Oikeusvoima ja ne bis in idem huumausainerikoksessa – KKO 2026:46
- Iiris Waltari
- 3 päivää sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Korkein oikeus käsitteli 16.6.2026 antamassaan ratkaisussa ne bis in idem -kiellon soveltumista huumausainerikoksiin liittyvässä asiassa. A oli tuomittu käräjäoikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta, minkä jälkeen uudessa oikeudenkäynnissä A:ta syytettiin samaan huumausaine-erään kuuluneen huumausaineen hallussapidosta. Käyn tässä oikeustapauskommentissa läpi soveltuvan sääntelyn, tapauksen taustat ja korkeimman oikeuden ratkaisun.
Ne bis in idem -kiellon sääntely
Ne bis in idem tarkoittaa, ettei samasta asiasta voida tutkia tai rangaista useampaa kertaa. Ne bis in idem -kielto on kansainvälisillä sopimuksilla turvattu ihmisoikeus ja sen on katsottu sisältyvän myös Suomen perustuslain oikeusturvaa koskevaan 21 §:ään.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdassa kiellosta määrätään seuraavasti:
”1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.”
Tekojen samuuden arvioinnin tulee perustua teon konkreettisten tosiseikkojen tarkasteluun.
Tapauksen taustat: huumausaineen hallussapito ja aiempi törkeä huumausainerikos samasta erästä
A:lle vaadittiin rangaistusta 16.2.2022 tehdystä huumausainerikoksesta. Teonkuvauksen mukaan A oli pitänyt hallussaan amfetamiinia, joka oli ainakin osittain tarkoitettu levitykseen. A myönsi hallussapidon, mutta vetosi siihen, että amfetamiini oli samaa erää kuin huumausaine, jonka hallussapidon perusteella Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli tuominnut hänet 16.9.2021 tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta. Turun hovioikeus oli lainvoiman saaneella tuomiollaan 6.4.2023 pysyttänyt käräjäoikeuden 12.1.2022 antaman tuomion.
Helsingin käräjäoikeuden mukaan kysymys oli laittomasta huumausaineesta, josta A:n olisi tullut jo hankkiutua eroon. Käräjäoikeus kiinnitti huomiota tekojen väliseen aikaan ja siihen, että tuomio aikaisemmasta teosta oli annettu jo 12.1.2022. Käräjäoikeus katsoi, ettei kysymys ollut enää samasta teosta ja tuomitsi A:n huumausainerikoksesta.
A valitti hovioikeuteen. Helsingin hovioikeuden mukaan A oli mieltänyt käsitelleensä amfetamiinierää yhtenä kokonaisuutena ja katsoi, että amfetamiinin oli täytynyt olla A:n määräysvallassa jo ennen 16.9.2021 tekoa.
A oli ollut vapautensa menettäneenä 16.–28.9.2021 ja uudelleen 16.2.2022 lukien. Huumausaineita oli takavarikoitu A:lta noin viiden kuukauden vapauden jälkeen sekä aikaisemman tuomion annon jälkeen. Amfetamiini oli takavarikoitu eri paikkakunnalla kuin 16.9.2021 teon amfetamiini. Hovioikeus katsoi, että kysymys ei ollut samasta teosta, josta A oli jo tuomittu. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Korkeimman oikeuden ratkaisu: ne bis in idem -kielto ja uuden syytteen tutkiminen
A haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, joka otti käsiteltäväkseen kysymyksen siitä, voitiinko syyte tutkia amfetamiinin hallussapitoa koskevalta osalta. A vaati valituksessaan, että syyte jätetään tutkimatta. Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden mukaan ne bis in idem -kielto ei estä syyttämästä useista samankaltaisista teoista, mikäli kysymys ei ole samasta teosta. Samuuden arviossa erityistä merkitystä on annettu tekijän, tekoajan ja tekopaikan samuudelle. Myös teon kohteelle ja sille, onko toiminta ollut jatkuvaa tai toistuvaa, on annettu arvioinnissa merkitystä.
