Liiketoimintasiirto ja negatiivinen nettoapportti – KHO 2026:41 selvensi verovapauden edellytyksiä

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO:2026:41 käsittelee verovapaan liiketoimintasiirron edellytysten täyttymistä tilanteessa, jossa järjestelyssä siirrettävät velat ylittävät varojen kirjanpitoarvon eli kyseessä on negatiivinen nettoapportti. Päätös selventää vallitsevaa oikeustilaa ja vuonna 2008 muuttuneen elinkeinoverolain liiketoimintasiirtoa koskevan säännöksen tulkintaa. Käyn tässä oikeustapauskommentissa läpi ratkaisussa annetun tulkintaohjeen sekä liiketoimintasiirtoa koskevan kansallisen lainsäädännön.

Elinkeinoverolaki ja liiketoimintasiirron verotus

Liiketoimintasiirto on vero-oikeudessa tunnettu yrityksen uudelleenjärjestelymuoto, josta säädetään elinkeinoverolaissa. Osakeyhtiölaki ei sisällä erillisiä säännöksiä liiketoimintasiirrosta, vaan osakeyhtiölain näkökulmasta järjestelyssä on kyse toiseen yhtiöön siirtyvästä nettoapportista ja vastikkeena luovuttava yhtiö saa vastaanottavan yhtiön osakkeita. Liiketoimintasiirtoa koskevat verosäännökset pohjautuvat yritysjärjestelydirektiiviin, jonka mukaan toteutetuista yritysjärjestelyistä ei lähtökohtaisesti aiheudu välittömiä tuloveroseuraamuksia järjestelyihin osallistuville yrityksille tai niiden osakkeenomistajille. Koska liiketoimintasiirtoa koskevat säännökset pohjautuvat EU-oikeuteen, kansallista lainsäädäntöä tulee tulkita taustalla vaikuttavan yritysjärjestelydirektiivin tarkoittamalla tavalla.  

Elinkeinoverolain 52 d §:ssä säädetään liiketoimintasiirrosta seuraavasti:

“Liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita.

Siirtävän yhtiön verotuksessa luetaan luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa. 

Vastaanottavan yhtiön verotuksessa luetaan siirtyneen omaisuuden vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi vastaava määrä kuin on 2 momentin mukaisesti luettu siirtävän yhtiön veronalaiseksi luovutushinnaksi. Liiketoimintasiirron yhteydessä siirtyneet muut vähennyskelpoiset menot kuin hankintamenot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty siirtävän yhtiön verotuksessa. Siirtyneisiin varoihin kohdistuvat 5 a §:ssä tarkoitetut oikaisuerät ja siirtyneeseen toimintaan kohdistuvat varaukset luetaan vastaanottavan yhtiön verotuksessa veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu tuloksi siirtävän yhtiön verotuksessa.

Vastikkeeksi saatujen osakkeiden verotuksessa vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi luetaan siirrettyjen varojen verotuksessa vähentämättä oleva määrä vähennettynä siirtyneiden velkojen ja varausten määrällä.”

Liiketoimintasiirto on luonteeltaan järjestely, jossa yhtiö siirtää koko liiketoimintansa taikka yhden tai useamman liiketoimintansa osan toiseen yhtiöön. Järjestelyssä liiketoiminnan siirtävä yhtiö saa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita järjestelyn vastikkeeksi ja omaisuuden luovuttavasta yhtiöstä tulee näin ollen vastaanottavan yhtiön osakkeenomistaja. Liiketoimintasiirron kohteena tulee olla itsenäinen liiketoiminnan osa eli sellainen yhtiön liiketoimintaan liittyvä varojen ja velkojen kokonaisuus, joka muodostaa itsenäisesti toimeentulevan taloudellisen yksikön. 

Liiketoimintasiirrossa siirrettävän omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi katsotaan verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa. Yritysjärjestelydirektiivin mukaisessa liiketoimintasiirrossa ei sallita rahavastiketta ja elinkeinoverolain 52 d §:n soveltaminen edellyttää, että omaisuutta siirtävälle yhtiölle annetaan vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. 

