Nettihuijaus verkkokaupassa – milloin on kyse petoksesta?
- Emmi Huovinen
- 10 tuntia sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Verkossa tehdyt yksityisten henkilöiden väliset kaupat ovat yleistyneet huomattavasti viime vuosina. Tällaiset kaupat verkossa perustuvat pitkälti pelkkään luottamukseen. Suurin osa kaupoista sujuvat ongelmitta, mutta samalla niissä tehdyt huijaukset ovat lisääntyneet. Huijaukset voivat pahimmassa tilanteessa aiheuttaa uhrille merkittävää taloudellista vahinkoa. Käsittelen tässä kirjoituksessa, milloin verkkokaupassa epäonnistuneet kaupat täyttävät petoksen tunnusmerkistön ja miten verkkokauppahuijauksen uhriksi joutuneen kannattaa toimia.
Millaisia huijauksia verkkokaupassa voi tapahtua?
Verkkokauppahuijauksia voi tehdä usealla eri tavalla. Yksi yleisimmistä on niin sanottu ennakkomaksuhuijaus. Tällaisessa tapauksessa asiakas ei saa tilaamaansa ja ennakolta maksamaansa tuotetta. Yleensä tämän lisäksi myyjään ei saada enää yhteyttä. Toinen yleinen tapa huijata, on myydä väärä tuote, esimerkiksi väärennetty tuote.
Mahdollista on myös, että myyjän sijaan ostaja syyllistyy huijaukseen sekä petokseen. Ostaja voi esimerkiksi lähettää myyjälle väärennetyn maksukuitin ja väittää maksun näkyvän myöhemmin myyjän pankkitilillä. Tähän luottaessaan myyjä voi lähettää tavaran ennen rahan todellista saapumista. Tällöin myyjä ei todennäköisesti saa maksua koskaan tuotteen lähetyksestä huolimatta.
Verkkokauppahuijaus ja petoksen tunnusmerkistö
Rikoslain (39/1889) 36 luvun 1 §:n mukaan:
“Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Petoksessa keskeistä on se, että tekijä erehdyttää toista saadakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä. Uhri tekee erehdyksen perusteella esimerkiksi maksun tai luovuttaa omaisuuttaan, minkä seurauksena hänelle aiheutuu taloudellista vahinkoa. Jos myyjä on jo kauppaa tehdessään tiennyt, ettei aio koskaan lähettää tuotetta, kyse ei enää ole pelkästä epäonnistuneesta kaupasta, vaan mahdollisesti petoksesta.
Erehdyttäminen voi tapahtua joko antamalla virheellistä tietoa tai jättämällä kertomatta sellaisia olennaisia seikkoja, jotka vaikuttavat toisen osapuolen päätöksentekoon. Esimerkiksi henkilö voi tarjota myyntiin tuotetta, jota ei todellisuudessa ole olemassa, esiintyä väärällä nimellä, toimittaa väärennetyn maksutositteen tai väittää suorittaneensa maksun, vaikka näin ei ole tapahtunut.
Petoksen tunnusmerkistöön kuuluu siis tiivistetysti erehdyttäminen, hyötymistarkoitus, uhrin toiminta ja syntynyt vahinko.
Rikosilmoitus petoksesta ja verkkokauppahuijauksen seuraamukset
Verkkokauppahuijauksen uhriksi joutuneen kannattaa tehdä rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoituksessa kannattaa kertoa tarkat tiedot tapahtuneesta sekä liittää mukaan kaikki todisteet. Poliisi voi hyödyntää tutkinnassa esimerkiksi pankkitilitietoja, maksutapahtumia, viestikeskusteluja, IP-osoitteita ja muita sähköisiä todisteita. Lisäksi verkkopalveluiden ylläpitäjät voivat tietyissä tilanteissa luovuttaa tutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja viranomaisille.
Petoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen riippuen teon vakavuudesta. Jos teko on vähäinen, kyse voi olla lievästä petoksesta. Vakavammissa tapauksissa voidaan soveltaa petosta tai törkeää petosta koskevia säännöksiä. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa aiheutetun vahingon määrä, teon suunnitelmallisuus ja se, kuinka monta uhria rikoksella on ollut.
Rangaistuksen lisäksi tekijä voidaan velvoittaa korvaamaan uhrille aiheutunut taloudellinen vahinko. Petoksen uhri voi vaatia tekijältä korvausta rikoksesta aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Korvausvaatimus on suositeltavaa esittää jo esitutkinnan aikana poliisille. Vaatimuksessa tulee yksilöidä vaadittava korvaussumma. Tämän vuoksi on tärkeää säilyttää esimerkiksi kuitit, maksukuitit, tilitapahtumat ja muut asiakirjat, joilla voidaan osoittaa menetetty rahamäärä ja mahdolliset rikoksesta aiheutuneet lisäkulut.
Petos vai sopimusrikkomus?
Kaikki epäonnistuneet verkkokaupat eivät kuitenkaan ole huijauksia tai rikoksia. Verkkokaupoissa voi syntyä tilanteita, joissa tavara on odotettua huonommassa kunnossa tai tavara ei vastaa ostajan odotuksia. Tällaiset tilanteet eivät automaattisesti tarkoita rikosta, vaan kyse voi olla sopimusriidasta. Rikosoikeudellinen arviointi alkaa vasta silloin, kun on syytä epäillä, että toinen osapuoli on alusta lähtien toiminut tahallisesti.
