Tässä oikeustapauskommentissa käsittelen korkeimman oikeuden 26.2.2024 antamaan ratkaisua, joka käsitteli rajankäyntiratkaisun purkamista. Korkein oikeus katsoi tässä tapauksessa, että vähäinen virhe rajapyykkeihin liittyen ei edellyttänyt ratkaisun purkamista. Käyn oikeustapauskommentissa läpi tapauksen keskeiset oikeusohjeet ja ratkaisun sisällön.
Rajankäynti ja sen purkaminen
Kiinteistönmuodostamislain luku 11 sisältää kiinteistön määrittämistä koskevan sääntelyn. Luvun 104 § sisältää säännöksen siitä, mihin kiinteistön raja tulee kiinteistönmäärittämistoimituksessa määrätä:
”Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on määrättävä entiseen paikkaansa. Jos rajan paikka on määrätty eri toimituksissa eri tavoin, rajan paikka on määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti.
Jollei rajaa ole aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty, on toimituksessa selvitettävä rajan paikkaa koskevat vaatimukset ja niiden perusteet sekä ratkaistava niiden ja muun asiasta saatavan selvityksen nojalla, mikä on oleva rajan paikka.
Jos rajan paikkaa ei 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa voida täysin luotettavasti määrätä ja jos rajan molemmin puolin olevien kiinteistöjen saapuvilla olevat omistajat sopivat sellaisesta rajan paikasta, joka ei ole ristiriidassa rajan paikasta saadun selvityksen kanssa, määrätään raja asianosaisten sopimaan paikkaan.”
Tapauksen kannalta keskeinen oli pykälän ensimmäinen momentti, jonka mukaan raja on määritettävä entiseen paikkaansa. Momentti sisältää myös ristiriitojen ratkaisusäännöksen, jonka mukaan kahden rajanmäärityksen ollessa ristiriidassa keskenään, määritetään raja viimeisimmän mukaan. Kiinteistötoimituksessa tehtyjen virheiden korjaamisen sääntely on kiinteistönmuodostamislain 277 §:ssä ja 278 §:ssä. Näistä 277 § sisältää teknisen virheen korjausmenettelyn:
277 §
”Jos kiinteistörekisteriin merkityssä toimituksessa on tehty sellainen mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe taikka virhe rajan merkitsemisessä maastoon, joka virhe ei ole vähäinen ja joka vaikuttaa asianosaisen oikeuteen, voidaan virhe oikaista kiinteistönmääritystoimituksessa, jos oikaisemisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asianosaiselle. Määräys toimitukseen voidaan antaa hakemuksettakin. Tässä momentissa tarkoitettu virheen oikaiseminen voidaan suorittaa, jos sitä koskevaa toimitusta on haettu viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.
Jos kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen asiakirjoissa on sellainen 1 momentissa tarkoitettu virhe, joka on vähäinen taikka joka ei vaikuta kenenkään asianosaisen oikeuteen, kiinteistörekisterin pitäjä voi oikaista virheen kuultuaan tarvittaessa asianomaisten kiinteistöjen omistajia.”
Menettelyssä pidetään uusi toimitus, jolla oikaistaan aikaisempi tekninen virhe, kuten lasku- tai kirjoitusvirhe. Vähäiset ja kenenkään oikeuksiin vaikuttamattomat virheet voidaan oikaista myös rekisterinpitäjän toimesta. Muissa virheissä menettely on sen sijaan raskaampi:
278 §
”Jos kysymys on muusta kuin 277 §:ssä tarkoitetusta virheestä, sovelletaan lainvoiman saaneessa toimituksessa tehdyn päätöksen muuttamiseen, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asiassa.
Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii. Esitys voidaan tehdä sen estämättä, mitä laissa säädetään tuomion tai päätöksen purkamisen määräajasta. Ennen esityksen tekemistä on niille asianosaisille, joiden oikeutta virheen korjaaminen koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluiksi.”
Oikeudenkäymiskaaren 31-luvun mukainen ylimääräinen muutoksenhaku on mahdollista vain rajatuissa tilanteissa, jotka on lueteltu oikeudenkäymiskaaren 31:1 §:ssä:
”Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:
1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai
4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
Pääasian ratkaiseminen alueellista toimivaltaa vailla olevassa tuomioistuimessa ei ole 1 momentissa tarkoitettu peruste poistaa tuomio.”
