Huumekauppa ja rikoshyöty – KKO 2026:21 vahvisti bruttohyötyperiaatteen käytön rikoshyödyn laskennassa
- Eelis Paukku
- 22 tuntia sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Korkein oikeus antoi maaliskuussa ennakkoratkaisun rikoshyödyn laskemisesta. Ennakkoratkaisussa vahvistettiin oikeusohje siitä, että rikoshyötynä pidetään rikollisesta toiminnasta saatuja varoja riippumatta siitä, oliko rikoksen tekemisestä aiheutunut kustannuksia ja oliko rikoksella saatuja varoja käytetty uusiin rikoksentekokustannuksiin. Ratkaisu oli rikoshyödyn laskentatavan kannalta merkityksellinen erityisesti siksi, että siinä vahvistettiin oikeusohje siitä, että nettohyötyperiaatetta ei voida soveltaa kaikenlaisiin rikoksiin. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa korkeimman oikeuden ratkaisun, siihen vaikuttavan keskeisen normiston ja ratkaisun taustat.
Mitä menettämisseuraamus tarkoittaa?
Menettämisseuraamus on rangaistuksen lisäksi tuomittava seuraamus, jolla pyritään perimään valtiolle rikoksella saatu taloudellinen hyöty. Menettämisseuraamuksen tarkoitus on, että rikos ei saisi olla kannattavaa. Menettämisseuraamus on pyritty saamaan mahdollisimman kattavaksi, mutta ilman, että kyseessä olisi rangaistus. Tämä tarkoittaa, että menettämisseuraamuksella ei tuomita maksettavaa valtiolle enemmän, kuin mitä rikoksella on saatu.
Olen kirjoittanut aikaisemmin rikoshyödystä akateemista tutkimusta, joita koskevat blogit löydät näiden linkkien takaa: "Miten rikoshyöty vaikuttaa rangaistukseen talousrikoksissa?" ja "Kannattaako ympäristörikos? Rikoshyöty ympäristörikoksessa"
Rikoslain 10:2 § sisältää menettämisseuraamuksen sääntelyn:
“Valtiolle on tuomittava menetetyksi rikoksen tuottama taloudellinen hyöty, jolla tarkoitetaan:
1) rikoksella välittömästi saatua omaisuutta;
2) 1 kohdassa tarkoitetun omaisuuden sijaan tullutta omaisuutta;
3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun omaisuuden tuottoa;
4) 1–3 kohdassa tarkoitetun omaisuuden ja tuoton arvoa;
5) rikoksella saadun säästön arvoa.
Jos hyödyn määrästä ei ole saatavissa selvitystä tai se on vain vaikeuksin esitettävissä, hyöty on arvioitava ottaen huomioon rikoksen laatu, rikollisen toiminnan laajuus ja muut olosuhteet.
Menettämisseuraamukseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty.
Menettämisseuraamukseen voidaan tuomita myös se, jolle menettämisseuraamuksen tai korvausvelvollisuuden välttämiseksi on siirtynyt 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua hyötyä taikka muuta omaisuutta, jos tämä on tiennyt omaisuuden siirtymisen tarkoituksena olleen menettämisseuraamuksen tai korvausvelvollisuuden välttäminen tai jos tällä on ollut perusteltu syy sitä epäillä taikka jos tämä on saanut omaisuuden lahjana tai muuten vastikkeetta. Tällöin menetetyksi voidaan tuomita siirtynyt omaisuus siltä osin kuin se on tai vastaa rikoksella saatua hyötyä taikka tällaisen omaisuuden arvo.”
Menettämisseuraamuksen perussääntö on periaatteessa melko selkeä, menetettäväksi on tuomittava “rikoksen tuottama taloudellinen hyöty“. Tämä säännös on kuitenkin jättänyt avoimeksi keskeisen kysymyksen siitä, tuomitaanko hyöty menetettäväksi bruttona tai nettona. Esimerkillä tätä voidaan havainnollistaa siten, että jos henkilö ostaa 50 euron arvosta huumausainetta ja myy ne 200 euron edestä, onko rikoshyötyä 200 euroa vai osto- ja myyntihinnan erotus 150 euroa.
