Verotarkastuksista tulee usein maksettavaa verojen, veronlisäysten ja veronkorotusten muodossa. Usein yrittäjät pohtivat tässä kohtaa, kannattaako verotarkastuksen johtopäätöksistä valittaa, vai vaan maksaa verot ja antaa asian olla. Valittamisesta aiheutuu toki omia kustannuksiaan, mutta siitä on omia hyötyjään verrattuna siihen, että maksaa verot välittömästi. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa verotarkastusta ja verotarkastuksen perusteella tehdyistä verotuspäätöksistä valittamista.
Verotarkastuksesta itsestään ei ole mahdollista valittaa, vaan valitus kohdistuu verotarkastuksen perusteella tehtäviin verotuspäätöksiin, joissa oikaistaan aiempia verotuspäätöksiä.
Verotarkastuksesta
Verotarkastuksen sääntely on verotusmenettelylain 14 §:ssä:
”Verovelvollisen on Verohallinnon kehotuksesta verovuoden aikana tai myöhemmin esitettävä Suomessa tarkastettavaksi kirjanpitonsa, muistiinpanonsa samoin kuin kaikki se elinkeinotoimintaan tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä sekä muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.
Verotarkastuksen aloittamisajankohdasta ja tarkastuspaikasta on ilmoitettava verovelvolliselle etukäteen, jollei erityisestä syystä ole aihetta muuhun menettelyyn.
Suoritetusta verotarkastuksesta on laadittava verotarkastuskertomus, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Toisen viranomaisen edustaja voi avustaa asiantuntijana verotarkastuksessa.
Verotarkastuksessa noudatettavasta menettelystä sekä esitettävästä aineistosta ja omaisuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.”
Vastaava säännös on oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 24 §:ssä:
”Verovelvollisen on Verohallinnon kehotuksesta esitettävä Suomessa tarkastettavaksi kirjanpitonsa, muistiinpanonsa sekä kaikki se toimintaan liittyvä ja muu aineisto ja omaisuus, joka saattaa olla tarpeen hänen verotuksessaan tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulkomailla sähköisesti säilytettävien arvonlisäveroa koskevien tositteiden ja muun aineiston tietoihin on saatava täydellinen tosiaikainen tietokoneyhteys ja tietojen on oltava saatettavissa selväkieliseen kirjalliseen muotoon. Viranomaisen kehotuksesta teknisestä tallenteesta on lisäksi valmistettava jäljennös tarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, jos se on tarkastuksen suorittamista varten tarpeen.
Suorituksen maksajan on esitettävä Suomessa tarkastettavaksi suorituksen saajan maksajalle jättämä ennakonpidätystä ja lähdeveroa koskeva aineisto. Samoin jokainen, jolla on hallussaan verotarkastusta tehtäessä tarpeellista ennakonpidätystä tai lähdeveroa koskevaa aineistoa, on velvollinen esittämään sen tarkastettavaksi.
Verotarkastuksen aloittamisajankohdasta ja tarkastuspaikasta on ilmoitettava verovelvolliselle etukäteen, jollei erityisestä syystä ole aihetta muuhun menettelyyn.
Verohallinnon on laadittava suoritetusta verotarkastuksesta verotarkastuskertomus, jos erityisistä syistä ei muuta johdu.
Toisen viranomaisen edustaja voi avustaa asiantuntijana verotarkastuksessa.
Tarkempia säännöksiä verotarkastuksessa noudatettavasta menettelystä sekä esitettävästä aineistosta ja omaisuudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.”
Verotarkastuksen osalta pykälien keskeinen normi on se, että verovelvollisen on tehtävä yhteistyötä verotarkastuksessa. Verotusmenettelyasetus sisältää tarkempaa sääntelyä verotarkastuksen kulusta ja menettelystä. Asetuksen toinen pykälä sisältää menettelyn kulun:
”Verotarkastuksen kuluessa verovelvolliselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, tarkastuksen kulusta ja jatkotoimenpiteistä sekä selvitettävä tarkastuksessa esiin tulleet seikat. Lisäksi verovelvolliselle annetaan tarvittaessa verotusta koskevaa opastusta ja neuvontaa.
Verotarkastuskertomus on laadittava viivytyksettä. Tarkastuskertomuksesta tulee käydä ilmi ainakin tarkastuksen kulku, tarkastettu aineisto, verotukseen vaikuttavat seikat, tarkastuksella annettu ohjaus, verovelvollisen esittämä selvitys, sovellettavat säännökset sekä tarkastajan tekemät johtopäätökset ja niiden perustelut.
