Korkein oikeus antoi 5.3.2026 ratkaisun, jossa arvioitiin, oliko ulkoministeriö syyllistynyt sukupuoleen perustuvaan syrjintään ulkoministeriön tehtävään määräämisessä. Tapauksessa lähetystöneuvoksena toiminut A oli hakenut kahta ulkomaanedustuston päällikön sijaisen tehtävää, mutta tehtäviin valittiin häntä vähemmän ansioituneet, toista sukupuolta olevat henkilöt. Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi tuli kysymys, oliko ulkoministeriö menettelyllään syrjinyt A:ta naisten ja miesten...

Heitteillepano rikosoikeudellisena laiminlyöntinä – rikosoikeudellisen vastuun perusteet Usein rikosoikeuden mielletään puuttuvan aktiivisiin tekoihin ja konkreettiseen toimintaan, mutta rikosoikeudellinen vastuu voi kuitenkin syntyä myös passiivisuudesta. Tietyissä tilanteissa laki ei ainoastaan kiellä vahingoittamasta toista, vaan myös velvoittaa toimimaan toisen suojelemiseksi. Rikoslain 21 luvun 14 §:ssä säädetty heitteillepano on esimerkki tästä. Heitteillepanossa olennaista ei ole...

Korkeimman hallinto-oikeuden hiljattain julkaistu ratkaisu KHO 2025:86 käsittelee sitä, voiko vakuutusyhtiön suorittamaa terveystietojen käsittelyä pitää tietosuojavaltuutetun esittämällä perusteella yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu oli arvioinut, että vakuutusyhtiö ei ollut käsitellyt vapaaehtoisen henkilövakuutuksen hakemisen yhteydessä terveystietoja yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisesti. Hänen näkemyksensä mukaan tietosuojalain 6 §:n 1...