top of page

Osakaslainan korko ja lainan anteeksianto

Viikon blogikirjoituksessa käsittelen osakaslainaa ja sen korkoa. Osakaslainan verotus on suhteellisen kaavamaista, mutta siitä huolimatta siihen liittyy useita kysymyksiä, joihin ei ole löydettävissä helppoa vastausta. Käyn tässä kirjoituksessa läpi osakaslainan korkoon liittyvät tyypillisimmät ongelmakysymykset.


Osakaslainasta


Osakaslainan verokohtelun pääsääntö on tuloverolain 53 a §:ssä:


Luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos verovelvollinen, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.


Osakaslaina on erittäin kaavamainen. Jos yrityksen omistaja ottaa osakaslainaa, niin hänen on maksettava siitä pääomatuloverokannan mukainen vero, yleensä noin 30 % osakaslainan määrästä. Säännöksen tarkoitus on rangaista verotuksellisesti osakaslainan ottamisesta ja siten vähentää yhtiön varojen käyttöä yrittäjän elantomenoihin ilman verotuksellisia seuraamuksia, minkä vuoksi osakaslainan verokohtelu on hyvin epäedullista.


Osakaslainaa on kaikki osakkaan ottamat rahalainat. Tavanomaiset myyntisaamiset ja selvittelytilin saldo eivät kuitenkaan ole pykälässä tarkoitettua osakaslainaa, jos ne ovat tavalliseen liiketoimintaan kuuluvia eriä. Osakaslainaksi ne voidaan katsoa vain, jos niiden takaisinmaksu poikkeaa merkittävästi normaaleista liiketoimintakäytännöistä.

Osakaslaina täytyy maksaa takaisin yhtiölle. Jos osakaslaina annetaan anteeksi, eikä osakkaan tarvitse maksaa sitä takaisin yritykselle, syntyy siitä lisää veroseurauksia, joita käyn tarkemmin läpi alempana. Osakaslainasta maksettu vero on tosin mahdollista saada takaisin. Osakaslainan takaisinmaksun on säännelty tuloverolain 54 c §:ssä:


Verovelvollisella on oikeus vähentää tulonhankkimismenona pääomatuloistaan 53 a §:n nojalla tuloksi luetusta osakaslainasta takaisin maksamansa määrä, jos maksu on suoritettu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.”


Jos yrittäjällä on muita pääomatuloja, hän saa maksetun veron takaisin. Jos yrittäjällä ei ole muita pääomatuloja, ei hän voi vähentää verotuksessa kuin ansiotulosta saatavan alijäämähyvityksen, 1 400 euroa vuodessa. Jos näillä ei saada katettua osakaslainan takaisinmaksusta saatavaa verohyvitystä ennen kymmenen vuoden vanhenemisaikaa.


Osakaslainan anteeksianto


Joissain tapauksissa yrittäjällä voi olla kiusaus antaa osakaslaina anteeksi. Tästä voi kuitenkin syntyä huomattavasti haitallisempia veroseuraamuksia. Jos osakaslaina annetaan anteeksi, katsotaan tämä yleensä peitellyksi osingoksi. Peitellyn osingon sääntely on verotusmenettelylain 29 §:ssä:


Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta.


Peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja.


Jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut 1 momentissa tarkoitettua peiteltyä osinkoa, on yhtiön verotuksessa meneteltävä niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi katsottava käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus.


Jos varojen jakaminen 2 momentissa tarkoitetussa muodossa on ilmeisesti tapahtunut osingosta menevän veron välttämiseksi, on jaetut varat tältä osin katsottava osakkaan veronalaiseksi tuloksi.


Mitä 1 momentissa säädetään osakeyhtiöstä ja sen osakkaasta, sovelletaan vastaavasti muuhun yhteisöön sekä sen osakkaaseen tai jäseneen.

Peitellyn osingon tulolajista säädetään tuloverolaissa.”


