Valittaminen verotuspäätöksestä – miten verotuspäätöksen muutoksenhaku etenee?

Toisinaan verottajalta saa verotuspäätöksen, jonka summista tai perusteista verovelvollinen on eri mieltä. Käyn tässä blogikirjoituksessa ne prosessin vaiheet ja keskeisen sääntelyn, jotka liittyvät verotuspäätöksen muutoksenhakuun. Jätän ulkopuolelle arvion siitä, milloin muutoksenhaku on kannattavaa – tämä on aina tapauskohtaista. Blogitekstin alusta löytyy yhteenveto keskeisestä soveltuvasta sääntelystä, mutta esitysteknisten seikkojen vuoksi tarkkoja pykäläviittauksia ei kaikilta osin ole kirjoitettu auki. 

Verotuspäätöksen muutoksenhaun keskeinen sääntely

Verotuspäätöksen muutoksenhaun kannalta keskeiset säännökset löytyvät laista verotusmenettelystä (VML) ja laista oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (OVML). Lakien säännökset oikaisuvaatimuksen tekemisestä ja valittamisesta ovat pääpiirteittäin samanlaiset. 

Blogitekstin ulkopuolelle on jätetty ne yksittäiset muutoksenhakua koskevat säännökset, joita joissain verolaiessa on. Rajaus on tehty tekstin pituus silmällä pitäen ja koska suurimpaan osaan verolajeja sovelletaan edellä viitattuja lakeja. Blogitekstin ulkopuolelle on jätetty myös esimerkiksi yleinen hallintolain sääntelyn läpikäynti, vaikkakin esimerkiksi asiamiehen käyttäminen Verohallinnon kanssa asioidessa perustuu nimenomaan hallintolain 12 §:ään. 

Laki, joka mahdollistaa verojen täytäntöönpanon keskeytyksen tai kieltämisen vaatimisen, on verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettu laki. Vaatimus voidaan esittää lain 12 §:n mukaan muutoksenhakuviranomaiselle eli verotuksen oikaisulautakunnalle, hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle. 

Keskeinen laki muutoksenhakuprosessin kannalta on myös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki eli hallintoprosessilaki, jota sovelletaan asiasta valittamiseen ja sen käsittelyyn hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Laissa säädetään muun ohella esimerkiksi 95 §:ssä säädetystä oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta.

Verotuspäätöksen oikaisuvaatimuksen tekeminen ja muutoksenhaun määräajat

Verotuspäätökseen voi hakea oikaisua kolmen vuoden kuluessa. Oikaisuvaatimus tehdään verotuksen oikaisulautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti (VML 63 § ja OVML 60 §). Vaikka laeissa ei ole nimenomaista sääntelyä oikaisuvaatimuksen sisällöstä, on suositeltavaa tuoda jo oikaisuvaatimuksessa esille ne perusteet, joiden vuoksi päätöstä vaaditaan muutettavaksi. Asiamiehen käyttäminen jo tässä vaiheessa on usein suositeltavaa. 

Oma-aloitteisten verojen määräaika alkaa sitä vuotta seuraavan vuoden alusta, jolle vero olisi tullut ilmoittaa ja maksaa, ellei verovelvollisen tilikausi ole kalenterivuosi ja käsiteltävän veron verokausi kalenterikuukausi. Tällöin määräaika lasketaan tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta (OVML 4 §). Muiden verojen osalta määräaika alkaa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta (VML 64 §). 

Kolmen vuoden määräajasta huolimatta oikaisuvaatimus voidaan aina tehdä 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä (VML 64 § ja OVML 61 §).

Oikaisuvaatimukseen tehdystä päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuteen tehtävä valitus on toimitettava 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (VML 67 § ja OVML 65 §). Poikkeavaa 30 päivän valitusaikaa sovelletaan, kun kyse on oma-aloitteista veroa koskevaa ennakkoratkaisua koskevasta valituksesta. 

Valituksen sisällöstä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu lain 15 §:ssä:

“Valituksessa on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

3) vaatimusten perustelut;

4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle. 

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). – –”

Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä kuitenkin edellyttää, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupahakemus ja valitus on kummatkin toimitettava 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista (VML 71 § ja OVML 67 §). Myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtävässä valituksessa poikkeavaa 30 päivän valitusaikaa sovelletaan, kun kyse on oma-aloitteista veroa koskevaa ennakkoratkaisua koskevasta valituksesta. 

