Hallinto-oikeuden päätökset ja tiedoksianto veroasiassa – KHO 2026:40
- Iiris Waltari
- 12 tuntia sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Hallintotuomioistuinten päätösten mahdolliset tiedoksiantotavat on määritelty laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Näitä ovat tavallinen, todisteellinen ja yleistiedoksianto. Laissa määrätyistä tiedoksiantotavoista ei voida poiketa ja nimenomaan sitä tiettyä tiedoksiantotapaa, jota on säädetty käytettäväksi, on käytettävä. Hallintoasioissa tiedoksisaantipäivä määrittää valitusajan alkamisajankohdan.
Korkein hallinto-oikeus käsitteli 4.6.2026 antamassaan ratkaisussa kysymystä siitä, oliko A:n korkeimmalle hallinto-oikeudelle lähettämä valituslupahakemus myöhässä, kun hallinto-oikeuden ratkaisu veroasiassa oli lähetetty tavallista tiedoksiantotapaa käyttäen. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi keskeisen sääntelyn ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun.
Hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksianto – mitä sanoo laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa?
Hallintotuomioistuinten päätösten tiedoksiantoon sovelletaan lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa eli niin sanottua hallintoprosessilakia. Lain 90 §:n 1–3 momentin mukaan:
“Hallintotuomioistuimen päätös tai muu asiakirja annetaan tiedoksi sähköisellä viestillä tai kirjeitse käyttäen tiedoksiannon vastaanottajan tuomioistuimelle tätä tarkoitusta varten ilmoittamaa prosessiosoitetta (tavallinen tiedoksianto).
Tiedoksianto on kuitenkin toimitettava todisteellisesti, jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Todisteellista tiedoksiantoa voidaan käyttää myös, jos se on muusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi. Tiedoksianto on toimitettava todisteellisesti myös, jos se koskee päätöksen täytäntöönpanoa tai muuta väliaikaista määräystä.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös voidaan antaa tiedoksi asianosaiselle myös toimittamalla päätös asianosaisen käyttämälle asianajajalle, julkiselle oikeusavustajalle tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitetulle luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle tavallisena tiedoksiantona.”
Viitatuissa lainkohdissa määritellään tilanteet, jolloin tavallista tai todisteellisesta tiedoksiantotapaa käytetään. Muualla laissa on kyseistä sääntelyä täydentäviä säännöksiä. Viitatun pykälän 4 momentissa käydään läpi todisteellisen tiedoksiannon tapoja, joita ovat esimerkiksi todisteellisen sähköisen tiedoksiannon käyttäminen ja asiakirjan luovuttaminen vastaanottajalle henkilökohtaisesti.
Verohallinnon tai verotuksen oikaisulautakunnan päätös, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika, voidaan antaa tiedoksi hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona tai Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Tästä säädetään verotusmenettelystä annetun lain 26 c §:ssä. Näin ollen Verohallinnon velvoittava päätös voidaan antaa tavallisena tiedoksiantona, kun taas jos asia on edennyt hallinto-oikeuteen, sovelletaan edellä käsiteltyä lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Tällöin velvoittavan päätöksen, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika, tiedoksianto on toimitettava todisteellisesti ellei asianosaisella ole asiamiehenä esimerkiksi asianajajaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksiannosta
Verohallinto poikkesi A Oy:n verotusta toimittaessaan yhtiön elinkeinotoiminnan veroilmoituksesta. A Oy teki oikaisuvaatimuksen Verohallinnon verotuspäätökseen, jonka verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi. A Oy valitti oikaisulautakunnan päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeuden päätös oli lähetetty 19.12.2025 tavallisena tiedoksiantona kirjeitse. Yhtiöllä ei ole ollut asiamiestä.
Mikäli hallinto-oikeuden käyttämä tiedoksiantotapa oli lainmukainen, valituslupahakemus olisi tullut toimittaa viimeistään 24.2.2026. A Oy oli toimittanut hakemuksen 26.2.2026. Korkein hallinto-oikeus käsitteli kysymyksen siitä, oliko hallinto-oikeus voinut käyttää tavallista tiedoksiantoa vai olisiko sen tullut käyttää todisteellista tiedoksiantoa.