Peitellyn osingon verokohtelu taas on tuloverolain 33 d §:ssä:


Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu peitelty osinko on veronalaista ansiotuloa.”


Jos osakaslaina annetaan anteeksi, katsotaan se osakkaan saamaksi vastikkeettomaksi etuudeksi yhtiöltä. Tämä taas verotetaan kokonaan ansiotulona. Ansiotulon veroprosentti on usein korkeampi kuin pääomatulojen veroprosentti. Osakaslainan maksaminen takaisin on useammin edullisempaa kuin sen anteeksianto. Osakaslainaa voidaan kuitata esimerkiksi jakamalla yhtiöstä osinkoa, jolloin maksamatta jätetyt osingot vähentävät osakaslainan määrää. Oikein maksettujen osinkojen veroprosentti on aina peiteltyä osinkoa ja palkkaa matalampi.


Osakaslainan korko


Osakaslainalle on maksettava korkoa. Muussa tapauksessa myös tässä on kyse peitellystä osingosta, mistä voi aiheutua veroseurauksia. Korko voidaan tosin lisätä velan pääomaan, jolloin koron lisäys katsotaan uudeksi osakaslainaksi, mistä maksetaan taas pääomatulon vero. Jos korko maksetaan rahana yhtiölle, on tämä yhtiön kirjanpidossa rahoitustuloa, joka taas nostaa yhtiön verotettavaa tulosta.


Jos osakaslaina maksetaan veron välttämiseksi ennen tilikauden päättymisestä, on osakaslainasta maksettava korkoa. Muussa tapauksessa koroton osakaslaina katsotaan peitellyksi osingoksi siltä osin, kuin vastaavasta lainasta olisi peritty korkoa kaupallisin ehdoin. Tässä on suotavinta käyttää Valtionvarainministeriön määrittämää peruskorkoa tai Euribor-korkoa.


Osakaslainan korottomuus voi johtaa myös hyvin rajuihin ja huonosti ennakoitaviin seurauksiin. Jos osakaslainasta ei ole olemassa velkakirjaa, vaan osakas on ainoastaan siirtänyt omalle tililleen rahaa yhtiön tililtä, ulkopuolinen tarkastelija ei voi tietää, oliko suoritus tarkoitus maksaa takaisin. Kirjanpitoon kirjattu osakaslainakirjaus voi tosin pelastaa tältä. Tämäkään ei aina auta, jos suorituksia on paljon ja ne ovat korottomia. Tällöin ne voidaan katsoa verotuksessa peitellyksi osingoksi, koska ulkoisten seikkojen perusteella voidaan olettaa, että varoja ei ole tarkoitus maksaa takaisin.


Jos tilinpäätökseen merkitystä osakaslainasta joudutaan maksamaan pääomatulon veroa, ei osakaslainaa lähtökohtaisesti katsota peitellyksi osingoksi. Tällöin ainoa veroseuraus on pääomatulon verokannan mukainen vero. Tämä edellyttää kuitenkin asianmukaisia kirjanpitokirjauksia ja sitä, että osakaslaina ei vaikuta olevan sellainen, jota ei ole koskaan tarkoitus maksaa takaisin.


Yhteenveto


Osakaslaina on käyttökelpoinen lähinnä yrittäjän lyhytaikaiseen kassakriisiin. Jos osakaslaina maksetaan takaisin saman vuoden aikana, ei tästä aiheudu haitallisia veroseurauksia. Tällöin osakaslainalle on tosin maksettava korkoa laina-ajalta, jotta puuttuvaa korkoa ei katsota peitellyksi osingoksi. Osakaslainan korko voidaan myös lisätä osakaslainan pääomaan, jolloin koron lisäys katsotaan uudeksi osakaslainaksi. Tämä on kuitenkin korottomuutta parempi ratkaisu, koska korottomuus saattaa pahimmillaan johtaa koko osakaslainan katsomiseksi peitellyksi osingoksi, jota verotetaan ansiotulona.


Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196




188 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Kommentare


bottom of page