Perintövero- ja lahjaverolain muutokset 2026 – HE 94/2025
- Marjaana Korhonen
- 7 päivää sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Perintö- ja lahjaverolain mukaan perintönä, testamentilla tai lahjana saadusta omaisuudesta tulee maksaa veroa valtiolle tiettyjen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Hallitus antoi 22.9.2025 esityksen eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, minkä myötä kyseistä lakia muutettiin ja muutokset astuivat voimaan 1.1.2026. Kyseiset muutokset vaikuttavat tilanteissa, joissa perinnönjättäjä on kuollut tai verovelvollisuus esimerkiksi lahjan antamisen myötä on alkanut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Käyn tässä kirjoituksessa läpi lakimuutoksen keskeisen sisällön.
Lakimuutoksen tavoitteet
Perintö- ja lahjaverolain muutoksella kevennettiin perintö- ja lahjaverotusta. Verotuksen keventäminen toteutettiin korottamalla perintöjen ja lahjojen verovapaita määriä. Tämän lisäksi alennettiin perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa.
Näiden lisäksi mahdollistettiin sukupolvenvaihdoshuojennus alaikäiselle perilliselle. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen yleisenä tavoitteena on mm. edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia ja työpaikkojen säilymistä, parantaa yritystoiminnan jatkajan asemaa sekä turvata yritystoiminnan jatkuvuutta. Perintö- ja lahjaverotuksen muutoksella haluttiin laajentaa sukupolvenvaihdoksia koskemaan lisäksi tilanteita, joissa perillinen on alaikäinen.
Muutokset perintö- ja lahjaverotuksessa
Verotettavan perintöosuuden alarajaa korotettiin 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perintö- ja lahjaverotus toteutetaan progressiivisen veroportaikon avulla I ja II veroluokassa. Muutos toteutettiin muuttamalla perintö- ja lahjaverolain 14 §:ssä säädettyjen portaikkojen euromääriä ja laissa säädettyjä pienimpiä verotettavia määriä. Veroasteikon muutoksen lisäksi perintö- ja lahjaverolain 13 § muutettiin seuraavaan muotoon:
“Kun perintöosuus tai sen 12 §:n mukaan laskettu jäännös ei nouse 30 000 euroon, se on verosta vapaa.”
Verotettavan lahjan alarajaa puolestaan korotettiin 5 000 eurosta 7 500 euroon muuttamalla perintö- ja lahjaverolain 19 § seuraavaan muotoon:
“Lahjaveroa ei suoriteta:
tavanomaisesta koti-irtaimistosta, joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön, siltä osin kuin lahjan arvo ei ole 7 500 euroa suurempi;
siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin; eikä
muusta lahjasta, jonka arvo on 7 500 euroa pienempi, kuitenkin niin, että jos lahjansaaja kolmen vuoden kuluessa saa samalta antajalta useita sellaisia lahjoja, näistä on suoritettava veroa, kun niiden yhteinen arvo nousee vähintään mainittuun määrään.
Ennen lakimuutosta tavanomaisen koti-irtaimiston periminen on ollut verovapaata saajalleen, jos omaisuuden arvo ei ylitä 4 000 euroa. Muutoksen jälkeen tavanomaista koti-irtaimistoa voi periä perintö- ja lahjaverolain 7 b §:n mukaan 7 500 euroon asti verovapaasti:
“Perintöveroa ei ole suoritettava perinnönjättäjän omassa tai hänen perheensä käytössä olleesta tavanomaisesta koti-irtaimistosta siltä osin kuin sen arvo on enintään 7 500 euroa.”
Perintö- ja lahjaverotuksessa sukupolvenvaihdokseen liittyvät huojennussäännökset ovat perintö- ja lahjaverolain 55–57 §:ssä. Sukupolvenvaihdoshuojennus myönnetään verovelvollisen pyynnöstä, jos perintöön liittyy maatila- tai muuta yritysvarallisuutta. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentissa säädetään sukupolvenvaihdokseen liittyvästä huojennuksesta seuraavasti:
“Perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen Verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos:
veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä;
verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä; ja
edellä 1 kohdassa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa.”
