Tuottajavastuun muutokset osana uutta kiertotalouslakia
- Leo-Pekka Salmi
- 10.11.
- 3 min käytetty lukemiseen
Jätelainsäädännön uudistamisen tarkoituksena on kehittää lakia jätehuollon sääntelystä kohti tuotteen koko elinkaaren huomioimista ja kiertotalousmarkkinoiden edistämistä, sekä jätealan sääntelyn selkeyttämistä. Perimmäisenä ideana on vauhdittaa Suomen siirtymistä kiertotalouteen. Osana tätä muutosta myös tuottajavastuuta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Konkreettisesti lainsäädännön uudistus etenee tällä hetkellä ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä, joka operoi toimikaudella 28.8.2024 – 31.12.2025, joten valmistelu lähenee loppuaan ja ehdotukset etenevät pian lopulliseen muotoonsa osaksi hallituksen esitystä eduskunnalle lainsäädännön muuttamiseksi.
Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt lyhyesti
Nykyisen jätelain mukaisesti tuottajilla on vastuu huolehtia valmistamansa tuotteen elinkaaren aikana syntyvien jätteiden käsittelystä parhaalla mahdollisella tavalla. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa syntyvän jätteen ehkäisemistä ja minimoimista, ja toissijaisesti syntyvän jätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi tai asianmukaista kierrättämistä sekä loppukädessä jätteen loppusijoituksen järjestämistä ja niistä koituvien kulujen maksuvelvollisuutta.
Tuottajien on lainsäädännön mukaisesti liityttävä tuottajarekisteriin merkittyyn tuottajayhteisöön toteuttaakseen tuottajavastuunsa mukaiset velvollisuudet. Vaihtoehtoisesti tuottaja voi perustaa muiden tuottajien kanssa tuottajayhteisön. Poikkeuksena tästä jätelaissa mainitaan sellaiset tuottajat, joiden liittyminen tuottajayhteisöön on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ilmeisen tarpeetonta. Tuottajarekisteriin liittyminen vaaditaan kuitenkin edelleen. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta tuottajan velvollisuudet siirtyvät näin ollen tuottajayhteisölle, jota koskevat vaatimukset mainitaan erikseen jätelaissa.
Miten tuottajavastuu muuttuu?
Tuottajavastuun osalta muutosehdotuksia kootaan kiertotaloustyöryhmän tuottajavastuujaoston toimesta, jonka viimeisin ehdotus on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 3.11.2025. Esitys kattaa yleiset säännökset, eikä se sisällä ryhmäkohtaista erityissääntelyä.
Olennaisimmat muutosehdotukset koskevat tuottajavastuun laajentamista, yksittäisen tuottajan rekisteröitymismahdollisuuden poistamista, rekisteröitymisen varmistamiseen liittyvän sääntelyn tarkentamista ja tuottajan ensisijaisen oikeuden vahvistamista. Lisäksi ehdotetaan kunnan jätehuollon täydennysoikeuden lakkauttamista sekä tuottajayhteisön jätehuoltopalvelujen hankintatavan tarkentamista vastapainona tuottajayhteisön vastuun laajenemiselle.
Tuottajavastuun laajeneminen koskee pääosin uudelleenkäytön edistämisen sisällyttämistä tuottajan perusvastuuta koskevaan sääntelyyn, eli kyseessä on sääntelykokonaisuuden sisällä tapahtuva siirto. Toinen merkittävä muutosehdotus on yksittäisen tuottajan rekisteröitymismahdollisuuden poistaminen, joka merkitsisi tulevaisuudessa tuottajan mahdollisuutta toteuttaa tuottajavelvollisuutensa ainoastaan liittymällä olemassa olevaan tuottajayhteisöön tai luomalla rekisteriin merkitty tuottajayhteisö.Â
Tällainen muutos olisi kuitenkin mahdollisesti ristiriidassa nykyisen EU:n SER-direktiivin 12 artiklan 2 alakohdan kanssa, jossa mainitaan tuottajan valinnanvapaudesta hoitaa tuottajavelvollisuutensa myös muista erillään. Huomioitavaa kuitenkin on, että kyseistä direktiiviäkin ollaan muuttamassa ja työryhmä näyttää luottavan siihen, että EU-lainsäädännön muutos tulee asettumaan samalle linjalle.
Tuottajan rekisteröitymisen varmistamisvelvollisuuden vahvistamisen tarkoituksena on lisätä alan toimijoiden luotettavuutta. Tuottajien ensisijaisten oikeuksien vahvistamisen vastapainoksi on esitetty uutta tuottajayhteisön toimintaa koskevaa sääntelyä liittyen tarkennuksiin yhteisön jätehuoltopalvelujen hankintatavasta, ja velvollisuudesta järjestää vuosittainen työryhmä, johon kutsuttaisiin myös muita, ulkopuolisia toimijoita, edistämään tuottajavastuun toteutumisen käytäntöjä erityisesti uudelleenkäytön ja sen valmistelun osalta. Tämä ilmentää halua laajentaa keskustelua ja tuoda mukaan muitakin näkökulmia sekä luoda yhteistyötä tukevaa ympäristöä.
Erimielisyydet
Tuottajien edustajat ovat vastustaneet edellä maintun työryhmän luomista, hallinnollisen taakan lisäämistä ja SER:iä koskevaa palautuspalkkiota. Lisäksi tuottajayhteisöt ovat kritisoineet julkisia hankintoja koskevaa kynnysarvoa ja jätehuoltopalvelujen enintään viiden vuoden välein tehtävää kilpailutuspakkoa. Â
Muut kuin tuottajien edustajat taas vastustavat tuottajan ensisijaisen oikeuden vahvistamista. Esimerkiksi Suomen Romukauppiaiden Liitto Oy on antanut aiheesta tiedotteen, jossa peräänkuulutetaan vapaiden markkinoiden periaatetta ja vastustetaan tuottajayhteisöjen monopoliasemaa.Tuottajayhteisöjen vahvemman aseman puolestapuhujien mukaan selkeä lainsäädännön suojaama oikeus luo kontrolloidun ja seurattavan prosessin, joka edesauttaa korkeatasoista ja standardisoitua kierrätysjärjestelmää, kun taas sitä vastustavat kannattavat vapaiden ja avointen markkinoiden merkitystä innovaation ja kilpailun edistämiseksi. Tuottajayhteisöön liittyminen ja varmistamisvelvollisuutta vahvistavat toimenpiteet ovat kuitenkin saaneet laajaa kannatusta läpi toimialan.
Yhteenveto
Suomen jätelain muuttuminen kiertotalouslaiksi pohjautuu EU:n uusiutuvaan lainsäädäntöön ja kansalliseen intressiin. Tuottajavastuun kannalta tuottajan liittyminen tuottajayhteisöön on muuttumassa pakolliseksi. Osaltaan tämä edistää yhdenmukaisuutta ja selventää sääntelyä, kun taas toisaalta EU:n nykyinen SER-direktiivi ei näyttäisi tätä sallivan. Tuottajayhteisöjen asemasta käydään edelleen keskustelua, eikä yhteistä päätöstä ole saavutettu, vaikka muutosehdotuksissa kallistutaankin tällä hetkellä yhteisöjä vahvistavan kannan puoleen. Lopullinen lakimuutos muovaa Suomen kiertotalouden ekosysteemiä merkittävästi ja luo uudet suuntaviivat toimialan tulevaisuudelle.
Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:
Leo-Pekka Salmi
Tradenomi (AMK), Liiketalous
oikeustieteen ylioppilas
Trainee
Lakitoimisto KPF
050 3528 438
