top of page
Etsi

Hallinto-oikeuden tuomari tuomittiin virkarikoksesta – KKO 2026:44

Henkilötietojen käsittely johti tuomarin virkarikostuomioon, sillä virkatehtäviin liittymätömänä teko yksiselitteisesti rikkoi tietosuojaa ja hallinnon lainalaisuutta.

Korkein oikeus käsitteli 11.6.2026 antamassaan ratkaisussa hallinto-oikeustuomarin syyllistymistä rikokseen, kun tuomari oli puolisonsa pyynnöstä hakenut puolison ja tämän lasten kansalaisuushakemusta koskeneita tietoja ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmästä (UMA-järjestelmä). Korkeimmassa oikeudessa käsiteltävä kysymys koski muun ohella sitä, oliko teko kokonaisuutena arvostellen vähäinen, jolloin kyse ei olisi rikoslain mukaisesti rangaistavasta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi asian taustat, keskeisen sääntelyn ja korkeimman oikeuden ratkaisun. 


Virkavelvollisuuden rikkominen rikoslain mukaan


Virkarikoksista säädetään rikoslain 40 luvussa. Virkavelvollisuuden rikkomista koskevan rikoslain 40 luvun 9 §:n mukaan:


“Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 


Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.”


Virkavelvollisuuden rikkomisesta ei tuomita, jos teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. 


Nyt käsillä olleessa asiassa korkein oikeus viittasi tuomarin virkavelvollisuuden osalta Suomen perustuslain 2 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia, ja yleisen tietosuoja-asetuksen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Lisäksi korkein oikeus totesi tuomariin sovellettavan tuomioistuinlain 9 luvun 1 §:n 2 momenttia, jonka mukaan tuomarin on virkatoimissaan oltava tunnollinen ja huolellinen.


Rikoslain yleiseen osaan kuuluu sääntely rangaistuksen tuomitsematta jättämisestä. Rikoslain 6 luvun 12 §:n 3 ja 4 kohtien mukaan:


“[Tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, jos:]

3) rikos on tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava;

4) rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana erityisesti, kun otetaan huomioon edellä 6 §:n 3 kohdassa ja 7 §:ssä tarkoitetut seikat tai sosiaali- ja terveydenhuollon toimet; taikka”


Viitatun rikoslain 6 luvun 7 §:n 1 kohdan mukaan rangaistusta lieventävänä seikkana on otettava huomioon tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus, jos vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi näistä syistä kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen.


Kyseiset lainkohdat otettiin korkeimman oikeuden ratkaisussa arvioitavaksi. 


Asian taustat – henkilötietojen käsittely johti virkarikossyytteeseen


Hallinto-oikeustuomari A:lla oli tehtäväänsä liittyen pääsy UMA-järjestelmään. Hän oli puolisonsa pyynnöstä hakenut UMA-järjestelmästä puolison nimellä puolison ja tämän lasten kansalaisuushakemusta koskeneita tietoja selvittääkseen niiden käsittelytilanteen Maahanmuuttovirastossa. 


Apulaisoikeuskanslerin antaman syytemääräyksen perusteella syyttäjä vaati hovioikeudessa A:lle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rovaniemen hovioikeus katsoi, että A:n toiminta oli ollut yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetyn käyttötarkoitussidonnaisuuden vastaista ja lähtökohtaisesti omiaan vaarantamaan luottamusta viranhoidon asianmukaisuuteen. Hovioikeus katsoi, että syytteessä tarkoitettu henkilötietojen käsittely oli ollut tahallista ja vastoin A:n virkavelvollisuuksia. 


Hovioikeus kuitenkin piti tekoa kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja hylkäsi syytteen. Teon vähäisyyttä arvioidessaan hovioikeus muun ohella kiinnitti huomiota siihen, että teosta ei ollut aiheutunut vahinkoa tai vahingon vaaraa kenenkään yksityiselle edulle.


Korkeimman oikeuden ratkaisu – oliko tuomarin menettely rangaistavaa virkavelvollisuuden rikkomista?


Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin kysymys siitä, oliko A:n teko rikoslain 40 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvosteltuna vähäinen. Kysymys koski lisäksi rangaistuksen määräämistä.


Korkeimman oikeuden mukaan A:n menettely oli hovioikeuden katsomin tavoin tahallista ja vastoin A:n virkavelvollisuuksia.


