Mikä Eurooppayhtiö?
- Roope Heinonen
- 3 päivää sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Eurooppayhtiön (Societas Europaea, lyhenne SE) käsite tuli monelle varmasti ensimmäistä kertaa vastaan Ahlstrom-Munksjö -tapauksessa, kun ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen selvittämään yhtiömuodon muuttamista eurooppayhtiöksi. Eurooppayhtiö on Euroopan unionin tasolla säädelty yhtiömuoto, joka on suunniteltu erityisesti monikansallisten yritysten tarpeisiin.
Eurooppayhtiön tarkoitus
Eurooppayhtiön perusidea on tarjota oikeudellinen viitekehys, jonka avulla yhtiö voi toimia koko EU:n alueella yhtenäisenä yksikkönä sen sijaan, että se joutuisi perustamaan jokaiseen maahan erillisen tytäryhtiön. Yhtiömuodon myötä useissa maissa toimiminen, toimipaikan siirtäminen ja henkilöstöedustuksesta huolehtiminen on helpompaa.
Vaikka eurooppayhtiö on nimensä mukaisesti “eurooppalainen”, on se Suomessa rekisteröitynä kuitenkin PRH:n valvonnan alainen ja verotuksellisesti rinnastettavissa julkiseen osakeyhtiöön.
Eurooppayhtiö antaa yritykselle vapauden valita joko angloamerikkalaisen yksiportaisen hallintomallin tai perinteisen keskieurooppalaisen kaksiportaisen mallin välillä. Tämä tekee yhtiömuodosta houkuttelevan erityisesti yrityksille, jotka haluavat yhtenäistää johtamistapojaan eri maiden välillä.
Eurooppayhtiö tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuden niin sanottuun 'freezing-efektiin'. Jos yhtiö muuntuu eurooppayhtiöksi ennen kuin tietty kansallinen henkilöstöedustuksen kynnysarvo (esim. työntekijämäärä) täyttyy, se voi usein säilyttää vallitsevan hallintomallinsa, vaikka työntekijämäärä kasvaisi myöhemmin.
Eurooppayhtiö ei kuitenkaan pelkästään helpota juridista taakkaa, vaan se viestii sidosryhmille yhtiön olevan sitoutunut EU:n sisämarkkinoihin. Arvioiden mukaan ilmoitus eurooppayhtiöksi muuttumisesta nosti yhtiöiden osakekurssia keskimäärin 1-3 % ilmoitusta seuraavan viikon aikana.
Eurooppayhtiön perustaminen
Eurooppayhtiötä sääntelee NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä (Eurooppayhtiöasetus) ja kansallinen Eurooppayhtiölaki 742/2004. Asetuksen mukaan eurooppayhtiö on mahdollista perustaa neljällä tavalla:
sulautumisen kautta;
perustamalla holding-yhtiö;
perustamalla yhteinen tytäryhtiö tai:
muuntamalla kansallisen lainsäädännön nojalla perustettu julkinen osakeyhtiö eurooppayhtiöksi
Kynnykseksi eurooppayhtiön perustamiseen muodostuu sille vaadittu vähimmäispääoma. Vähimmäispääoman on oltava 120 000 euroa, ja sen kotipaikkana on oltava sen keskushallinnon sijainti. Tosin tämä kynnys ei pörssiyhtiöille ole huolenaihe.
Eurooppayhtiöt Suomessa ja EU:ssa
Suomessa yhtiömuoto ei ole noussut kovin suureen suosioon. Vaatimukset eurooppayhtiön perustamiseen saattavat olla liian tiukat ja yritysrakenteen perusteellinen remontointi on raskas prosessi. Ensimmäinen Suomeen rekisteröity eurooppayhtiö oli elektroniikkavalmistaja Elcoteq, joka muuttui eurooppayhtiöksi vuonna 2005. Tosin siitä lienee hetki, kun joku on Elcoteqin nimen sanonut ääneen viimeksi. Yrityksen kotipaikka siirtyi Luxemburgiin vuonna 2008 ja lopulta se ajautui konkurssiin vuonna 2011.
Tällä hetkellä Suomeen eurooppayhtiöinä on rekisteröity Bayer Nordic SE sekä Afarak Group SE. Yhtiömuoto on huomattavasti suositumpi muualla Euroopassa. Euro Stoxx -indeksi sisältää euroalueen 50 markkina-arvon perusteella suurinta yritystä. Indeksin yrityksistä useampi on yhtiömuodoltaan eurooppayhtiö. Esimerkiksi:
Airbus Group SE, ilmailu-, avaruus- ja puolustusvälineteollisuuden yhtiö.
LVMH Moët Hennessy Louis Vuitton SE, luksusmuotia valmistava ja markkinoiva yritys (brändejä mm. Louis Vuitton, Tag Heuer).
SAP SE, liikevaihdoltaan suurin Yhdysvaltojen ulkopuolinen ohjelmistoyritys.
Allianz SE, rahoituspalveluiden tarjoaja.
Puma SE, vaatteiden ja kenkien valmistaja.
Yhteenveto
Eurooppayhtiö (SE) tarjoaa monikansallisille yrityksille strategista joustavuutta, kuten vapauden siirtää kotipaikkaa EU:n sisällä ja valita tehokkain hallintomalli. Tutkimusten mukaan markkinat arvostavat tätä ja ottavat sen vastaan signaalina sitoutumisesta EU:n sisämarkkinoihin. Vaikka perustaminen vaatii juridista tarkkuutta, LVMH:n ja Airbusin kaltaiset esimerkit osoittavat yhtiömuodon edut kansainvälisen kilpailukyvyn ja yhtenäisen eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa.
Euroopan unioni on perustettu alkujaan pääosin vastauksena toisen maailmansodan jälkeiseen rauhan tarpeeseen. On kulunut tovi siitä, kun EU-maat ovat sotineet keskenään, jolloin EU:n olemassaolon tarkoitusta on kyseenalaistettu. Vastauksena tähän merkityksen tyhjiöön on kuitenkin tarjottu yhtenäisiä sisämarkkinoita joiden avulla voidaan kilpailla suuria maita vastaan. 27 jäsenmaan kulttuurien, säännösten ja kielten yhteensovittaminen on kuitenkin haastavaa. Yhtenäinen yhtiömuoto on juuri sellainen työkalu, jota EU tarvitsee selvitäkseen kilpailusta jatkuvasti protektionistisemmassa maailmassa.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
Roope Heinonen
KtK, oikeustieteen ylioppilas
Trainee
Lakitoimisto KPF
050 533 8431
