina ja velallisen epärehellisyys
Osakaslainoja on tulkittu konkurssitilanteessa hyvin ankarasti rikoslain näkökulmasta. Sovellettavaksi tulee rikoslain 39:1 §:n mukainen velallisen epärehellisyys:
”Velallinen, joka
1) hävittää omaisuuttaan,
2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,
3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka
4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan
ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Osakaslainassa on kyse omaisuuden luovuttamisesta ilman hyväksyttävää syytä. Käytännössä yhtiön maksukyvyttömyystilanteessa osakaslainat katsotaan lähes aina omaisuuden kielletyksi luovuttamiseksi. Osakaslainat katsotaan yhtiön maksukyvyttömyystilanteessa omaisuuden kielletyksi luovuttamiseksi, vaikka lainanottaja pystyisi maksamaan lainat takaisin.
Käytännössä osakaslaina katsotaan aina edellämainitun pykälän mukaiseksi maksukyvyttömyyden pahentamiseksi. Tästä voi seurata rikostuomio, jos osakaslaina on annettu maksukyvyttömyyden ollessa olemassa. Osakaslainat eivät yleensä johda rikostuomioon lähinnä silloin, jos ne on otettu yhtiön ollessa maksukykyinen ja selkeästi ennen maksuvaikeuksien alkua.
Käytännössä osakaslainatapauksissa puhutaan yleensä kymmenistä tuhansista euroista. Tällöin kyse on rikoslain 39:1 a §:n mukaisesta törkeästä velallisen epärehellisyydestä:
”Jos velallisen epärehellisyydessä
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa velkojille tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja velallisen epärehellisyys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.”
Pykälän 1- ja 2-kohtien mukainen huomattava hyöty tai vahinko täyttyvät käytännössä noin 20 000 euron kohdalla. Erityisen suunnitelmallisesta teosta voi olla kyse, jos teko on tehty väärää kirjanpitoa käyttäen.
Käytännössä rikostuomiolla on kahdenlaisia seurauksia. Ensimmäinen seuraus on vankeusrangaistus, joka on yleensä alle kahden vuoden ehdollinen tuomio. Toinen seuraus on, että tuomion yhteydessä osakaslainalla velkojille aiheutettu vahinko tuomitaan korvattavaksi takaisin joko konkurssipesälle tai velkojille, riippuen onko konkurssipesää enää olemassa. Koska tämä velka on rikosperusteinen, se ei vanhene muutamassa vuodessa kuten tavalliset saatavat, vaan se vanhenee kahdessakymmenessä vuodessa. Tällaisen velan osalta velkajärjestelyyn on vaikea päästä.
Yhteenveto
Osakaslainalla tarkoitetaan osakeyhtiön osakkaalleen antamaa lainaa. Tällainen laina on lähtökohtaisesti osakeyhtiölain vastainen, mikä voi johtaa ongelmiin erityisesti yhtiön maksukyvyttömyystilanteessa eli pahimmassa tapauksessa konkurssissa. Konkurssissa tällainen laina katsotaan yhtiön maksukyvyttömyyden pahentamiseksi, mikä tarkoittaa helposti osakaslainan ottajalle rikostuomiota velallisen epärehellisyydestä tai sen törkeästä tekomuodosta. Osakaslainoiksi katsotaan kaikki sellaiset varojen siirrot yhtiöltä omistajilleen, joita ei ole merkitty kirjanpitoon asiallisesti muiksi suorituksiksi, kuten palkoiksi tai osingoiksi. Jotta varojen siirrot voitaisiin hyväksyä muiksi suorituksiksi, tulee myös muut lakisääteiset velvoitteet, kuten verot ja ilmoitukset, hoitaa asiallisesti.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
HT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