Valituksen kohteena oli verotuksen oikaisulautakunnan päätös, jolla oli hylätty verotuspäätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Verotuspäätöksellä oli vahvistettu, miten yhtiön verotus asianomaiselta verovuodelta oli toimitettava ja asetettu maksuvelvoite. Valituksen hylkäävä hallinto-oikeuden päätös oli hallintoprosessilain 90 §:n tarkoitettu velvoittava päätös. Merkitystä ei ollut annettava sille seikalle, että verosaatava saadaan periä ulosotossa, vaikkei saatavan määrääminen ole tullut lainvoimaiseksi, eikä täytäntöönpanoa ollut ennen hallinto-oikeuden päätöksen antamista erikseen keskeytetty.
Hallinto-oikeuden noudatettava tiedoksiantotapa ratkaistaan hallintoprosessilain 90 §:ää soveltaen. Merkitystä ei ollut annettava sille, että Verohallinnon ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset oli voitu antaa tiedoksi tavallisena tiedoksiantona. Koska yhtiö ei ollut käyttänyt asiamiestä, ei tavallista tiedoksiantoa voitu käyttää myöskään tällä perusteella. Hallinto-oikeuden päätös olisi tullut toimittaa todisteellisesti tiedoksi muutoksenhakijalle.
Valituslupahakemusta ei tullut jättää myöhään tehtynä tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus ei kuitenkaan myöntänyt valituslupaa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n mukaisen perusteen puuttuessa.
Yhteenveto – todisteellisen tiedoksiannon merkitys ratkaisussa
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa arvioitiin valituslupahakemuksen määräaikaa tilanteessa, jossa hallinto-oikeus oli toimittanut veroasiaa koskevan päätöksensä valittajalle tavallisena tiedoksiantona kirjeitse. Koska kyseessä oli hallintoprosessilain 90 §:n 2 momentissa tarkoitettu velvoittava päätös, hallinto-oikeuden olisi tullut noudattaa todisteellista tiedoksiantoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei yhtiön valituslupahakemusta voitu jättää myöhässä tulleena tutkimatta.
Jos oikeustapauskommentit kiinnostavat, tutustu myös aikaisempiin blogeihimme "Koroton laina vanhemmilta vai lahja? – KHO 2026:54" ja "Piilevän tuloverovelan vaikutus lahjaverotukseen – KHO 2026:42".
Usein kysytyt kysymykset hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksiannosta
Mitä tiedoksianto tarkoittaa?
Tiedoksiannolla tarkoitetaan päätöksen tai muun asiakirjan toimittamista vastaanottajalle. Hallintotuomioistuimen päätös tai muu asiakirja voidaan antaa tiedoksi sähköisellä viestillä tai kirjeitse vastaanottajan ilmoittamaan prosessiosoitteeseen. Laissa määritellään, mitä tiedoksiantotapaa eri tilanteissa tulee käyttää.
Mitä tarkoittaa todisteellinen tiedoksianto?
Todisteellinen tiedoksianto on tiedoksiantotapa, jota käytetään esimerkiksi silloin, kun kyse on velvoittavasta päätöksestä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika. Todisteellinen tiedoksianto voidaan toteuttaa esimerkiksi todisteellisena sähköisenä tiedoksiantona tai luovuttamalla asiakirja vastaanottajalle henkilökohtaisesti.
Milloin hallinto-oikeuden päätös on annettava tiedoksi todisteellisesti?
Tiedoksianto on toimitettava todisteellisesti, jos kyse on velvoittavasta päätöksestä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. KHO 2026:40 -ratkaisussa hallinto-oikeuden valituksen hylkäävä päätös katsottiin tällaiseksi velvoittavaksi päätökseksi.
Miten tiedoksianto vaikuttaa valitusaikaan?
Hallintoasioissa tiedoksisaantipäivä määrittää valitusajan alkamisajankohdan. KHO 2026:40 -ratkaisussa hallinto-oikeuden käyttämällä tiedoksiantotavalla oli merkitystä arvioitaessa, voitiinko yhtiön valituslupahakemus jättää myöhässä tehtynä tutkimatta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että päätös olisi tullut toimittaa yhtiölle todisteellisesti tiedoksi eikä valituslupahakemusta tullut jättää myöhässä tehtynä tutkimatta.
Juristi, OTM, LKV
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Julkinen kaupanvahvistaja
Lakitoimisto KPF
050 5513 013
