Brexitin vaikutukset Yhdistyneeseen kuningaskuntaan - kannattiko EU:sta erota?

Vaihdannan esteet ovat olleet esillä viime aikoina Donald Trumpin väläytellessä tulleja suuntaan ja toiseen. Jo itsessään nämä esteet ovat taloustieteilijöiden kohtalaisen yhtenäisen konsensuksen mukaan huono asia taloudelle. Erityisen haastavaa on niiden aiheuttama epävarmuus talouden toimijoihin tulevaisuuden näkymien ollessa epäselvät. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen Brexitin vaikutukset (Yhdistyneiden kuningaskuntien eroamisen EU:sta) Yhdistyneiden kuningaskuntien talouteen.

Brexit lyhyesti – keskeiset faktat Euroopan unionin ja Britannian suhteesta

• Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista virallisesti 31.1.2020, ja siirtymäkausi EU:n kanssa päättyi 31.12.2020.

• Brexit-kansanäänestys kesäkuussa 2016 oli poikkeuksellisen tiukka ja monille yllättävä, mikä johti pitkään poliittiseen ja taloudelliseen epävarmuuteen.

• Brexitin jälkeen Britannia ei ole osa EU:n sisämarkkinoita eikä tulliliittoa, mikä on muuttanut merkittävästi EU:n ja Britannian välistä kauppaa.

• EU:n ja Britannian välistä kauppaa säätelee Trade and Cooperation Agreement (TCA), joka astui voimaan 1.1.2021.

• Kaikki EU:n ja Britannian välillä liikkuvat tavarat ovat lähtökohtaisesti tulliselvitettäviä, ja kauppaan liittyvä byrokratia on lisääntynyt.

• Taloudellisten vaikutusten on arvioitu näkyvän erityisesti investoinneissa, jotka ovat kehittyneet heikommin kuin Britannian verrokkimaissa Brexitin jälkeen.

• Brexit on vaikuttanut EU:n ja Britannian poliittisiin suhteisiin sekä lisännyt keskustelua Yhdistyneen kuningaskunnan sisäisestä yhtenäisyydestä, erityisesti Skotlannin asemasta.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklasta

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklassa määrätään menettelystä, jota noudatetaan, jos jokin jäsenvaltio haluaa erota Euroopan unionista. Menettely otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2007.

Artiklan mukaan:

“1. Jäsenvaltio voi valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti päättää erota unionista.

2. Jäsenvaltio, joka päättää erota, ilmoittaa aikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle. Unioni neuvottelee ja tekee kyseisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen perusteella ja ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät kyseisen valtion myöhempiä suhteita unioniin. Kyseinen sopimus neuvotellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen tekee unionin puolesta neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

3. Perussopimuksia lakataan soveltamasta asianomaiseen jäsenvaltioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.

4. Sovellettaessa 2 ja 3 kohtaa eroavaa jäsenvaltiota edustava Eurooppa-neuvoston ja neuvoston jäsen ei osallistu kyseistä jäsenvaltiota koskevan asian käsittelyyn eikä sitä koskevien päätösten tekemiseen Eurooppa-neuvostossa tai neuvostossa. Määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 238 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5. Jos unionista eronnut jäsenvaltio hakee uudelleen jäsenyyttä, sen hakemus käsitellään 49 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.”

Brexitin taustat – Ison Britannian EU-eron synty

Kansanäänestys käynnisti Brexit-prosessin

Brexit-prosessi käynnistyi, kun “Leave” kampanja voitti kansanäänestyksen kesäkuussa 2016 EU-jäsenyydestä. On keskeistä huomioida, että Brexit oli myös Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille jokseenkin yllätys. Äänestyksen tulos oli 51.9 % puolesta ja 48.1 % vastaan. Vedonlyöntimarkkinat arvioivat Yhdistyneen kuningaskunnan äänestävän eron puolesta 30 % todennäköisyydellä vielä päiviä ennen äänestystä. 

