Yleisessä tiedossa on, että huumausainerikoksesta kiinni jäämisellä voi olla ihmissuhteiden lisäksi vaikutusta työ- tai opiskelupaikkaan. Esimerkiksi, jos opiskeluala sisältää olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, alalle pyrkivältä henkilöltä saadaan vaatia rikosrekisteriotetta. Huumausaineen käyttörikoksella voi olla vaikutuksia lasten kanssa työskentelevien lisäksi myös esimerkiksi turva- ja logistiikka-alalla työskentelyyn sekä asepalvelukseen. Esimerkiksi poliisiksi tai rauhanturvaajaksi ei ole asiaa käyttörikosmerkintä plakkarissa.
Tänä keväänä mediassa on nostettu esiin huumausaineen käyttörikoksen vaikutus ajokorttiin. Tämä seuraus ei ole yhtä yleisessä tiedossa kuin yllä mainitut. Käsittelen aihetta kannabiskäryjä koskevan oikeuskäytännön kautta. Linjaus on lieventynyt muutama vuosi sitten: enää rattijuopumustuomiota ei saa, jos verestä löytyy ajon hetkellä pelkkää kannabiksen aineenvaihduntatuotetta. Vaikuttavan aineen eli THC:n lakattua vaikuttamasta aineenvaihduntatuote ei haittaa ajokykyä.
Huumausaineen käyttörikos
Käyttörikos on valmistelurikoksen ohella lievin huumausainerikos. Muita huumausainerikoksia ovat esimerkiksi perusmuotoinen ja törkeä huumausainerikos. Huumausaineen käyttörikos tarkoittaa huumeen käyttämistä, hallussapitoa omaan käyttöön tai vähäisen määrän hankkimisen yrittämistä. Jos syyllistyy johonkin näistä, voidaan tuomita huumausaineen käyttörikoksesta sakkoon tai korkeintaan kuuden kuukauden vankeuteen. Vuosina 2015–2019 tuomioistuimissa on annettu käyttörikostuomioita vuodesta riippuen noin 500–900.
Aina käyttörikoksesta ei kuitenkaan joudu käräjille. Jos poliisi pitää käyttörikosta vähäisenä, kuten muutaman kannabissavukkeen hallussapitoa, voi tekijä selvitä huomautuksella eikä syytettä nosteta (RL 50:7 §). Huomautuksia annetaan vuosittain noin tuhat kappaletta. Usein poliisi kuitenkin määrää päiväsakkoja, kannabiksesta tyypillisesti 40 päiväsakon verran. Jos kiinni jäänyt on alaikäinen, joutuu ensimmäistä kertaa kiinni jäävä vanhempineen poliisin ja sosiaalitoimen puhutteluun.
Riippumatta siitä, onko kiinnijäämisestä seurauksena huomautus, sakko vai vankeustuomio, kärystä jää merkintä poliisin tietojärjestelmään. Merkinnän säilytysaika muuttui hiljattain kolmesta vuodesta viiteen.
Käyttörikos ja ajokortti
Ajokorttilain mukaan ajokortin edellytyksenä on mm. riittävä terveydentila. Terveysvaatimusten ei katsota täyttyvän, jos henkilö on huumeriippuvainen tai käyttää muuten huumeita säännöllisesti. Ajokorttilain 20 §:n 1 momentin mukaan, jos poliisilla on syytä epäillä, että henkilö ei täytä ajokortin terveysvaatimuksia, hänet voidaan velvoittaa hankkimaan terveydestään lääkärinlausunto ajokiellon uhalla. Varsinaisia muita perusteita, kuten epäilyä huumeriippuvuudesta, ei tarvita, vaan yksikin kannabiskäry riittää. Taustalla on liikenneturvallisuuden turvaaminen. Ajokorttilain 21 §:n mukaan lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos toteaa että ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija ei enää täytä hänelle säädettyjä terveysvaatimuksia esimerkiksi jatkuvan päihteiden käytön takia. Sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla on velvollisuuden sijasta oikeus ilmoittaa poliisille tästä.
Jos huumausaineen vaikutuksen alaisena ajaa moottoriajoneuvoa, syyllistyy käyttörikoksen lisäksi rattijuopumukseen, jonka seurauksena on sakko ja ajokielto. Jos käry on ensimmäinen, ajokielto kestää yleensä kolmisen kuukautta. Toisesta kärystä tulee yli puolen vuoden ajokielto. Poliisi voi vaatia päihdelääkärin lausuntoa myös silloin, vaikka kiinni jäänyt ei ole ajanut autoa vaikutuksen alaisena. Riittää, että hänellä on ajokortti.
Jos huumausaineen vaikuttava aine, kuten kannabiksen THC, on ehtinyt poistua kehosta mutta aineenvaihduntatuotteita on jäljellä, nykyään ei enää katsota tekijän syyllistyneen rattijuopumukseen. Tämä kanta lausuttiin ratkaisussa KKO 2016:42. Tätä aiemmin rattijuopumustuomiota pelkän aineenvaihduntatuotteen vuoksi perusteltiin sillä, että rikoslain 23:3 §:n mukaan rattijuopumuksesta tuomitaan myös se, joka ”kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai raitiovaunua siten että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta”. Vuoden 2016 ennakkopäätöksessä kuitenkin todettiin, että lain esitöissä ei ole tarkoitettu ulottaa rangaistavuutta niin pitkälle, että ajokykyyn vaikuttamattoman aineenvaihduntatuotteen löytyminen elimistöstä tulisi katsoa rattijuopumukseksi.
Yhteenvetoa
Jos kannabiksen polttelusta kiinni jääneellä on ajokortti mutta hän ei ole jäänyt kiinni auton ratista, voi seurauksena olla silti käsky hakea lääkäriltä todistus ajokyvystä ja kuukausia kestävä päihdeseuranta, joka sisältää mm. virtsanäytteen ottamisen. Ennen vuotta 2016 pelkkien kannabiksen aineenvaihduntatuotteiden löytyminen elimistöstä ajon aikana aiheutti rattijuopumustuomion, mutta enää samaa seurausta ei tule. Tämä johtuu siitä, että korkein oikeus katsoi, että koska aineenvaihduntatuotteet eivät vaikuta ajokykyyn, ei rikoslain rattijuopumussäännöstä tule tulkita niin tiukasti. Tuomio voi silti tulla huumausaineen käyttörikoksesta.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTM
Lakimies, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
050 5338 295
essi.puhakainen@kpflaki.com