Korkeimman oikeuden mukaan A oli tehnyt haun UMA-järjestelmään puolisonsa pyynnöstä selvittääkseen sellaisia tietoja, jotka puolisolla itsellään olisi ollut mahdollisuus saada. Menettelyn merkitys henkilötietojen suojan loukkauksena oli siten vähäinen. Kysymys oli yksittäisestä tiedonhausta, jossa ilmenneitä tietoja A oli tosin vielä joidenkin tuntien jälkeen palannut tarkastelemaan uudelleen. 


Korkeimman oikeuden mukaan vähäisyyttä puoltavien seikkojen painoarvoa heikensi se, että virkatehtäviin liittymätön henkilötietojen käsittely viranomaisen tietojärjestelmässä on yksiselitteisesti vastoin käyttötarkoitussidonnaisuuden, hallinnon lainalaisuuden sekä tuomaria koskevan tunnollisuuden vaatimuksia. Korkeimman oikeuden mukaan tämä on riippumatta siitä, miten rekisteröity henkilö itse suhtautuu henkilötietojensa käsittelyyn. Korkeimman oikeuden mukaan teko osoitti kokonaisuutena arvioituna A:n välinpitämätöntä suhtautumista keskeiseen virkavelvollisuuteen. 


A oli vaatinut, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta teosta aiheutuneiden työllistymismahdollisuuksien heikentymisen ja terveydellisten huolien vuoksi sekä siksi, että rikos oli anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Korkein oikeus arvioi tältä osin rikoslain 6 luvun 12 §:n 3 ja 4 kohtien soveltumista. Korkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut aihetta jättää A rangaistukseen tuomitsematta.


Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja A:n syyksi luettiin virkavelvollisuuden rikkominen. A tuomittiin 20 päiväsakkoon.


Korkein oikeus tuomitsi tuomarin virkavelvollisuuden rikkomisesta, sillä ei nähnyt asiassa aihetta jättää tuomaria rangaistukseen tuomitsematta.

Yhteenveto – tuomari tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta


Korkein oikeus tuomitsi hallinto-oikeustuomarin virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun tuomari oli puolisonsa pyynnöstä etsinyt UMA-järjestelmästä puolison ja tämän lasten kansalaisuushakemuksiin liittyviä tietoja. Korkeimman oikeuden mukaan virkatehtäviin liittymätön tietojen hakeminen rikkoo yksiselitteisesti tietosuojaa ja hallinnon lainalaisuutta, ja osoittaa välinpitämättömyyttä tuomarin keskeisiä velvollisuuksia kohtaan. Korkein oikeus ei löytänyt perusteita rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle tuomarin henkilökohtaisista tai terveydellisistä syistä.


Mikäli korkeimman oikeuden ratkaisut ja oikeustapauskommentit kiinnostavat, tutustu myös aiempiin blogeihimme "Ansiovertailu ja syrjintäolettama ulkoministeriön tehtävään määräämisessä – KKO:2026:18" ja "Rahanpesurikoksen näytön arviointi - KKO 2026:53".


Usein kysytyt kysymykset virkavelvollisuuden rikkomisesta


Mitä tarkoittaa virkavelvollisuuden rikkominen?

Virkavelvollisuuden rikkominen on rikoslaissa säädetty virkarikos, jossa virkamies rikkoo tahallaan virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Teosta voidaan tuomita sakkoon tai enintään vuoden vankeusrangaistukseen, ellei rikkomista arvioida kokonaisuutena vähäiseksi.


Milloin virkavelvollisuuden rikkominen on rangaistavaa?

Virkavelvollisuuden rikkominen on rangaistavaa, kun virkamies rikkoo virkavelvollisuuksiaan eikä tekoa voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa teon haitallisuus, vahingollisuus ja muut asiaan liittyvät seikat.


Mitä on henkilötietojen käsittely?

Henkilötietojen käsittely tarkoittaa esimerkiksi henkilötietojen hakemista, käyttämistä, säilyttämistä ja muuta käsittelyä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2026:44 arvioitiin virkatehtäviin liittymätöntä henkilötietojen käsittelyä viranomaisen tietojärjestelmässä.


Juristi, OTM, LKV

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Julkinen kaupanvahvistaja

Lakitoimisto KPF


050 5513 013


bottom of page
}