Kuulen usein kysymyksen, kannattiko käydä oikeustieteen maisterin lisäksi diplomi-insinöörin tutkinto. Juristi ja ekonomi ovat tyypillisempi tutkintoyhdistelmä, minkä hyödyt on intuitiivisempi hahmottaa. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi, mitä hyötyjä diplomi-insinöörin tutkinnosta on juristille. Osa kohdista on sidoksissa valitsemaani pääaineeseen, tuotantotalouteen, ja osa on universaalimpia.
Tekniikka
Kaikkein ilmeisin hyöty tekniikan alan tutkinnosta on tekniikan ymmärrys. Juristin on huomattavasti helpompi toimia sellaisissa toimeksiannoissa, jossa hän ymmärtää myös teknisen kysymyksen. Tämä korostuu erityisesti teollisessa- tai ohjelmistoliiketoiminnassa, jossa sopimusneuvotteluihin, riitoihin tai kilpailutuksiin voi liittyä hyvinkin spesifejä teknisiä kysymyksiä.
Vaikka tekniikan tutkinnon pääaine ei vastaisi täysin käsillä olevaa teknistä kysymystä, on minkä tahansa tekniikan pääaineen käyneellä juristilla paremmat valmiudet omaksua riittävä tietämys käsillä olevasta teknisestä seikasta verrattuna juristiin, jolla ei ole tekniikan alan tutkintoa. Oma pääaineeni on tuotantotaloudesta, minkä lisäksi olen suorittanut prosessitekniikan ja ohjelmistotekniikan sivuaineet. Tästä huolimatta pystyn omaksumaan rakennus- tai sähkötekniikan asioita huomattavasti nopeammin, kuin juristi ilman teknistä koulutustaustaa.
Matematiikka
Ennen todistusvalintauudistusta merkittävä osa oikeustieteellisen koulutuksen suorittaneista ei ollut kovinkaan hyviä numeroiden kanssa. Nykyisellään todistusvalinnan pisteytys suosii pitkästä matematiikasta hyvän arvosanan kirjoittaneita, mikä muuttaa tilannetta tulevaisuudessa, jos todistusvalinnan pisteytys ei muutu. Diplomi-insinöörin tutkinnosta taas ei pääse ulos ilman vahvoja matemaattisia taitoja, ja pääaineesta riippuen niitä tarvitaan paljon tai todella paljon.
Juridiikassa ei toki tarvitse ratkoa differentiaaliyhtälöitä tai tehdä tilastoanalyysiä, minkä vuoksi intuitiivisesti luullaan, että taidot menevät hukkaan. Matemaattinen ongelmanratkaisukyky on kuitenkin juristille hyvinkin tärkeä taito, erityisesti liikejuridiikan parissa toimiessa. Matemaattinen, ja erityisesti tekniikan matematiikan opettama, ajattelu ohjaa kiinnittämään huomiota eri tekijöiden välisiin suhteisiin, niiden välisiin vuorovaikutuksiin ja ongelmanratkaisuun.
Liikejuridiikan parissa toimiessa puhutaan usein numeroista, yleensä rahasta, mutta myös sopimuksiin liittyvistä luvuista. Erityisesti teollisen toiminnan sopimukset sisältävät huomattavia määriä erilaisia numeroita, muuttujia, suhdelukuja ja raja-arvoja. Ilman näiden ymmärrystä juristi voi olla hyvinkin heikoilla ajaessaan asiakkaansa asiaa. Numeroiden hahmottaminen voi helpottaa esimerkiksi teollisuuslaitokseen liittyvien sopimusneuvotteluiden hoitamista, julkisen hankinnan pisteytyksen suunnittelua, tai riita-asiaan liittyvien sopimusteknisten asioiden hahmottamista.
Tekniikan alan ihmisten kanssa työskentely
Diplomi-insinööri ymmärtää insinööriä ja toista diplomi-insinööriä. Merkittävä osa KPF:n asiakkaista on tekniikan alan yrityksiä tai tekniikan alan konsultointia harjoittavia yrityksiä. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneen ihmisen on huomattavasti helpompi ymmärtää toista saman koulutuksen käynyttä ihmistä verrattuna vain juridisen tutkinnon suorittaneeseen ihmiseen. Yksi asia, mistä saamme erityisen paljon kiitosta tekniikan alan asiakkailtamme, onkin, että ymmärrämme ongelmat ja pystymme selostamaan ratkaisut niihin ymmärrettävästi.
Tämä ymmärrys ei rajaudu pelkästään teknisiin seikkoihin, vaan se liittyy yleiseen tapaan hahmottaa maailmaa, ongelmia ja konsepteja. Tämän vuoksi merkittävä osa tekniikan alan yritysasiakkaista onkin valikoitunut juuri meille, ja saamme positiivista palautetta siitä, että ymmärrämme heidän liiketoimintaansa ja heitä.
Ongelmanratkaisu
Yksi asia, mihin tekniikan tutkinto valmistaa eri tavalla kuin oikeustieteellinen tutkinto, on ongelmanratkaisu. Oikeustieteellinen tutkinto antaa valmiuksia erityisesti tunnistaa ongelmia. Varsinkin liikejuridiikan puolella taas asiakkaat toivovat ratkaisuja ongelmiin. Vastaamalla ”ei onnistu” ei päästä kovinkaan pitkälle, vaan juristin tulisi kyetä esittämään ratkaisuehdotuksia. Tämä taas edellyttää usein asiakkaan tavoitteiden, liiketoimintaan ja usein myös tuotteen ymmärtämistä.
Tekniikan alan koulutus taas valmentaa nimenomaan ongelmanratkaisuun. Erilaisten tekniikkaan liittyvien ratkaisujen ymmärrys ja ongelmien tunnistaminen on toki merkittävä osa koulutusta, mutta erityisesti ratkaisujen kehittäminen ja ongelmanratkaisu ovat keskeisessä roolissa koulutuksessa. Tämän ajattelutavan tuominen juridiikkaan toimii erityisen hyvin toimiessa yritysten kanssa, jossa pyritään saavuttamaan tietty tavoite.
Yhteenveto
Kun minulta kysytään, onko diplomi-insinöörin tutkinnosta hyötyä, vastaan aina ”kyllä”. Perusteluna tälle käytän erityisesti sitä, että tällöin on helpompaa asioida muiden tekniikan alan tutkinnon suorittaneiden ihmisten kanssa. Tämä on myös selkeimmin ulospäin näkyvä hyöty. Nykyisenkaltaisen liiketoiminnan harjoittaminen ilman tekniikan alan koulutusta ei onnistuisi, minkä vuoksi arvostan yhä nuoremman minäni päätöstä hakea opiskelemaan tuotantotaloutta.
Lue lisää teemakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