Tapauksen taustat – negatiivinen apportti liiketoimintasiirrossa

Tapauksessa A Oy oli luovuttanut liiketoimintansa B Oy:lle saaden vastikkeena B Oy:n osakkeita. Siirretystä liiketoiminnasta ei ollut suoritettu rahavastiketta. Siirretyt varat sekä velat oli arvostettu omaisuuserien kirjanpitoarvoihin, jotka vastasivat verotuksessa poistamatonta hankintamenoa. Yhtiön siirtämien varojen määrä oli alittanut siirtyneiden velkojen määrän eli kyseessä oli negatiivinen nettoapportti, minkä lisäksi A Oy:n vastikkeena saamien osakkeiden hankintameno oli nolla euroa. 

A Oy oli esittänyt antamassaan veroilmoituksessa ja lisäselvityksessä, että A Oy:n liiketoimintasiirto täyttää elinkeinoverolain 52 d §:ssä säädetyt verovapaan liiketoimintasiirron edellytykset. Verohallinto toimitti A Oy:n verotuksen kyseiseltä verovuodelta veroilmoituksen mukaisesti. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö teki Verotuksen oikaisulautakunnalle oikaisuvaatimuksen, jossa vaadittiin, että A Oy:n liiketoimintasiirtoon ei sovelleta elinkeinoverolain 52 d §:ää negatiivisen nettoapportin vuoksi. Verotuksen oikaisulautakunta ja Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. 

KHO:n ratkaisu – veroneutraalin liiketoimintasiirron edellytykset

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle myönnettiin valituslupa korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jossa ratkaistiin kysymys siitä, täyttyivätkö edellä kuvatussa tapauksessa elinkeinoverolain 52 d §:n edellytykset huolimatta siitä, että liiketoimintasiirrossa siirtyneet varat alittivat siirtyneet velat, jos omaisuuserät arvostetaan niiden kirjanpitoarvoihin. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön mukaan ennakkopäätöksessä KHO 2001:3 on esitetty tulkintaohje, jonka mukaan osakkeiden hankintamenoksi muodostuva negatiivinen arvo ei ole verotuksellisesti hyväksyttävissä eikä elinkeinoverolain 52 d §:ää voi soveltaa, jos kirjanpitoarvoihin arvostetut liiketoimintasiirrossa siirtyvät velat ylittävät siirtyvät varat. Tällaisen menettelyn on katsottu merkitsevän käteisvastikkeen antamista, mitä elinkeinoverolain 52 d § ei salli. 

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tapauksessa KHO 2001:3 katsottiin, etteivät elinkeinoverolain 52 d §:ssä säädetyt liiketoimintasiirron edellytykset täyttyneet, koska siirrettävät velat ylittivät siirrettävien varojen arvon ja vastikeosakkeiden verotuksellisesta hankintamenosta olisi muodostunut negatiivinen. Päätös perustui tuolloin voimassa olleeseen sääntelyyn, jonka mukaan omaisuuden luovutus voitiin tehdä verotuksessa poistamattomasta hankintamenosta vain, jos siirto tehtiin kirjanpidossa poistamattomista arvoista. 

Elinkeinoverolain 52 d §:ää muutettiin lailla 30.12.2008/1077 niin, ettei pykälän 2 momentissa enää edellytetä omaisuuden siirron tapahtumista kirjanpidossa poistamatta olevista arvoista. Voimassa olevassa elinkeinoverolain 52 d §:ssä ei näin ollen edellytetä, että liiketoimintasiirrossa siirrettävien varojen kirjanpitoarvo olisi suurempi kuin siirrettävien velkojen kirjanpitoarvo. Tällaista edellytystä ei myöskään ole yritysjärjestelydirektiivissä, eikä kyseisessä direktiivissä säädetä liiketoimintasiirrossa vastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenon määräytymisestä. 

Unionin oikeuskäytännön mukaan liiketoimintasiirtoa tulee ensisijaisesti arvioida toiminnalliselta kannalta siten, että siirretyillä varoilla on voitava toimia itsenäisen yrityksen tavoin tarvitsematta turvautua investointeihin tai uusiin varojensiirtoihin. Vasta toiseksi arviointia tulee toteuttaa siirron taloudelliselta kannalta. Arvioinnissa tulee lisäksi huomioida kussakin yksittäistapauksessa vaikuttavat erityiset olosuhteet. 