Korkein oikeus totesi, että arvioinnin keskiössä oli kysymys siitä, olisiko syytettä voitu tarkistaa kattamaan tekijän myöhempi menettely jo ensimmäisessä oikeudenkäynnissä. Korkeimman oikeuden mukaan siltä osin kuin vastaajan menettely oli ajoittunut käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeiseen aikaan, se ei ole eikä olisi voinutkaan olla käräjäoikeuden arvioitavana alkuperäistä syytettä käsiteltäessä. Korkein oikeus katsoi, että tuomion jälkeistä vastaajan menettelyä on lähtökohtaisesti perusteltua pitää prosessuaalisesti uutena tekona.
Korkeimman oikeuden mukaan samaan huumausaine-erään kohdistuva menettely katsotaan lähtökohtaisesti prosessuaalisesti samaksi teoksi. Nyt käsiteltävässä asiassa syyte koski kuitenkin amfetamiinin hallussapitoa vielä 12.1.2022 annetun tuomion jälkeen. Syytettä ei olisi voitu tarkistaa kattamaan käräjäoikeuden tuomion jälkeistä A:n menettelyä mainitussa oikeudenkäynnissä. Huumausaineen hallussapidossa ei myöskään ole kyse sellaisesta kertaluonteisesta menettelystä, joka olisi jo tullut rikosoikeudellisesti arvioiduksi ensimmäistä syytettä koskeneessa tuomiossa.
Korkein oikeus katsoi, että syytteissä ei ollut kysymys samasta teosta. Aikaisempi tuomio ei estänyt syytteen tutkimista. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Yhteenveto: ne bis in idem huumausainerikoksessa
Korkeimman oikeuden ratkaisussa arvioitiin ne bis in idem -kiellon eli samasta asiasta uudelleen syyttämisen ja rankaisemisen kiellon soveltumista huumausainerikokseen. A oli aiemmin tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta, ja häntä syytettiin sellaisesta samaan erään kuuluneen amfetamiinin hallussapidosta, joka oli tapahtunut aikaisemman käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Korkein oikeus totesi, että vaikka samaan huumausaine-erään kohdistuva menettely on lähtökohtaisesti prosessuaalisesti sama teko, tuomion antamisen jälkeistä hallussapitoa pidetään prosessuaalisesti uutena tekona. Syytteissä ei ollut kyse samasta teosta, eikä aiempi tuomio estänyt uuden syytteen tutkimista.
Mikäli huumausainerikoksia koskevat korkeimman oikeuden ratkaisut kiinnostavat laajemmin, tutustu myös aiempiin oikeustapauskommentteihimme "Olosuhdetahallisuus törkeässä huumausainerikoksessa – KKO 2026:35" ja "Huumekauppa ja rikoshyöty – KKO 2026:21".
Usein kysytyt kysymykset ne bis in idem -kiellosta ja huumausainerikoksista
Mitä kaksoisrangaistuksen kielto tarkoittaa?
Kaksoisrangaistuksen kiellolla eli ne bis in idem -kiellolla tarkoitetaan sitä, ettei henkilöä saa tutkia uudelleen tai rangaista rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi. Tekojen samuuden arviointi perustuu konkreettisten tosiseikkojen tarkasteluun.
Voiko samasta huumausaine-erästä saada kaksi tuomiota?
Samaan huumausaine-erään kohdistuva menettely katsotaan lähtökohtaisesti prosessuaalisesti samaksi teoksi. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2026:46 syyte koski kuitenkin huumausaineen hallussapitoa, joka oli jatkunut aikaisemman tuomion antamisen jälkeen. Korkein oikeus katsoi tuomion jälkeisen menettelyn prosessuaalisesti uudeksi teoksi, joten aikaisempi tuomio ei estänyt uuden syytteen tutkimista.
Juristi, OTM, LKV
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Julkinen kaupanvahvistaja
Lakitoimisto KPF
050 5513 013
