Useat toimeksiantomme käsittelevät tilanteita, joissa yrityksen omaisuutta on myyty ennen konkurssia. Usein myyjänä on yrityksen omistaja, tai toimiva johto. Tilanne on pahimmillaan silloin, jos omaisuutta myydään yrityksen omistajille tai näiden yhtiölle. Tämä voi johtaa useisiin seuraamuksiin, joita käsittelen tässä kirjoituksessa.
Takaisinsaanti
Omaisuuden luovuttaminen yhtiöltä ennen konkurssia voi johtaa tietyissä tapauksissa palautusvelvollisuuteen. Tätä koskevat tilanteet ovat takaisinsaannista konkurssipesään annetussa laissa eli takaisinsaantilaissa. Takaisinsaantilain säännökset eroavat sen mukaan, onko transaktio tehty lähipiirin vai riippumattoman tahon kanssa. Lain 3 §:n mukaan lähipiirillä tarkoitetaan velallista ja hänen puolisoaan, hänen tai hänen puolisonsa suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevaa sukulaista, sisarusta, veli- ja sisarpuolta ja tällaisen henkilön puolisoa; sekä hänelle muuten erityisen läheistä henkilöä.
Takaisinsaannin yleissäännös on takaisinsaantilain 5 §:ssä ja se kuuluu kokonaisuudessaan:
”Oikeustoimi peräytyy, jos sillä yksin tai yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Peräytymisen edellytyksenä on, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti velallisen maksukyvyttömyyteen. Jos peräytettävänä on lahja, lahjanluontoinen sopimus tai ositus, peräytymisen edellytyksenä on kuitenkin, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä ylivelkainen tai että oikeustoimi osaltaan johti ylivelkaisuuteen. Lisäksi edellytetään, että toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton.
Jos 1 momentissa tarkoitetussa oikeustoimessa on ollut osapuolena velallisen läheinen, tämän katsotaan tienneen sanotussa momentissa tarkoitetuista seikoista, jollei saateta todennäköiseksi, ettei hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää niistä.
Jos oikeustoimi on tehty aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen määräpäivää, se peräytyy ainoastaan, jos velallisen läheinen on ollut siinä osapuolena.”
Takaisinsaannilla peräytetään kaikki yrityksen maksukyvyttömyyden hetkellä tehdyt oikeustoimet, joilla vahingoitetaan velkojia tai suositaan tiettyä velkojaa. Maksukyvyttömyyden käsitettä on tulkittu pitkään oikeuskäytännössä, mutta yleensä voidaan sanoa, että jos velkoja oli rästissä ja niitä ei voitu haluttaessa maksaa heti eikä lähitulevaisuudessa, voidaan melko varmasti todeta yhtiön olevan maksukyvytön. Velkojien vahingoittamisen kannalta käsite on kuitenkin selkeä, velkojia vahingoittaviksi katsotaan kaikki sellaiset oikeustoimet, joissa omaisuuden luovuttamisesta ei saada omaisuuden arvoa vastaava vastasuoritusta.
Omaisuuden arvoa vastaava vastasuoritus tarkoittaa, että omaisuus on luovutettava sellaisen tavaran tai palvelun saamiseksi, jota yhtiö tarvitsee liiketoiminnassaan. Tämän lisäksi tavarasta tai palvelusta maksettavan hinnan on oltava käypä, eli sen on vastattava markkinoiden yleistä hintatasoa.
Omaisuutta ei kuitenkaan tarvitse palauttaa, jos omaisuuden vastaanottaja ei tiennyt maksukyvyttömyydestä, ylivelkaisuudesta tai oikeustoimen sopimattomuudesta ylipäätään. Jos omaisuuden vastaanottaja kuuluu velallisen lähipiiriin, joutuu vastaanottaja todistamaan, että hän ei ole tiennyt mistään näistä seikoista eikä hänen olisi pitänytkään tietää niistä. Käytännössä lähipiiriin kuuluvan tahon on hyvin vaikea todistaa, että hän ei ole tiennyt tai hänen ei ole pitänyt tietää.
Lahjaan, velan maksuun ja kuittaukseen on erityissäännöksiä, joita en käsittele tässä kirjoituksessa.
Velallisen rikokset
Usein omaisuuden myyminen ennen konkurssia voi johtaa myös rikostuomioon. Rikoslain 39:1 §:n mukaan:
“Velallinen, joka
1) hävittää omaisuuttaan,
2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,
3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka
4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan
ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Käytännössä velallisen, joka on myynyt omaisuuttaan juuri ennen konkurssia, katsotaan syyllistyneen rikokseen niissä tilanteissa, joissa kauppahintaa ei ole maksettu, tai kauppahinta on ollut liian alhainen. Näissä tilanteissa pykälän toinen kohta ”ilman hyväksyttävää syytä luovuttaa omaisuuttaan” täyttyy. Velaksi myyminen voisi olla hyväksyttävää, jos ostajalla on tosiasiassa maksukykyä. Jos ostajalla ei ole maksukykyä, ja tämä on tiedossa, on kyseessä rangaistava omaisuuden luovuttaminen tai hävittäminen.
Myös liian alhainen kauppahinta voi johtaa rikostuomioon, erityisesti silloin, jos kaupan toisena osapuolena on ollut velallisen lähipiiri. Myös tällöin katsotaan, että velallinen on hävittänyt omaisuuttaan tai luovuttanut sitä ilman hyväksyttävää syytä. Käytännössä hyväksyttäväksi syyksi katsotaan vain, jos omaisuudesta saadaan käypä vastike, joka on tarpeen liiketoiminnassa.
Velallisen epärehellisyys voi muuttua törkeäksi tietyissä tilanteissa. Nämä tilanteet määritellään rikoslain 39:1a §:ssä:
“Jos velallisen epärehellisyydessä
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa velkojille tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja velallisen epärehellisyys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.”
Käytännössä tämä täyttyy omaisuuden myyntitilanteessa, jos omaisuuden ja vastikkeen erotus on yli 20 000 euroa. Tällöin hyöty tai vahinko katsotaan huomattavaksi. Raja ei ole kiveen hakattu, vaan se elää hieman tilannekohtaisesti.
Yhteenveto
Yrityksen omaisuuden myynti ennen konkurssia on yleensä huono idea. Asiaa pääsee vähintäänkin selvittämään konkurssipesän pesänhoitajan kanssa, usein myös esitutkintaa suorittavan poliisin kanssa. Erityisen huono idea omaisuuden myynti on silloin, jos yhtiön omaisuutta myy itselleen, tai omistamalleen yhtiölle. Tällöin vaikeuksiin joutuminen on erittäin todennäköistä. Vastuulta voi välttyä lähinnä, jos kauppahinta on markkinaehtoinen, sen voi todistaa, ja kauppahinta on maksettu muutoinkin, kuin kuittaamalla velkoja.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
HT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