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavan valituslupahakemuksen ja valituksen sisällöstä säädetään hallintoprosessilaissa. Sen ohella, mitä edellä viitatussa 15 §:ssä on todettu, on valittajan hallintoprosessilain 110 §:n mukaan ilmoitettava 111 §:ssä tarkoitettu peruste, jolla valituslupaa pyydetään, sekä syyt, joiden vuoksi valittaja katsoo, että valitusluvan myöntämiseen on edellä tarkoitettu peruste. Hallintoprosessilain 111 §:n mukaan:

“Valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Korkein hallinto-oikeus voi myöntää valitusluvan myös siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallintotuomioistuimen päätöksestä.”

Verotuspäätöksen oikaisuvaatimuksen ja muutoksenhaun kustannukset

Verotuksen oikaisulautakunnalle oikaisuvaatimuksen teko on maksutonta, jolloin kustannukseksi muodostuu mahdollisen asiamiehen tai muun asiantuntijan palkkio ja muut kulut. Kyseiset kulut jäävät oikaisun hakijan vahingoksi, sillä hallintolain 64 §:n mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. 

Hallinto-oikeudelle valittamisesta syntyviä kustannuksia ovat hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu ja mahdollisen asiamiehen palkkio ja muut kulut. Tuomioistuinmaksulain 9 §:n mukaan oikeudenkäyntimaksua ei veloiteta, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Vastaavasti on säädetty myös korkeimman hallinto-oikeuden osalta. Mikäli asiassa on kuitenkin kyse Verohallinnon ennakkoratkaisua koskevasta asiasta, peritään oikeudenkäyntimaksu riippumatta lopputuloksesta.

Hallinto-oikeutta ja korkeimpaa hallinto-oikeutta voi vaatia velvoittamaan Verohallinto maksamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Vaatimus ei kuitenkaan välttämättä menesty, vaikka päätös muutettaisiinkin vaaditun mukaisesti: hallintoprosessilain 95 §:n mukaisesti korvausvelvollisuus syntyy vain, jos olisi kohtuutonta, että valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Yhteenveto – mitä verotuspäätöksen muutoksenhausta kannattaa tietää?

Verotuspäätöksen muutoksenhaku alkaa verotuksen oikaisulautakunnalle tehtävällä oikaisuvaatimuksella. Oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan. Muutoksenhakuprosessin aikana verojen täytäntöönpano on mahdollista vaatia keskeytettäväksi tai kiellettäväksi. 

Oikaisuvaatimuksen tekeminen on maksutonta, mutta hakija vastaa omista asiamies- ja muista kuluistaan. Hallintotuomioistuimissa oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos päätöstä muutetaan valittajan eduksi, paitsi ennakkoratkaisuasioissa. Verohallinto voidaan velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja vain, jos olisi kohtuutonta, että valittaja joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Jos vero-oikeudelliset aiheet kiinnostavat, löydät blogistamme myös muita vero-oikeutta käsitteleviä kirjoituksia. Tutustu esimerkiksi blogeihimme "Perintövero- ja lahjaverolain muutokset 2026 – HE 94/2025" ja "Millainen tosite vaaditaan verotukseen ja kirjanpitoon?".

Usein kysytyt kysymykset – verotuksen oikaisu ja verotuspäätöksen muutoksenhaku

Mihin verotuspäätöksen oikaisuvaatimuksen voi tehdä?

Verotuksen oikaisuvaatimus tehdään verotuksen oikaisulautakunnalle. Oikaisuvaatimus on ensimmäinen vaihe verotuspäätöksen muutoksenhaussa, ja se on tehtävä kirjallisesti.

Voiko verotuspäätöksestä valittaa hallinto-oikeuteen?

Kyllä. Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää asiassa valitusluvan.

Onko verotuksen oikaisuvaatimuksen tekeminen maksullista?

Ei. Oikaisuvaatimuksen tekeminen verotuksen oikaisulautakunnalle on maksutonta. Mahdollisen asiamiehen tai muun asiantuntijan palkkiot ja muut kulut jäävät kuitenkin lähtökohtaisesti muutoksenhakijan maksettaviksi.

Iiris Waltari

Juristi, OTM, LKV

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Julkinen kaupanvahvistaja

Lakitoimisto KPF

050 5513 013

iiris.waltari@kpflaki.com