Osakassopimus etusijalla

Kun puhutaan yhtiön asiakirjojen tärkeysjärjestyksestä, monelle tulee ensimmäiseksi mieleen yhtiöjärjestys. Koska se on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallitukselle ja näkyy julkisesti kaikille, sen ajatellaan yleisesti toimivan yhtiön toimintaa ohjaavana ylimpänä auktoriteettina. On totta, että yhtiöjärjestyksessä säädetään sitä, ”mitä” yhtiö on (toiminimi, kotipaikka, toimiala, osakkeenomistajien oikeudet yms.), ja ilmoitetaan esimerkiksi osakekanta. Osakassopimus sen sijaan on salainen, osakkaiden välinen yhteisymmärrys siitä, miten osakkaat toimivat keskenään. Lisäksi sillä määritetään, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on yhtiötä ja toisiansa kohtaan sekä miten eri tilanteissa toimitaan. Vaikka osakassopimuksella ei voida poiketa yhtiöjärjestyksestä, sen tärkeydestä kertoo esimerkiksi se, että sillä voidaan määrätä osakkeenomistajien velvollisuudesta muuttaa yhtiöjärjestystä tietyissä tilanteissa. Osakassopimus on siis monesti todellisuudessa se tärkein asiakirja, jota noudatetaan yhtiön toiminnassa.

Yhtiön osakassopimuksen tarkoitus

Osakassopimus tehdään, jotta osakkeenomistajat voivat varmistua keskinäisistä suhteistaan sekä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhtiötä kohtaan. Osakassopimuksen tekemiseen pätee laaja, mutta ei rajoittamaton sopimusvapaus. Esimerkiksi osakeyhtiölain (624/2006) pakottavia määräyksiä ei voida kiertää tai toimia niiden vastaisesti, mutta suoranaisia määräyksiä koskien osakassopimusta ei käytännössä ole. Osakassopimus on siis sopimusvapauden periaatteen mukaisesti täysin vapaamuotoinen. Tärkeää on myös ymmärtää, että osakassopimus on velvoiteoikeudellinen sopimus, kun taas osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys säätelevät yhtiöoikeudellisia suhteita. Osakassopimuksen sisältö ja ehdot ovat siis lopulta hyvin vapaasti osakkaiden kesken määriteltävissä.

Osakassopimus tehdään yleensä (tai ainakin pitäisi tehdä) silloin, kun osakkailla on selkeä yhteisymmärrys yhtiön toiminnasta ja halutaan varmistaa yhtiön hyvinvointi. Mikäli yhtiössä on perustettaessa enemmän kuin yksi osakkeenomistaja tai yhtiöön tulee myöhemmin lisää osakkaita, on lähes aina hyvä varmistaa, että osakkailla on selkeä ymmärrys siitä, miten esimerkiksi mahdollisissa riitautumistilanteissa tai osakkaan/osakkaiden irtautumistilanteissa toimitaan. Mitään pakkoa osakassopimuksen tekemiseen ei ole, mutta yhtiön edun kannalta se on vähintäänkin kannattavaa.

Osakassopimuksen sisältö: Mistä osakassopimuksella voidaan sopia?

Vaikka edellä mainitun mukaisesti osakassopimus on pakottavia rajoitteita lukuun ottamatta hyvin vapaamuotoinen, yleisesti on järkevää sisällyttää siihen ehtoja ainakin seuraavista:

1. Hallinnosta ja päätöksenteosta

2. Osakkeiden lunastuksesta ja hankinnasta

3. Työskentelyvelvoitteesta

4. Kilpailu- ja houkuttelukiellosta

5. Immateriaalioikeuksista

6. Sopimusrikkomuksista ja seurauksista

Hallinnon ja päätöksenteon kannalta esimerkiksi ehdot siitä, mitkä osakasryhmät saavat nimittää jäseniä hallitukseen ja millä äänimäärillä merkittävät päätökset, kuten suuret lainat ja yrityskaupat voidaan hyväksyä, ovat elintärkeitä yhtiön tehokkaalle toiminnalle. Lisäksi veto-oikeuksista on tärkeää näiden yhteydessä sopia tarkasti. 

Osakkeiden lunastus- ja hankintaehdoista esimerkiksi exit- ehdoilla (luovutusrajoitukset, tag-along, drag-along ja etuosto-oikeus) ja lunastuksen enemmistövaatimuksilla on suuri merkitys niissä tilanteissa, kun joku osakkeenomistaja haluaa luopua osakkeistaan tai halutaan määrittää, onko muilla osakkeenomistajilla tai yhtiöllä itsellään oikeus ostaa vapautuneita osakkeita ennen ulkopuolisia. Erityisesti good leaver/bad leaver-ehdoilla voidaan varmistua siitä, että lähtevä osakkeenomistaja ei voi tarkoituksellisesti vahingoittaa yhtiötä osakeomistuksensa ansiosta. Lunastus- ja hankintaehdoista sekä muista osakassopimuksen keskeisistä ehdoista voi lukea lisää Eelis Paukun kuusiosaisesta blogikirjoitussarjasta.