Verotarkastuskertomuksen valmistuttua verovelvolliselle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi. Verovelvollista kuultaessa on kerrottava, mistä asioista verovelvollisen olisi erityisesti esitettävä selvitystä.
Verotarkastus voidaan toimeenpanna jo tilikauden aikana.”
Pykälän keskeinen osa sen kolmas momentti. Verovelvolliselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi verotarkastuskertomuksen sisällöstä. Vaikka tämä kuuleminen ei välttämättä muutakaan verotarkastuskertomuksen sisältöä, tai vaikuta sen perusteella tehtäviin verotuspäätöksiin, on verovelvollisen silti järkevä hyödyntää tämä mahdollisuus.
Verotuspäätökset ja niistä valittaminen
Verotarkastuksen jälkeen tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tehdään päätöksiä verotuksen oikaisusta. Nämä päätökset ovat valituskelpoisia ja niistä valitetaan ensi asteena verotuksen oikaisulautakuntaan. Tätä koskeva säännös on verotusmenettelylain 61 §:
”Verotuksen oikaisulautakunta ratkaisee tässä laissa tarkoitetut oikaisuvaatimukset. Verohallinto voi kuitenkin ratkaista oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin esitetty vaatimus hyväksytään, jos muutoksenhakijana on muu kuin 62 §:n 2 momentissa tarkoitettu viranomainen.”
Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksistä taas valitetaan hallinto-oikeuteen verotusmenettelylain 66 §:n mukaisesti:
”Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen tai yhtymän kotikunta 5 §:n mukaan on. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, oikaisulautakunnan päätökseen haetaan muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu henkilöistä vanhemman kotikunta. Jos henkilöt ovat samanikäisiä, toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy sen mukaan, kumman henkilötunnuksen yksilönumero on pienempi.”
Käytännössä valitus tehdään yrityksen kotipaikan sijainnin mukaiseen hallinto-oikeuteen.
Valituksen hyötyjä
Valituksen hyödyistä ilmeisin on, että maksettavaksi tulevien verojen määrä voi pienentyä. Verotarkastuksessa tehdään päätelmiä käytössä olevan aineiston perusteella, ja usein uuden aineiston esittäminen hallinto-oikeudelle tai oikaisulautakunnalle voi johtaa verotuksen muuttumiseen. Tämän lisäksi hallinto-oikeuden käsitys verolainsäädännön tulkinnasta voi olla eri kuin verotarkastusta suorittavien tahojen.
Valituksen olennaisempi hyöty liittyy kuitenkin muihin vastuukysymyksiin. Jos verotarkastuksessa lisätyt verot ovat riittävän suuria, voi Verohallinto tehdä tutkintapyynnön verorikoksesta. Usein esitutkinnan aikana verotarkastuskertomusta pidetään totuudenmukaisena kuvauksena tapahtumista ja verotukseen vaikuttaneista seikoista, ainakin jos siitä ei ole valitettu. Verotuksesta valittaminen sen sijaan asettaa myös verotarkastuksen havainnot ainakin jossain määrin kiistanalaiseksi, ja tämän seikan tuominen esiin esitutkinnassa voi myös vaikuttaa syyteharkinnan lopputulokseen.
Tuomioistuinmenettelyssä voi olla jo suhteellisen myöhäistä vedota siihen, että verotarkastuksessa tehdyt havainnot eivät pidä paikkansa. Jos verotarkastuksen perusteella tehdyistä päätöksistä sen sijaan on valitettu, ovat tällaiset väitteet huomattavasti tehokkaampia. Erityisesti silloin, jos verotuspäätökset ovat muuttuneet muutoksenhaussa, on yrittäjän huomattavasti helpompaa puolustautua rikosoikeudellisessa menettelyssä.
Yhteenveto
Jos verotarkastuksen havainnot eivät pidä paikkansa, suosittelen lähtökohtaisesti aina valittamaan niiden perusteella tehdyistä verotuspäätöksistä. Tämä vähentää olennaisesti riskiä siitä, että näitä virheellisiä seikkoja käytettäisiin myöhemmin yrittäjää vastaan hallintomenettelyssä tai rikosoikeudellisessa menettelyssä. Verorikostuomio haittaa yritystoiminnan harjoittamista merkittävästi, minkä vuoksi tämän riskiä on suositeltavaa lähteä minimoimaan jo verotarkastuksen alkuvaiheessa, kun verotarkastuskertomuksen havainnoista annetaan lausumaa.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments