top of page
Etsi

Ne bis in idem – ei kahdesti samassa

Sekä rikos- että hallintoprosessissa voi tulla vastaan ne bis in idem -kielto. Ne bis in idem on latinankielinen ilmaisu, joka yksinkertaistetusti tarkoittaa, ettei samasta asiasta voida tutkia tai rangaista useampaa kertaa. Käyn tässä blogikirjoituksessa kiellon kannalta keskeisen sääntelyn, sen tarkoituksen ja soveltamistilanteet. 


Sääntely


Ne bis in idem -kiellosta määrätään monissa Suomea sitovissa kansainvälisissä instrumenteissa. Yksi keskeisimmistä on Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS), jonka 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan:


”1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.


2. Edellisen kappaleen määräykset eivät estä ottamasta juttua uudelleen tutkittavaksi asianomaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista tai jos aiemmassa prosessissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikuttaa lopputulokseen.


3. Tästä artiklasta ei saa poiketa yleissopimuksen 15 artiklan perusteella.”


Suomen kansalliseen lainsäädäntöön ei sisälly nimenomaista yleissäännöstä ne bis in idem -kiellosta. Erityistä sääntelyä on esimerkiksi laissa erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta sekä rikoslain 29 luvun 11 §:ssä, 46 luvun 16 §:ssä ja 50 a luvun 6 §:ssä, joissa määrätään ne bis in idem -kiellon soveltamisesta, kun kyse on veron- ja tullinkorotuksen suhteesta rikosprosessiin.


Perustuslakivaliokunta on katsonut ne bis in idem -kiellon kuuluvan perustuslain 21 §:n 2 momentin piiriin osana oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita (PeVL 9/2012 vp ja PeVL 17/2013 vp), mikä todettiin jo vuoden 1993 perustuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 309/1993 vp). Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan:


“Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.”


Korkein oikeus on esimerkiksi ratkaisussa KKO 2013:59 soveltanut kyseistä lainkohtaa ne bis in idem -kiellon soveltamisessa perustuslakivaliokunnan lausuntoihin viitaten. 


Tarkoitus 


Ne bis in idem -kiellon ensisijaisen tarkoituksen on katsottu liittyvän yksilön suojaamiseen. Kielto takaa yksilölle oikeusturvan ja suojaa lain mielivaltaiselta käytöltä. Kielto takaa sen, että yksilön ei tarvitse kokea uudelleen rikosprosessin aiheuttamaa psyykkistä rasitusta ja oikeudellista epävarmuutta, ja ettei yksilön tarvitse elää jatkuvassa pelossa siitä, että asia otettaisiin uudelleen tutkittavaksi. Kielto lisäksi vastaa oikeusjärjestyksen rakenteelliseen vaatimukseen, jonka legitimiteetti perustuu lainvoimaisten tuomioiden kunnioittamiseen.


Soveltamistilanteet


Ne bis in idem -kielto estää ottamasta uudelleen tutkittavaksi asian, joka on jo ratkaistu lopullisella tuomiolla. Tällöin tulee arvioida, onko ensimmäisellä ratkaisulla estävä laatu, estävä vaikutus ja onko ratkaisu tullut lopulliseksi. Lisäksi on arvioitava, onko kummassakin prosessissa samasta asiasta. Asioiden samuutta koskeva arviointi ratkaistaan arvioimalla subjektiivista ja objektiivista identiteettiä. 


Subjektiivinen identiteetti tarkoittaa sitä, että kielto tulee sovellettavaksi vain, jos myöhempi menettely kohdistuu samaan henkilöön kuin aikaisempi menettely. Objektiivinen identiteetti ratkaistaan määrittelemällä se, onko kyse samasta teosta. Korkein oikeus on huumausainerikosta koskevassa ratkaisussa KKO 2025:2 todennut, että asian samuuden arvioinnissa lähtökohtana on ollut syytteiden teonkuvauksiin sisältyvien historiallisten tapahtumainkulkujen vertailu. 


Ratkaisulla KKO 2013:59 korkein oikeus linjasi, että jos verotusmenettelyssä veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa on käytetty joko määräämällä veronkorotus tai jättämällä se määräämättä, syytettä samaan tekoon perustuvasta veropetosrikoksesta ei enää voida nostaa taikka sen käsittelyä jatkaa.


Yhteenveto


Ne bis in idem -kielto tarkoittaa, ettei samasta asiasta voida tutkia tai rangaista ketään useampaa kertaa. Kielto perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin ja sen on katsottu kuuluvan Suomen perustuslain 21 §:n mukaiseen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Kiellon keskeisenä tarkoituksena on suojella yksilöä muun ohella mielivaltaiselta rangaistusvallalta sekä turvata oikeusvarmuus ja oikeudenmukaisuus. Kiellon soveltaminen edellyttää aiemman ratkaisun lopullisuutta sekä sitä, että prosessi koskee samaa henkilöä ja tekoa.


Juristi, OTM, LKV

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Julkinen kaupanvahvistaja

Lakitoimisto KPF


050 5513 013


bottom of page
}