Työskentelyvelvoitteella sovitaan usein yksinkertaisesti, että osakkaiden on työskenneltävä kyseisessä yhtiössä. Tämä korostuu etenkin startup-vaiheessa.  Immateriaalioikeuksista sopimalla varmistetaan, että yhtiön toiminnassa käytetyt ja syntyvät keksinnöt, ohjelmistot ja esimerkiksi tavaramerkit säilyvät yhtiön omistuksessa, eivätkä ne kuulu yksittäisille osakkaille. Osakassopimuksessa sopimusrikkomuksen seuraukseksi sovitaan lähes yksinomaan sopimussakko, koska pääsääntöisesti osakassopimuksiin ei niiden luonteesta johtuen voi liittää luontoissuoritusvelvoitteita. Lisäksi mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuuden toteen näyttäminen on usein erittäin vaikeaa. Ennalta määritelty ja heti rikkomuksen tapahduttua maksettavaksi lankeava sopimussakko on suoraviivainen ja tehokas tapa ehkäistä sopimusrikkomuksia. Tiivistettynä tätä voisi ilmaista ”noudata tai maksa”- periaatteeksi.

Osakassopimus sijoittajan näkökulmasta

Sijoittajalle kattava ja nimenomaan etusijajärjestyksen omaava osakassopimus on lähes ehdoton vaatimus. Ulkopuolinen sijoittaja, oli sijoitusmuotona mikä tahansa, hakee yleensä tuottoa sijoitukselleen. Osakassopimuksella voidaan turvata sijoittajan oikeuksia esimerkiksi likvidaatiopreferenssilausekkeella. Lauseke määrittää sen, millä tavoin yhtiön varoja jaetaan likvidaatiotilanteissa, kuten konkurssissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että likvidaatiotilanteiksi lasketaan myös esimerkiksi koko yhtiön osakekannan myynti (exit), sulautuminen, jakautuminen ja muu yhtiön omaisuuden myynti. 

Likvidaatiopreferenssilauseke sijoittajan kannalta varmistaa sen, että hän saa etusijan varojenjakotilanteessa muihin osakkeenomistajiin nähden (perustajat, työntekijät, yms). Ehto siis vähentää sijoittajan riskiä, tehden sijoituskohteesta houkuttelevamman. Likvidaatiopreferenssin voisi teoreettisesti muodostaa myös yhtiöjärjestykseen, mutta se vaatisi erilajisten osakkeiden luomisen ohella usein monimutkaisia laskukaavoja ja lisää ehtoja, jotka tekisivät yhtiöjärjestyksestä parhaimmassakin tapauksessa pitkän ja sekavan ja pahimmillaan käyttökelvottoman. 

Toinen yleisesti käytetty sijoittajien kannalta tärkeä osakassopimuksen kohta on salassapitoehto. Sijoittaja ei lähtökohtaisesti halua, että kilpailijat tai muut ulkopuoliset tekijät tietävät yhtiön toiminnasta tarkkoja ehtoja, arvostuksia tai erityisoikeuksia. Osakassopimuksella pidetään tällainen tieto salassa julkisista tietolähteistä.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi on tärkeää muistaa, että osakassopimuksella voidaan myös suojata yhtiön perustaja- ja/tai enemmistöosakkaita sijoittajan mielivaltaiselta toiminnalta. Voidaan kuvitella esimerkiksi tilanne, jossa sijoittaja myy osakkeitansa yhtiön ulkopuoliselle taholle siitä huolimatta, vaikka muut osakkeenomistajat vastustavat myyntiä. Jos osakassopimukseen on kirjattu ehtoja, joiden mukaan tällainen myynti ei ole sallittua, myyjälle voi langeta maksettavaksi osakassopimuksessa määritelty sopimussakko. Koska osakassopimus sitoo vain sen osapuolia, eikä ulkopuolista ostajaa, voi itse myynti silti hyvinkin olla pätevä ostajan näkökulmasta.

Osakassopimuksen ehtojen tasapainottaminen osakkaiden välillä on neuvottelukysymys, joka ilmentää riskienhallinnan ydinaluetta. Kaikkia tyydyttävään lopputulokseen voi olla vaikea päästä, mutta pitkittynytkin neuvottelutarve vain korostaa osakassopimuksen tärkeyttä.

Yhteenveto – Osakassopimuksen rooli yhtiössä

Toisin kuin esimerkiksi yhtiöjärjestys, osakassopimus ei ole yhtiölle pakollinen. Tästä huolimatta se on varsinkin moniomisteisessa yhtiössä elintärkeä sopimus, jonka todellinen vaikutusvalta ylittää lähes kaiken muun, pakottavaa lainsäädäntöä lukuun ottamatta. Osakassopimuksen sisältö on laajasti räätälöitävissä tarpeen mukaan ja varsinkin sijoittajien näkökulmasta se on nykyään lähes ehdoton. Parhaassa tapauksessa yhtiön ja osakkaiden toiminta ei ikinä edes aiheuta tilanteita, joissa osakassopimusta tarvitsisi soveltaa, mutta sen olemassaolo toimii siitä huolimatta osapuolien vakuutena ja turvana. Yhtiön todellista toimintakykyä testataan varsinkin ristiriitatilanteissa, joissa laadukkaan, kattavan, selkeän ja hyvissä ajoissa ennakkoon tehdyn osakassopimuksen arvo nousee merkittävästi.

Mikäli osakeyhtiön oikeudelliset kysymykset kiinnostavat laajemmin, tutustu myös KPFLakin blogitekstiin “Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksesta – yhtiöoikeus”, jossa käsitellään osakeyhtiön keskeisiä oikeudellisia periaatteita ja yhtiön toiminnan tarkoitusta.

Leo-Pekka Salmi

Tradenomi (AMK), Liiketalous

oikeustieteen ylioppilas

Trainee

Lakitoimisto KPF

050 3528 438

leo-pekka.salmi@kpflaki.com