top of page

Yhtiön osakkeita ei voitu arvostaa tasearvoon - KHO 2023:23

Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus arvioi, miten yhtiön käypä arvo tulisi määrittää henkilöstöannissa. Korkein hallinto-oikeus päätyi tapauksessa siihen, että käypä arvo tuli määrittää substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Tapaus on herättänyt paljon keskustelua vero-oikeuden asiantuntijoiden piirissä. Tapauksella on myös käytännön merkitystä. Tässä oikeustapauskommentissa avaan soveltuvaa lainsäädäntöä, tapauksen taustoja ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua.


Osakkeiden arvostaminen verotuksessa


Tapauksessa oli kyse tuloverolain 66 §:n soveltamisesta. Pykälän ensimmäinen momentti kuuluu:


Ansiotuloa on etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan. Etu on veronalaista siltä osin kuin osakkeen tai osuuden hinnasta saatu alennus on enemmän kuin 10 prosenttia osakkeen tai osuuden käyvästä hinnasta. Jos etu ei ole henkilöstön enemmistön käytettävissä, saatu alennus on koko määrältään veronalaista tuloa.”


Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemän verohallinnon ennakkoratkaisun jälkeen tuloverolakiin on 1.1.2021 lisätty uusi 66 a §, jossa määritellään, miten listaamattoman yhtiön osakkeiden arvo arvostetaan henkilöstöannissa. Pykälän pääsääntö on sen ensimmäisessä momentissa, joka kuuluu:


Verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa työnantajanaan toimivan muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:n mukaisesti yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä.


Tätä momenttia ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tätä momenttia ei sovelleta yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön ja ei saa työstään ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palkkaa.”


Käytännössä siis osake arvostetaan listaamattoman yhtiön henkilöstöanneissa tasearvoon. Tämä pykälä ei kuitenkaan koske holding-yhtiöitä. Pykälän kolmannessa momentissa asetetaan neljä edellytystä sille, että tasearvoon perustuvaa arvostusta voidaan käyttää:


1) yhtiön kotipaikka sijaitsee Euroopan talousalueella tai sellaisessa Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevassa valtiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut viranomaisten välisestä riittävästä tietojenvaihdosta veroasioissa ja tietojenvaihto tosiasiallisesti myös toteutuu;


2) yhtiö harjoittaa merkintähetkellä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettua elinkeinotoimintaa;


3) yhtiön omaisuus muodostuu pääosin muusta kuin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 a §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettuna; ja


4) yhtiö on merkintähetkellä ennakkoperintälain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja, joka kuuluu mainitun lain 25 §:ssä tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin tai sellainen ulkomainen yhtiö, joka ei kuulu Suomen ennakkoperintärekisteriin ja joka osoittaa, ettei sillä ole mainitun lain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä.”


Käytännössä sääntelyn tarkoitus on kohdistaa henkilöstöannin verohuojennus yhtiöihin, jotka harjoittavat liiketoimintaa.


Tapauksessa KHO 2023:23 henkilöstöanti oli suunnattu vain harvoille työntekijöille, jolloin koko etuus oli verotettavaa etua. Tällöin ratkaisu koski sitä, mikä osakkeen käypä arvo oli. Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä tästä, vaan arvostus perustuu verotuskäytäntöön. Käypänä arvona on usein pidetty tuotto- ja substanssiarvon keskiarvoa. Substanssiarvo on osakkeen vähimmäisarvo. Substanssiarvolla tarkoitetaan käytännössä oman pääoman osuutta. Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2016 ratkaisun KHO 2016:18, jonka mukaan asiantuntijayhtiön osakkeiden arvostuksessa voidaan käyttää substanssiarvoa, jos osakkaat eivät voineet osakassopimuksen ehtojen vuoksi saada yhtiön osakkeista substanssiarvoa korkeampaa arvoa missään tilanteessa.


Tapauksen KHO 2023:23 taustat


Tapauksessa oli kyse yhtiö A Oy:stä, joka oli ruotsalaisen B AB:n kokonaan omistama tytäryhtiö. A Oy toimi kiinteistöalalla konsulttina ja välittäjänä. A Oy:n tarkoitus oli sitouttaa avainhenkilöitä yhtiöön ja järjestää heille henkilöstöanti, jossa avainhenkilöiden holding-yhtiöt merkitsisivät A Oy:n osakkeita. Järjestelyssä B AB:n omistusosuus olisi jäänyt vähintään 51 %:iin. Järjestelyssä tehtäisiin osakassopimus, jossa A Oy:n osakkeita ei missään tilanteessa saisi luovuttaa tasearvoa suuremmasta hinnasta. Yhtiön osakkeen substanssiarvo olisi järjestelyssä noin 7 euroa, ja tuottoarvo 539,15 euroa.