Korkeimman oikeuden aikaisemmassa ratkaisukäytännössä on aiemmin painotettu oikeusohjetta siitä, että täysin laittoman toiminnan osalta rikoshyöty lasketaan lähtökohtaisesti bruttoperiaatteella. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi huumausainekaupassa hyötyä on huumausaineiden myyntihinta eikä saatu nettohyöty eli osto- ja myyntihintojen erotus. Laillisen toiminnan yhteydessä tehdyn rikoksen osalta taas aikaisempi oikeusohje on ollut, että hyöty lasketaan nettohyödyn mukaisesti rikoksentekokulujen ja siitä saatujen voittojen mukaisesti.
Tapauksen taustat – törkeä huumausainerikos ja rikoshyöty kolmessa oikeusasteessa
Tapauksessa kolme henkilöä, A, B ja C, syyllistyivät törkeisiin huumausainerikoksiin myymällä mm. 5000 Subutex-tabletteja ja 8,9 kilogrammaa amfetamiinia. Syyttäjä vaati menettäväksi tuomittavaksi 233 500 euroa, joka perustui Subutexista saatuun 100 000 euron tuloihinja amfetamiinista saatuihin 133 500 euron tuloihin.
Tapauksessa A, B ja C rahoittivat huumausaine-erien ostoa aiemmista myynneistä saamillaan tuloilla. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi heidät törkeästä huumausainerikoksesta 30.12.2021 antamallaan tuomiolla, mutta vähensi rikoshyödystä amfetamiinin hankintahinnan 85 000 euroa, ja siten tuomitsi rikoshyötyä menetettäväksi 148 500 euroa. Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että muutoin rikoshyöty kertaantuisi.
Syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati rikoshyötyä korotettavaksi. Helsingin hovioikeus ratkaisi asian 22.6.2023 antamallaan tuomiolla. Hovioikeus viittasi korkeimman oikeuden aikaisempaan ratkaisukäytäntöön, mm. KKO 2015:74, KKO 2017:56 ja KKO 2022:53 ja totesi, että mikään näistä ilmi tuleva ei antanut syytä arvioida toisin sitä, että rikoshyöty arvioitaisiin bruttoperiaatteella.
Syyttäjä valitti korkeimpaan oikeuteen ja sai valitusluvan koskien rikoshyötyä sekä menettämisseuraamusta. Korkein oikeus ratkaisi asian 13.3.2026 antamallaan tuomiolla.
Korkeimman oikeuden ratkaisu – miten huumekaupan rikoshyöty lasketaan?
Korkein oikeus vahvisti ratkaisussaan, että menettämisseuraamuksessa pääsääntönä on rikoksella saatu nettohyöty. Tällä turvataan se, että menettämisseuraamus ei muodostu rangaistukseksi. Korkein oikeus kuitenkin totesi myös, että nettohyötyperiaatetta on syytä noudattaa ainoastaan silloin, kun rikoksentekokustannukset eivät liity muuhun rikolliseen toimintaan. Korkein oikeus myös totesi, että huumausaineiden hankkimiskuluja ei voi huomioida nettohyödyssä, koska huumausaineiden hankkiminen itsessään on rangaistavaa toimintaa.
Korkein oikeus oli kuitenkin aiemmassa ratkaisussaan KKO 2007:1 todennut, että poikkeuksena tähän oikeusohjeeseen tuli ottaa tilanne, jossa huumausaineiden myyntituotoilla ostettiin uusia huumausaine-eriä. Tällöin hyöty olisi tuomittu moninkertaisesti menetettäväksi, mikä olisi tehnyt seurauksesta rangaistusluonteisen. Tässä tapauksessa uusien huumausaineiden hankintaan käytettyjen varojen tuomitseminen menetetyksi tarkoittaisi, että sama rahamäärä tuomittaisiin toiseen kertaan menetettäväksi, kun lopullinen myyntihinta tuomittaisiin menetetyksi.