Petokseen voi viitata esimerkiksi väärän henkilöllisyyden käyttäminen, virheelliset yhteystiedot, väärennetyt maksukuitit tai olemattoman tuotteen myynti. Myös tilanne, jossa myyjä poistaa profiilinsa pian maksun saamisen jälkeen tai ei ole koskaan kyennyt toimittamaan lupaamaansa tuotetta, voi viitata siihen, että tarkoituksena on ollut huijata ostajaa alusta alkaen.
Sopimusoikeuden ja rikosoikeuden välinen raja ei aina ole yksiselitteinen. Pelkkä sopimuksen rikkominen ei tee teosta rikosta, vaikka toiselle aiheutuisi taloudellista vahinkoa. Tämän vuoksi jokainen epäonnistunutta verkkokauppaa koskeva riita ei kuulu poliisin tutkittavaksi, vaan ne tulee ratkaista sopimusoikeudellisin keinoin.
Esimerkiksi väärennetyn tuotteen myyminen aitona ei automaattisesti tarkoita petosta, sillä myös myyjä on voinut erehtyä tuotteen aitoudesta. Tällaisissa tilanteissa ratkaisevaa on, voidaanko osoittaa, että myyjä tiesi tuotteen olevan väärennös ja pyrki tahallisesti erehdyttämään ostajaa.
Sopimusriidasta on useammin kyse silloin, kun osapuolten henkilöllisyys ja yhteystiedot ovat asianmukaiset, tavara on olemassa ja myyjällä on ollut aito tarkoitus toteuttaa kauppa. Tällöin ongelmana voi olla esimerkiksi toimituksen viivästyminen, tavaran virheellinen kunto tai osapuolten erilainen käsitys siitä, mitä kaupasta on sovittu. Ostajan kannattaa ensisijaisesti pyrkiä selvittämään asia myyjän kanssa. Viime kädessä asian voi saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Ostajalla voi olla oikeus vaatia esimerkiksi kaupan purkamista, hinnanalennusta tai vahingonkorvausta. Jos kyse on sopimusriidasta eikä rikoksesta, asia ratkaistaan siviilioikeudellisin keinoin. Yksityishenkilöiden välisiin kauppoihin sovelletaan yleensä kauppalakia, kun taas kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä kauppoja sääntelee kuluttajansuojalaki.
Yhteenveto – milloin verkkokauppahuijaus on petos?
Verkossa tehdyissä kaupoissa on tärkeää erottaa toisistaan sopimusrikkomus ja petos, joka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi. Pelkkä sopimuksen täyttämättä jättäminen ei vielä tarkoita rikosta, vaan ratkaisevaa on, onko vilpillinen tarkoitus ollut olemassa jo sopimusta tehtäessä. Tämän eron merkitys vaikuttaa siihen, mitä toimenpiteitä tilanteessa kannattaa tehdä seuraavaksi.
Verkkokauppahuijauksissa rikolliset hyödyntävät usein ostajien luottamusta ja luovat kiireen tuntua, jotta päätöksiä tehtäisiin ilman huolellista harkintaa. Tämän vuoksi kaupassa on tärkeää edetä rauhallisesti, tarkistaa myyjän antamien tietojen paikkansapitävyys ja varmistua maksun tai tuotteen toimituksen luotettavuudesta ennen kaupan viimeistelyä.
Mikäli haluat syventää tietämystäsi petosrikoksia koskevasta sääntelystä, tutustu blogiimme "Rikoslain 36-luku: petoksesta ja muusta epärehellisyydestä". Lisäksi voit lukea oikeustapauskommenttimme "Rikoshyöty törkeässä petoksessa – KKO 2023:28", jossa tarkastellaan korkeimman oikeuden ratkaisua törkeästä petoksesta ja rikoshyödyn arvioinnista.
Usein kysytyt kysymykset nettihuijauksista
Mitä tehdä, jos joutuu nettihuijauksen uhriksi?
Jos olet joutunut nettihuijauksen uhriksi, tee rikosilmoitus poliisille ja liitä mukaan kaikki tapahtumaan liittyvät todisteet. Säilytä esimerkiksi kuitit, maksukuitit, tilitapahtumat ja muut asiakirjat, joilla voidaan osoittaa menetetty rahamäärä ja mahdolliset rikoksesta aiheutuneet lisäkulut. Niiden pohjalta voit vaatia tekijältä korvausta rikoksesta aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Lisäksi, jos olet tehnyt maksun tai luovuttanut pankkitietojasi, ota viipymättä yhteyttä pankkiisi.
Milloin verkkokauppahuijaus on petos?
Nettihuijaus voi olla petos, jos tekijä erehdyttää toista saadakseen oikeudetonta taloudellista hyötyä ja aiheuttaa samalla taloudellista vahinkoa. Esimerkiksi tilanne, jossa myyjä on jo kauppaa tehtäessä tiennyt, ettei aio toimittaa tuotetta, voi täyttää petoksen tunnusmerkistön.
Mitä tarkoittaa sopimusrikkomus?
Sopimusrikkomus on siviilioikeudellinen riita-asia, eikä se ei automaattisesti tarkoita rikosta. Verkkokaupassa sopimusrikkomuksessa kyse voi olla esimerkiksi toimituksen viivästymisestä, tavaran virheellisestä kunnosta tai siitä, että osapuolilla on erilainen käsitys siitä, mitä kaupasta on sovittu.
Emmi Huovinen
ON
Oikeusnotaari
Lakitoimisto KPF
050 530 0152