A Oy haki Verohallinnolta ennakkoratkaisua siitä, hyväksyttäisiinkö avainhenkilöiden osakeanti substanssiarvolla ilman, että tapauksessa muodostuisi heille veronalaista tuloa. Verohallinto antoi asiassa 24.6.2020 ennakkoratkaisun, jonka mukaan järjestelyssä ei synny veronalaista tuloa avainhenkilöille. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti tapauksesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vaati, että ennakkoratkaisu kumotaan, ja uutena ennakkoratkaisuna todetaan, että osakkeiden käypä arvo on tapauksessa substanssiarvoa suurempi.


Helsingin hallinto-oikeus antoi asiassa ratkaisun 20.10.2021, jossa se katsoi, että kyse on avainhenkilöiden kannustinjärjestelmästä, jossa substanssiarvo alittaa merkittävästi osakkeen käyvän arvon. Hallinto-oikeus katsoi, että tapauksessa käypä arvo tulisi määrittää merkittävästi substanssiarvoa korkeammalle tasolle, osakkeen tuottoarvoon.

A Oy valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.


Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu


Korkein hallinto-oikeus otti asian käsittelyyn. Korkein hallinto-oikeus totesi, että asia poikkeaa olennaisesti sen aiemmasta ennakkoratkaisusta KHO 2016:18, jossa kaikki osakkaat olivat asiantuntijoita. Tapauksessa B AB:lle jäisi merkittävä omistusosuus yhtiöstä, jolloin tapaukset eivät olleet samanlaisia. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että osakkeen arvoa ei voitu määrittää täysin tuottoarvon mukaan, koska tuottoihin liittyy epävarmuutta ja riskejä. Tällöin tuottoarvon käyttäminen voi tarkoittaa, että osakkeen verotusarvo ylittäisi osakkeen käyvän arvon.


Korkein hallinto-oikeus katsoi, että verotuskäytännössä on käytetty tuotto- ja substanssiarvojen keskiarvoa, mistä ei ollut syytä poiketa tässäkään tapauksessa. Tapauksessa verotettava tulo ja siten verotulot muodostuivat suuremmiksi, kuin Verohallinnon ennakkoratkaisussa.


Tapaus oli äänestysratkaisu 3-1-1. Ensimmäinen eri mieltä ollut oikeusneuvos totesi, että hänen näkemyksensä mukaan tapauksessa olisi tullut painottaa tuottoarvoa kahdella ja substanssiarvoa yhdellä eli laskea se kaavalla 2/3 * tuottoarvo + 1/3 * substanssiarvo. Hän perusteli näkemystään sillä, että osakkeen substanssiarvo oli hyvin matala, koska toiminnassa ei tarvittu merkittäviä pääomia, vaan ainoastaan asiantuntemusta. Tällöin substanssiarvon ja tuottoarvon keskiarvo ei kuvaa osakkeen arvoa riittävän hyvin.

Toinen eri mieltä oleva oikeusneuvos katsoi, että tapauksessa olisi tullut käyttää substanssiarvoa, koska osakkaat eivät osakassopimuksen vuoksi voi saada korkeampaa hintaa myydessään osakkeet.


Yhteenveto


Osakkeiden jakaminen, erityisesti työpanoksen perusteella, on verotuksellisesti haastava ongelma. Osakkeen arvon määrittämisestä ei ole laintasoista sääntelyä, vaan se perustuu oikeus- ja verotuskäytäntöön. Korkeimman hallinto-oikeuden uusi ennakkoratkaisu linjaa henkilöstöanteja tilanteessa, jossa yhtiö ei ole asiantuntijoiden omistuksessa, vaan yhtiössä on myös institutionaalinen omistaja merkittävällä omistusosuudella. Näissä tapauksissa ei ole mahdollista käyttää osakkeen substanssiarvoa käypänä arvona, vaan myös osakkeen tuotto tulee huomioida. Tämä taas edellyttää monimutkaisempien arvostusmenetelmien käyttämistä, ja nostaa verotettavaa etua merkittävästi, koska osakkeiden verotusarvo nousee.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196


104 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page