top of page
Etsi

Hallinnolliset sanktiot osana tehokasta sääntelyä

Hallinnollinen seuraamusmaksu tai sanktio ja tehokas sääntely Euroopassa: hallinnollinen seuraamusmaksu määrätään suoraan valvovan viranomaisen päätöksellä hallintomenettelyssä..

Monella liiketoiminnan alueella on siirrytty rikosoikeudellisista sanktioista hallinnollisiin sanktioihin. Tällaisia sanktioita voivat olla esimerkiksi kilpailuoikeudelliset seuraamusmaksut tai veronkorotukset. Tällaiset seuraamukset ovat yleistyneet erityisesti Euroopassa 1900-luvun loppupuolella ja varsinkin 2000-luvun alussa. Hallintosanktioihin ja niiden tehokkuuteen liittyy kuitenkin yhä avoimia kysymyksiä, joihin pyrimme vastaamaan Lapin yliopiston tutkimushankkeessa. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen yhtä julkaisua, jossa tarkasteltiin, millaisilla syillä hallintosanktioita on otettu käyttöön tai niillä on korvattu rikosoikeudellisia seuraamuksia. 


Artikkeli on nimeltään Administrative fines in Europe: A quest for effectiveness?, ja se on julkaistu European Public Law -lehden numerossa 4/2025. Muuhun tieteelliseen tuotantooni voit tutustua täällä: "Julkaisuluettelo – Eelis Paukku".


Tässä kirjoituksessa käyn läpi artikkelin keskeisen sisällön ja sen tutkimustuloksia.


Miten hallinnolliset sanktiot parantavat sääntelyn tehokkuutta?


Tietyn oikeudellisen normiston eli sääntelyn tehokkuutta voidaan mitata sillä, kuinka kustannustehokkaasti sillä saavutetaan tavoitteitaan. Tätä on julkisessakin keskustelussa käyty läpi erityisesti rikosoikeuden yhteydessä ja arvioitu, mikä on halvin tapa vähentää mahdollisimman paljon rikoksia. Samanlainen mekanismi pätee myös hallintosanktioihin: ne vähentävät ei-toivottua käyttäytymistä tietyn määrän, mutta samalla järjestelmän ylläpito luo tiettyjä kustannuksia. 


Hallintosanktioissa on tiettyjä etuja suhteessa rikosoikeuteen ainakin tehokkuudessa. Ensinnäkin hallintosanktioissa kiinnijäämisriski voi olla suurempi kuin rikosprosessissa. Tämä johtuu siitä, että rikosprosessissa syytetty on todistettava syylliseksi ilman varteenotettavaa epäilyä, kun taas hallintoasioissa voi riittää huomattavasti matalampi todistelu. 


Lisäksi erityisesti hallintosanktion määräämiseen erikoistuneet viranomaiset toimivat työssään todennäköisesti tehokkaammin kuin yleistä esitutkintaa tekevä viranomainen eli poliisi. Hallinnollisten sakkojen tehokkuutta parantaa myös se, etteivät erikoistuneet viranomaiset yleensä siirrä näitä tapauksia syrjään, kun taas poliisi ja syyttäjä joutuvat usein priorisoimaan muita, perinteisempiä rikoksia talousrikosten sijaan. 


Hallintosanktiot ovat myös rahamääräisesti tyypillisesti huomattavasti ankarampia kuin rikosoikeudelliset sanktiot. Varsinkin kilpailuoikeudelliset seuraamusmaksut tai GDPR-rikkomuksista määrätyt seuraamukset ovat huomattavasti suurempia kuin mitä rikosoikeudellisessa menettelyssä voidaan useimmissa maissa määrätä. Toisaalta hallintosanktiomenettelyssä ei voida määrätä vankeusrangaistusta, minkä vuoksi ne eivät ole kaikilla mittareilla yhtä ankaria. Toisaalta on hyvä huomata, että hallintosanktioista puuttuu rikostuomioon usein liittyvä sosiaalinen leima. Joissain tapauksissa juuri tämä leima saattaa olla tehokkain pelote, joka ehkäisee ei-toivottua käytöstä.


Hallintosanktiot ovat myös usein kustannustehokkaampia määrätä verrattuna rikosoikeudellisiin. Hallintomenettelyssä sama taho tutkii ja määrää seuraamuksen, verrattuna rikosprosessiin, jossa poliisi tutkii ja tuomioistuin määrää. Hallintosanktioissa viranomaisen pidemmälle menevä erikoistuminen myös yleensä vähentää kustannuksia. 


Hallinnolliset ja rikosoikeudelliset sanktiot EU-lainsäädännössä


Artikkelin seuraavassa osassa tarkastelemme, millainen merkitys tehokkuusargumentaatiolla on ollut säädettäessä hallintosanktioita EU-lainsäädäntöön. GDPR:n tapauksessa moni taho korosti riippumattoman tietosuojaviranomaisen tarvetta. GDPR:n kohdalla rikosoikeudellisia sanktioita harkittiin, mutta se nähtiin liian monimutkaiseksi harmonisoida koko EU:n tasolla. Tietosuojassa nojataankin pääasiassa hallinnollisiin sanktioihin. 