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaatimusta siitä, että siirrettävään liiketoimintaan liittyvien velkojen määrä alittaa varojen kirjanpitoarvon, ei säädetä yritysjärjestelydirektiivissä ja kyseinen vaatimus olisi unionin tuomioistuimen tarkoittama liiketoimintasiirron veroneutraalisuuden kielletty lisäedellytys. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan elinkeinoverolain 52 d §:ssä säädetyt edellytykset eivät jääneet sen takia, että siirtyneiden velkojen kirjanpidosta ilmenevä määrä on ylittänyt siirtyneiden varojen kirjanpitoarvon. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, ettei tapauksessa oltu suoritettu rahavastiketta eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. 

Yhteenveto – verovapaa liiketoimintasiirto voi toteutua myös negatiivisella nettoapportilla

Korkein hallinto-oikeus vahvisti ratkaisussaan, että liiketoimintasiirto voi täyttää elinkeinoverolain 52 d §:ssä säädetyt edellytykset veroneutraalille järjestelylle, vaikka siirtyneiden velkojen määrä ylittäisi siirrettävien varojen kirjanpitoarvon. Koska elinkeinoverolakia muutettiin vuonna 2008, aiemman oikeuskäytännön mukaista vaatimusta omaisuuserien siirron tapahtumisesta kirjanpidossa poistamattomista arvoista ei enää sovelleta. Negatiivinen nettoapportti ei siten estä verovapaata liiketoimintasiirtoa, sillä tällainen velkojen ja varojen suhdetta koskeva rajoitus olisi unionin oikeuskäytännön kieltämä lisäedellytys.

Jos vero-oikeuteen ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin liittyvät kysymykset kiinnostavat, tutustu myös aiempiin oikeustapauskommentteihimme "Piilevän tuloverovelan vaikutus lahjaverotukseen – KHO 2026:42" ja "Koroton laina vanhemmilta vai lahja? – KHO 2026:54".

Usein kysytyt kysymykset liiketoimintasiirrosta

Mitä tarkoittaa liiketoimintasiirto?

Liiketoimintasiirto on yritysjärjestely, jossa osakeyhtiö luovuttaa kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, niihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle. Siirtävä yhtiö saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita.

Mitkä ovat liiketoimintasiirron edellytykset?

Elinkeinoverolain 52 d §:n mukaisessa liiketoimintasiirrossa siirron kohteena tulee olla kaikki yhtiön liiketoiminta tai yksi tai useampi liiketoimintakokonaisuus. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta, joka muodostaa itsenäisesti toimeentulevan taloudellisen yksikön. Siirtävä yhtiö saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita, eikä järjestelyssä voida käyttää rahavastiketta.

Mitä apportti tarkoittaa liiketoimintasiirrossa?

Liiketoimintasiirrossa siirtävä yhtiö luovuttaa liiketoimintaan kuuluvat varat ja velat vastaanottavalle yhtiölle ja saa vastikkeeksi tämän osakkeita. Osakeyhtiölain näkökulmasta kyse on toiseen yhtiöön siirtyvästä nettoapportista. Negatiivisesta nettoapportista puhutaan silloin, kun siirtyvien velkojen määrä ylittää siirtyvien varojen kirjanpitoarvon.

Voiko liiketoimintasiirto olla verovapaa, jos velat ylittävät varat?

KHO 2026:41:n mukaan elinkeinoverolain 52 d §:n mukaisten edellytysten täyttyminen ei esty pelkästään sillä perusteella, että siirtyvien velkojen kirjanpidosta ilmenevä määrä ylittää siirtyvien varojen kirjanpitoarvon. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tällaista varojen ja velkojen suhdetta koskevaa vaatimusta voida asettaa liiketoimintasiirron veroneutraalisuuden lisäedellytykseksi.

Marjaana Korhonen

HTM (finanssioikeus), kauppatieteen ylioppilas

Veroasiantuntija

Tilintarkastusassistentti

Lakitoimisto KPF

050 533 8295

marjaana.korhonen@kpflaki.com