Käytännössä nämä soveltuvat hyvin harvoin. Sen sijaan 278 §:n toisen momentin mukaiset tilanteet ovat yleisempiä. Maanmittauslaitoksen keskushallinto saa hakea päätöksen purkamista, jos virheen korjaaminen on keskeistä kiinteistöjärjestelmän selvyyden tai luotettavuuden vuoksi, tai jos yleinen etu vaatii sitä. Keskushallinto ei saa vaatia sitä muissa tapauksissa.
Tapauksen taustat
Kiinteistöjen välillä tehtiin lohkomistoimitus 22.9.2020, toimitus rekisteröitiin kiinteistörekisteriin 28.10.2020. Kiinteistöjen rajat oli rakennettu joko vuoden 1792 isojaossa tai vuosien 1860-1865 isojaon täydennyksestä. Rajapyykeistä vain yksi löytyi toimituksessa ja muutoin raja määritettiin sovittaen rajamerkkiluettelon mittoja nautintaan.
Myöhemmin arkistotutkimuksissa kävi ilmi, että rajapyykit oli tosiaan rakennettu vuonna 1785, joka oli vahvistettu 30.11.1972. Samassa arkistotutkimuksessa kävi ilmi, että rajapyykit oli myöhemmin toimituksessa asetettu aiemmasta rajasta poikkeavaan paikkaan eli kiinteistönmuodostamislain 104 §:n vastaisesti. Nämä rajat risteilivät niin, että muodostui kolme erillistä aluetta, joiden kohdalla oli epäselvää, kumpaan kiinteistöön ne kuuluivat. Näiden pinta-ala oli tosin vähäinen.
Maanmittauksen keskushallinto katsoi, että kyseinen virhe ei ole vähäinen. Ratkaisuaan se perusteli sillä, että kyseessä oli historiallinen isojakoraja, joka sijaitsi myös asuinrakennuksen ja sen puutarhan lähellä. Keskushallinto esitti, että korkein oikeus purkaisi lohkomistoimituksessa tehdyn rajankäynnin, jolloin isojaon mukainen raja jäisi voimaan.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus arvioi ensin onko Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla ylipäätään oikeus purkuesityksen tekemiseen. Korkein oikeus viittasi aiempaan ratkaisukäytäntöönsä (KKO 2021:67 ja KKO 2023:81) ja totesi, että purkua käsittelevä säännös 278 §:n toisessa momentissa on yleisluontoinen, minkä vuoksi sitä voidaan soveltaa hyvin erilaisiin asioihin.
Sen sijaan huomiota oli korkeimman oikeuden mukaan kiinnitettävä siihen, millainen virheen vaikutus oli. Jos virhe ei heikentänyt kiinteistötietojärjestelmän selvyyttä tai luotettavuutta, tai yleinen etu ei vaatinut virheen korjaamista, ei purkuoikeutta ollut. Korkein oikeus viittasi tässäkin aiempaan ratkaisukäytäntöönsä (KKO 2007:88 ja KKO 1990:92). Korkein oikeus kiinnitti huomion siihen, että virhe oli metrimääräisesti vähäinen, vaihdellen 25 metrin matkalla viiden metrin molemmin puolin ja ollen enimmillään seitsemän metriä. Virheen pinta-ala jäi merkittävästi alle sadan neliömetrin ja tämän hyödyt ja haitat jakautuivat suhteellisen tasaisesti kahdelle eri kiinteistölle.
Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että virhe on vähäinen. Korkein oikeus ei antanut myöskään merkitystä rajan historiallisuudelle tai pihapiirin läheisyydelle. Tämän lisäksi painoarvoa annettiin kiinteistönmuodostamislain 104 §:lle, jonka mukaan kahden rajankäynnin ristiriita ratkaistaan jälkimmäisen mukaan.
Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että edellytyksiä purkamiselle ei ollut.
Yhteenveto
Kiinteistöjen rajojen määrittely voi perustua satoja vuosia vanhoihin päätöksiin. Näiden osalta tarkkaa tietoa ei aina ole maastossa saatavissa, mikä voi johtaa tiettyihin virheisiin. Korkein oikeus vahvisti ratkaisullaan linjaa siitä, että vähäisiä virheitä ei ole tarpeen korjata, vaan uudemman ratkaisun mukaiset kiinteistöjen rajat voivat jäädä voimaan, jos niistä ei aiheudu merkittävää haittaa.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