Brexit-prosessi oli pitkä, juridisesti monimutkainen ja epävarma aina loppuun asti. Vuonna 2013 silloinen pääministeri David Cameron teki lupauksen pitää kansanäänestys EU:sta eroamisesta, jos konservatiivipuolue voittaa vuoden 2015 vaalit. Konservatiivipuolue voitti vaalit toukokuussa 2015 ja helmikuussa 2016 asetti päivämäärän kansanäänestykselle, joka pidettiin 23.6.2016. Cameron erosi välittömästi kansanäänestyksen jälkeen ja hänen seuraajakseen tuli Theresa May.

Pitkä ja epävarma prosessi

Maaliskuussa 2017 artikla 50 astui voimaan, mikä virallisesti aloitti prosessin Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen EU:sta. Artiklan mukaisesti neuvotteluille Yhdistyneen kuningaskunnan suhteesta tulevaisuudessa EU:hun aikaa on kaksi vuotta. Aikaraja saattaa kuulostaa pitkältä, mutta ottaen huomioon asian kompleksisuuden, se osoittautui hyvin tiukaksi. 

Marraskuussa 2018 luonnos eroamissopimuksesta saatiin vihdoin valmiiksi, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti hylkäsi sen kuusi kertaa vuoden 2019 alussa. Tämä johti Theresa Mayn eroon, ja artiklaa 50 pidennettiin väliaikaisesti. Theresa Mayn seuraajaksi tuli Boris Johnson.

Brexit toteutui ja uudet EU-suhteet määriteltiin

Johnson jatkoi sopimuksesta neuvottelua ja uusi eroamissopimus hyväksyttiin pian Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa, ja Yhdistyneet kuningaskunnat virallisesti erosivat EU:sta 31.1.2020. Siirtymisaikaa oli saman vuoden loppuun asti, johon asti Yhdistyneet kuningaskunnat olivat osa EU:n sisämarkkinaa ja tulliliittoa. Hyväksytty eroamissopimus asetti yleiset ehdot eroamiselle, mutta tulevaisuuden kauppasopimukset tuli sopia vielä.

Uusi kauppasopimus TCA (Trade and Cooperation Agreement) asetti Brexitin jälkeiset kauppajärjestelyt Yhdistyneiden kuningaskuntien ja EU:n välillä, TCA:sta sovittiin 24.12.2020 eli vain viikkoa ennen siirtymäajan loppumista. TCA astui voimaan 1.1.2021. 

Brexitin vaikutukset Yhdistyneiden kuningaskuntien talouteen

Makrotason vertailu ennen ja jälkeen Brexitin

Brexitin vaikutuksia on arvioitu makro- ja mikrotasolla. Makroanalyysia on toteutettu muun ohella vertailemalla Yhdistyneiden kuningaskuntien taloutta verrokkimaihin ajanjaksolla ennen Brexitin kansanäänestystä ja ajanjaksolla sen jälkeen. Tarkoituksena on ollut arvioida, miltä Yhdistyneiden kuningaskuntien talous olisi voinut näyttää ilman Brexittiä.

Makrovertailun mukaan on arvioitu, että Yhdistyneiden kuningaskuntien BKT per capita (bruttokansantuote asukasta kohden) on kasvanut 6-10 % vähemmän kuin verrokkimailla aikavälillä Brexitin kansanäänestyksestä vuoden 2025 ensimmäiseen kvartaaliin. Investoinnit ovat olleet arvioiden mukaan 18 % alhaisempia kuin verrokkimailla. Työllisyys 4 % alhaisempi ja työn tuottavuus myös 4 %.

Makrodata osoittaa, että Yhdistyneet kuningaskunnat ovat suoriutuneet huonommin vuodesta 2016 lähtien kuin sen verrokkimaat. Tämän arvioidaan olevan pääsääntöisesti Brexitin aiheuttamaa.

Mikrotason vaikutukset Brexitin jälkeen

Mikrotasolla Brexitin vaikutuksia on tutkittu muun muassa haastattelemalla 7 000 yritystä Yhdistyneistä kuningaskunnista, joiden palveluksessa oli 10 % Yhdistyneiden kuningaskuntien yksityissektorin työntekijöistä. 