Ympäristöoikeudessa sen sijaan EU:ssa nojataan vahvasti rikosoikeuteen. EU:ssa on annettu kaksi ympäristöoikeudellista direktiiviä, joilla on asetettu rangaistusuhkaa tiettyihin ympäristöä vahingoittaviin tai vaarantaviin tekoihin. Näiden kohdalla katsottiin, että hallintosanktiot eivät olisi olleet riittäviä tarpeeksi vahvan pelotteen luomiseksi. Pelkkä rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan yksin riitä, jos tapausten tutkinta ei ole riittävän tehokasta. Esimerkiksi uudessa, vuoden 2024 ympäristörikosdirektiivissä tähän onkin tartuttu velvoittamalla jäsenvaltiot turvaamaan viranomaisille riittävät resurssit koko valvontaketjun osalta.


Finanssimarkkinoilla taas on hyödynnetty kaksoisjärjestelmää. Markkinoiden väärinkäyttötapauksissa voidaan määrätä hallintosanktioita, mutta vakavimmissa tapauksissa edellytetään rikosoikeudellisten seuraamusten käyttöä. Tässäkin perusteena oli erityisesti vankeusuhan tuoma pelote. Kaksiraiteista järjestelmää on kuitenkin kritisoitu monimutkaisuudesta ja hallinnollisen osaamisen jakaantumisesta. 


Kriminaalipolitiikka ja hallinnolliset sanktiot Pohjoismaissa


Artikkelin viimeisessä osassa tarkastelemme pohjoismaista kriminaalipolitiikkaa ja hallintosanktioiden roolia siinä. Myös Pohjoismaissa hallinnolliset sanktiot ovat yleistyneet taloudellisen toiminnan yhteydessä 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. 


Ruotsissa hallintosanktioita on alettu hyödyntää mm. työturvallisuussääntelyssä ja kuluttajansuojasääntelyssä. Ruotsin työturvallisuussääntelyssä huomattiin vuonna 2013, että viranomaisten tekemät rikosilmoitukset johtivat vain erittäin harvoin syytteisiin ja tuomitut sakot jäivät pieniksi suhteessa tekojen vakavuuteen, joten hallintosanktiot nähtiin käytännössä tehokkaampana ratkaisuna. 


Myös Norjassa on otettu käyttöön hallintosanktioita vastaavilla sääntelyalueilla. Suomessakin on otettu myöhemmin EU-sääntelyn vaikutuksesta käyttöön sääntelyä tällä alueella. 


EU:ssa hyödynnetään sekä hallinnollisia että rikosoikeudellisia sanktioita. Erityisesti ympäristöoikeudellisten säännösten rikkomisesta seuraa usein rikosoikeudellisia sanktioita, kun taas tietosuojassa nojataan hallinnollisiin sanktioihin.

Yhteenvetoa: miksi hallinnolliset sanktiot ovat yleistyneet?


Artikkelin keskeisenä johtopäätöksenä on, että hallinnollisten sakkojen yleistymistä perustellaan useimmiten pyrkimyksellä sääntelyn tehokkuuteen. Asiantuntevien viranomaisten johtama hallintomenettely tarjoaa tyypillisesti rikosprosessia nopeamman ja kustannustehokkaamman tavan puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen. Rikosoikeudellisilla sanktioilla on kuitenkin edelleen paikkansa kaikkein vakavimmissa tapauksissa, joissa edellytetään vankeusuhan tuomaa pelotetta. Sekä EU:ssa että Pohjoismaissa onkin tehty sääntelyalueesta riippuen erilaisia valintoja hallintosanktioiden ja rikosoikeuden välillä. 


Mikäli oikeudelliset ilmiöt ja ajankohtainen oikeuskäytäntö kiinnostavat, tutustu myös aiempiin blogeihimme "Hallinto-oikeuden päätökset ja tiedoksianto veroasiassa – KHO 2026:40" ja "Alkoholilain uudistukset – Alkoholijuomien tilaaminen kotiin helpottuu".


Usein kysytyt kysymykset hallinnollisista sanktioista


Mitä ovat hallinnolliset sanktiot?

Hallinnolliset sanktiot ovat viranomaisen määräämiä seuraamuksia, joita käytetään monilla liiketoiminnan alueilla rikosoikeudellisten seuraamusten rinnalla tai niiden sijasta. Esimerkkejä hallinnollisista sanktioista ovat kilpailuoikeudelliset seuraamusmaksut ja veronkorotukset.


Miksi hallinnolliset sanktiot voivat olla rikosoikeudellisia seuraamuksia tehokkaampia?

Hallinnollisissa sanktioissa kiinnijäämisriski voi olla suurempi, todistelukynnys matalampi ja seuraamuksia määräävät viranomaiset ovat usein erikoistuneet kyseiseen sääntelyyn. Tämän vuoksi hallintomenettely voi olla rikosprosessia nopeampi ja kustannustehokkaampi.


Miten hallinnollinen seuraamusmaksu eroaa rikosoikeudellisesta rangaistuksesta?

Hallinnollinen seuraamusmaksu määrätään hallintomenettelyssä, kun taas rikosoikeudellinen seuraamus edellyttää rikosprosessia. Hallinnollisessa menettelyssä ei voida määrätä vankeusrangaistusta, mutta seuraamusmaksut voivat olla rahamääräisesti huomattavan suuria.


Miksi hallinnolliset sanktiot ovat yleistyneet?

Hallinnollisten sanktioiden käyttöä on perusteltu ennen kaikkea sääntelyn tehokkuudella. Asiantuntevien viranomaisten johtama hallintomenettely tarjoaa monilla sääntelyalueilla nopeamman ja kustannustehokkaamman tavan puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen kuin rikosprosessi.


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Juristi, Dosentti, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



bottom of page
}