Sukupolvenvaihdoshuojennus on normaalista perintöverosta tehtävä maksuunpanohuojennus, joka myönnetään, jos edellä mainitut 55 §:n 1 momentissa säädetyt huojennusedellytykset täyttyvät.
Sukupolvenvaihdoshuojennusta muutettiin siten, että alaikäisyys ei ole enää huojennuksen myöntämisen este, jos perillisen perintöosuuteen kuuluu huojennuksessa edellytetty osuus maatilan tai muun yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakeyhtiön osakkeista ja muut perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin edellytykset täyttyvät. Muutos toteutettiin lisäämällä kyseiseen lainkohtaan uusi 9 momentti:
“Jos perillisen verotettavaan perintöosuuteen kuuluu 57 §:ssä tarkoitettu osuus maatilan tai muun yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakeyhtiön osakkeista eikä perillinen alaikäisyytensä vuoksi voi jatkaa yhtiön toimintaa hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana, katsotaan verovelvollisen jatkamiseksi myös se, että alaikäisen perillisen edunvalvoja jatkaa toimintaa 1 momentin 2 kohdan edellytykset täyttävällä tavalla.”
Maksamatta olevan perintöveron viivästyskorko laskettiin ennen lakimuutosta kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitetun viitekoron mukaisesti lisättynä 3,5 prosenttiyksiköllä. Kyseistä korkoprosenttia alennettiin 2 prosenttiyksikköön.
Yhteenveto – Miksi perintövero- ja lahjaverolakia muutettiin?
Lainsäätäjä halusi helpottaa erityisesti pienyrittäjien liiketoiminnan jatkumista sukupolvelta toiselle ja kevensi verotusta, sekä alensi perintöveron viivästyskorkoa. Sukupolvenvaihdoshuojennus on lainmuutoksen myötä mahdollista hyödyntää myös tilanteissa, joissa perijä on alaikäinen. Verovapaiden lahjojen ja tavallisen koti-irtaimiston perimisen alarajan nostaminen hyödyttää erityisesti tilanteita, joissa perintö on pieni.
Lakimuutokset ovat merkittäviä perintö- ja lahjaverotuksen toteuttamisen kannalta, minkä vuoksi voi olla aiheellista tarkastella perittävää tai lahjoitettavaa omaisuutta etukäteen. Perintöön kohdistuva suunnittelu on tarpeen erityisesti silloin, jos perittävään omaisuuteen kuuluu maatila- tai yritysomaisuutta. Aika näyttää, kuinka lainsäätäjä tosiasiassa onnistui lakimuutoksen tavoitteissa.
Lue myös blogitekstimme toisesta hallituksen esityksestä: "Uusi rahapelilaki – Veikkaus murroksessa"
Usein kysytyt kysymykset
Paljonko perinnöstä maksetaan veroa?
Perintövero määräytyy perinnön arvon ja veroluokkaan kuulumisen perusteella. Perintöveron määrä lasketaan progressiivisesti, eli mitä suurempi perinnön arvo, sitä enemmän veroa pitää maksaa. Jos perinnön arvo on alle 30 000 euroa, perintöveroa ei tarvitse maksaa.
Milloin perintöveroa ei tarvitse maksaa?
Perintöveroa ei tarvitse maksaa, jos perintöosuus jää alle 30 000 euron. Myös tavanomaista koti-irtaimistoa saa periä verovapaasti 7 500 euroon asti. Veroa ei siis synny, jos omaisuuden arvo jää alle laissa säädettyjen rajojen.
Milloin perintövero pitää maksaa?
Perintövero maksetaan Verohallinnon perintöveropäätöksen jälkeen. Perintöveron maksaa se, joka saa perintönä omaisuutta kuolinpesän jaon perusteella. Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin 3 kuukauden kuluttua verotuspäätöksestä ja toinen eräpäivä on noin 2 kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.
Miten perintöverotus muuttuu vuonna 2026?
Perintöveron muutos tarkoittaa, että verotettavan perintöosuuden alaraja nousi 30 000 euroon. Aiemmin raja oli 20 000 euroa. Myös perintöveron viivästyskorkoa alennettiin.
Marjaana Korhonen
HTM (finanssioikeus), kauppatieteen ylioppilas
Veroasiantuntija
Tilintarkastusassistentti
Lakitoimisto KPF
050 533 8295