Korkein oikeus korosti kuitenkin, että vakiintunut linja huumausainerikoksissa on, että rikoshyötynä on pidettävä myytyjen huumausaineiden yhteismäärää. Tämä tarkoittaa, että hankintahintoja ei oteta huomioon vähennyksenä. Huumausaineiden myynnistä saatu rikoshyöty lasketaan siis bruttohyötyperiaatteella. Korkein oikeus perusteli tätä myös sillä, että lainsäätäjän tavoitteena on ollut myös estää varojen käyttö uusiin rikoksiin.
Korkein oikeus päätyi näillä perusteilla katsomaan, että aiemmin tapauksessa KKO 2007:1 omaksuttua poikkeusta bruttohyötyperiaatteesta ei ole aiheellista soveltaa jatkossa. Tämän katsottiin johtavan epäyhtenäiseen rangaistuskäytäntöön. Ratkaisu tehtiin vahvennetussa 11 oikeusneuvoksen kokoonpanossa. Yksi oikeusneuvos oli eri mieltä ratkaisusta ja katsoi, että ratkaisussa KKO 2007:1 omaksutusta linjasta ei ollut syytä poiketa.
Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n, B:n ja C:n menetettäväksi tuomittu rikoshyöty tuli arvioida bruttohyötyperiaatteella eli 233 500 euron mukaan.
Yhteenveto – rikoshyödyn laskenta huumekaupassa
Korkein oikeus linjasi uudessa ennakkoratkaisussaan, että huumekaupan rikoshyöty lasketaan jatkossa aina bruttohyötyperiaatteella eli suoraan koko myyntihinnan mukaan. Aiemmasta linjasta poiketen edes uusien huumausaineiden hankintaan käytettyjä rikostuloja ei enää vähennetä valtiolle menetettävästä summasta. Tiukennuksella halutaan yhtenäistää oikeuskäytäntöä ja estää tehokkaasti laittomien varojen kierrättäminen uusiin rikoksiin.
Mikäli huumausainerikokset ja niihin liittyvä lainsäädäntö kiinnostavat laajemmin, tutustu myös aiempaan kirjoitukseemme "Rikoslain 50-luku huumausainerikoksista".
Usein kysytyt kysymykset – huumekauppa, rikoshyöty ja bruttohyötyperiaate
Mitä bruttohyötyperiaate tarkoittaa rikoshyödyn laskennassa?
Bruttohyötyperiaatteella tarkoitetaan, että rikoshyötynä pidetään koko rikoksella saatua summaa ilman vähennyksiä. Huumekaupassa tämä tarkoittaa, että menetettäväksi tuomitaan koko myyntihinta, ei pelkkä osto- ja myyntihinnan erotus.
Mikä muuttui KKO 2026:21 ratkaisun myötä?
Korkein oikeus vahvisti, että huumekaupan rikoshyöty lasketaan jatkossa aina bruttohyötyperiaatteella. Aiemmasta poiketen edes uusien huumausaineiden hankintaan käytettyjä rikostuloja ei enää vähennetä menetettävästä summasta.
Mitä menettämisseuraamus tarkoittaa?
Menettämisseuraamus on rangaistuksen lisäksi tuomittava seuraamus, jolla valtio perii rikoksella saadun taloudellisen hyödyn. Sen tarkoitus on varmistaa, että rikos ei ole tekijälleen kannattavaa.
Voiko rikoksentekokustannuksia vähentää rikoshyödystä huumausainerikoksessa?
Ei. Koska huumausaineiden hankkiminen on itsessään rangaistavaa, hankintakustannuksia ei huomioida rikoshyötyä laskettaessa.
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Juristi, Dosentti, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