Mikroanalyysi osoittaa keskeisimmän Brexitin haasteen olleen sen aiheuttama epävarmuus. Epävarmuus liittyi pääosin siihen, että miltä EU:n ja Yhdistyneiden kuningaskuntien suhde tulee tulevaisuudessa näyttämään. Sen lisäksi epävarmuutta aiheutti tulevaisuudessa markkinoille pääsy, ulkomaalaisesta työvoima, siirtymän nopeus ja ylipäätään se, että eroaako Yhdistyneet kuningaskunnat EU:sta. 

Mikroanalyysin mukaan yritykset, jotka olivat enemmän kytköksissä EU:hun kokivat suurempaa kasvua investoinneissa ennen Brexitin kansanäänestystä kuin ne yritykset, jotka olivat vähemmän yhteydessä. Vuoden 2016 jälkeen investointien kasvu oli kuitenkin alhaisempi enemmän EU:hun yhteydessä oleville yrityksillä. EU kytkökset ja esimerkiksi työn tuottavuus näyttävät arvioiden mukaan korreloineen positiivisesti ennen kansanäänestystä.

Hyötyikö jotkut yritykset Brexitistä?

Alhaisempi kysyntä työlle laskee palkkoja, ja se saattoi hyödyttää yrityksiä, joilla ei juurikaan ollut EU yhteyksiä. Punnan arvon heikentyessä Brexit-prosessin myötä, hyötyä saattoivat myös saada yritykset, jotka myyvät vientitavaraa ja -palveluja. Todettakoon, että haitallisiin vaikutuksiin nähden nämä ovat aika minimaalisia hyötyjä.

Yhteenvetona luvuista: tutkimusten mukaan vuoden 2025 alussa, Yhdistyneiden kuningaskuntien talous oli arviolta 8 % pienempi kuin se olisi ollut ilman Brexittiä makrodatan perusteella ja mikrodatan perusteella 6 %. Investoinnit olivat 12-18 % alhaisempia, työllisyys 3-4 % alhaisempia ja tuottavuus 3-4 % alhaisempia kuin ne olisivat olleet, jos Yhdistyneet kuningaskunnat eivät olisi äänestäneet eroamiseen EU:sta.

Britannian talous EU eron jälkeen

Brexit on supistanut Yhdistyneen kuningaskunnan taloutta arviolta 6–8 % ja leikannut investointeja jopa 18 % verrattuna tilanteeseen ilman EU-eroa. Suurin taloudellinen haitta on aiheutunut pitkäkestoisesta epävarmuudesta. Vaikka punnan heikentyminen toi pientä etua viennille, kokonaisvaikutus on ollut selvästi negatiivinen. Näillä arvioilla EU:sta ei olisi kannattanut erota, mutta tulevaisuus sen näyttää varmaksi.

Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin huomioitava, että Brexitin seuraukset eivät rajoitu yksittäiseen ajankohtaan, vaan ne heijastuvat Britannian talouteen pitkällä aikavälillä. EU-eron jälkeen talousympäristöä ovat muovanneet uudet kauppajärjestelyt, investointipäätöksiin liittyvä varovaisuus sekä EU:n ja Britannian välisen taloudellisen integraation purkautuminen. Erosopimus ja sitä seuranneet järjestelyt ovat luoneet uuden viitekehyksen, jossa Britannian talous toimii aiempaa itsenäisemmin, mutta samalla erillään Euroopan unionin sisämarkkinoista. Tässä mielessä Brexitin taloudelliset vaikutukset ovat luonteeltaan rakenteellisia eikä niiden merkitys rajoitu vain välittömiin kasvulukuihin.

Jos Euroopan unionin oikeudellinen kehikko ja sen merkitys yritystoiminnalle kiinnostavat, lue lisää artikkelista "Mikä on eurooppayhtiö (SE)?", jossa käsitellään EU-sääntelyn vaikutuksia yritysrakenteisiin ja toimintaan sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella.

Roope Heinonen

KtK, oikeustieteen ylioppilas

Trainee

Lakitoimisto KPF

050 533 8431

roope.heinonen@kpflaki.com