Tässä blogikirjoituksessa käsittelen osakeyhtiöoikeudellista erityistilannetta, varojenjaon palauttamista. Sinänsä kirjoitus soveltuu kaikenlaiseen varojenjakoon, mutta käsittelen aihetta tässä kirjoituksessa selkeyden vuoksi vain osingon näkökulmasta. Tarkastelen aiheetta sekä toimintaansa jatkavan että konkurssiin päätyneen yhtiön näkökulmasta.
Yleinen palautusvelvollisuus
Osakeyhtiölain 13:4 § sisältää säännöksen siitä, milloin varoja tulee palauttaa osakeyhtiöön. Pykälä kuuluu kokonaisuudessaan:
”Vastoin tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.”
Pykälässä on kaksi keskeistä edellytystä varojen palauttamiselle. Ensimmäinen näistä on, että varat on jaettu osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Käytännössä kyse on lähes aina osakeyhtiölain rikkomisesta, harvassa yhtiössä on erityissäännöksiä varojenjaosta yhtiöjärjestyksessä. Käsittelen mahdollisia osakeyhtiölain rikkomisia hieman myöhemmin tässä kirjoituksessa.
Toinen keskeinen edellytys on, että osakkeenomistaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomisesta. Tämä kriteeri tarkoittaa, että osa osakkeenomistajista voi joutua palauttamaan varoja ja osa ei. Erityisen merkittäväksi tämä nousee pienissä listaamattomissa yhtiöissä, joissa ei ole useita osakkeenomistajia, koska tällaisilta osakkeenomistajilta voidaan usein odottaa korkeampaa selonottovelvollisuutta.
Maksukykyisyystesti
Osakeyhtiölain vastaiset varojenjaot voidaan jakaa kolmeen tyyppitilanteeseen. Yleisimmin näistä päätyy tuomioistuinmenettelyyn osakeyhtiölain 13:2 §:n mukaisen maksukykyisyystestin rikkomisia:
”Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.”
Tällöin varojen palautusvelvollisuudesta aletaan riitelemään yhtiön päädyttyä konkurssiin. Konkurssipesän tyypillinen väite tällöin on, että yhtiö oli maksukyvytön osinkoja maksettaessa tai ainakin osinkojen maksu aiheutti maksukyvyttömyyden. Tämä taas johtaa riitaan, jossa osakkeenomistajia vaaditaan palauttamaan varoja konkurssipesälle.
Maksukyvyttömyyden sisällön oikeudellinen arviointi on kokonaan oman kirjoituksensa aihe, josta tässä kirjoituksessa on vain pintaraapaisu. Jos yhtiö ei varojenjakohetkellä kykene maksamaan kaikkia erääntyneitä velvoitteitaan, on yhtiö selkeästi maksukyvytön. Ongelmallisemmaksi tämä testi kuitenkin menee silloin, kun joudutaan arvioimaan tulevia meno- ja tulovirtoja sekä varojenjaon vaikutusta kykyyn hoitaa velvoitteita.
Käytännössä ennusteista puhuttaessa maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, että yhtiön voidaan ennustaa päätyvän tulevaisuudessa tilanteeseen, jossa se ei kykene maksamaan kaikkia erääntyneitä maksujaan. Tämän tarkastelu vaatii sitä, että yhtiön johdon tulee ennen varojen jakoa tehdä arvio siitä, kykeneekö yhtiö selviämään kaikista maksuista. Mitä huonompi taloudellinen tilanne on, sitä tarkempi tämän arvion tulee tehdä.
Riviosakkeenomistaja voi tältä osin turvautua lähinnä viimeiseen tilinpäätökseen. Jos tilinpäätös ei indikoi maksukyvyttömyyteen viittaavia tekijöitä, kuten hyvin suuria lyhytaikaisia velkoja suhteessa varoihin, voi riviosakkeenomistaja usein vedota siihen, että hän ei voinut tietää varojen jakamisen johtavan maksukyvyttömyyteen. Tällöin hän ei yleensä joudu palautusvelvolliseksi. Hänen kohdallaan tilinpäätös saakin suuren merkityksen palautusvelvollisuuden arvioinnissa.
Jos osakkeenomistaja on myös yhtiön hallituksessa tai toimitusjohtajana, hänen on käytännössä hyvin harvoin vaikea vedota siihen, että ei tiennyt uhkaavasta maksukyvyttömyydestä. Johtoon kuuluva osakkeenomistaja voi vapautua varojen palautusvelvollisuudesta vain niissä tilanteissa, joissa varoja jakaessa maksukyvyttömyyttä ei voitu kohtuudella ennustaa. Kohtuudella tapahtuvan ennustamisen raja on oikeuskäytännössä asetettu suhteellisen korkealle, käytännössä laskentatoimen ammattilaisen osaamistasoa vaativalle tasolle.
Johto ei myöskään voi vedota siihen, että heillä ei ollut käytössään sellaisia raportteja, joista tulevan maksukyvyn kykenisi ennustamaan. Jos johto pystyy hankkimaan tällaisia raportteja, kuten kirjanpidon väliajoja tai kassavirtaennusteita, tulee johdon hankkia tällaiset ennen varojenjakopäätöstä ainakin silloin, jos yhtiön maksukyvystä on mitään epäilyksiä. Muissa tapauksissa johtoon kuuluva osakkeenomistaja joutuu usein palautusvelvolliseksi.
Tasetesti
Osakeyhtiölain 13:5 § sisältää jaettavien varojen enimmäismäärän:
”Jollei yhtiön maksukykyä koskevasta 2 §:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.”
Käytännössä pykälä tarkoittaa, että yhtiö saa jakaa SVOP-rahaston, edellisten tilikausien voiton sekä viimeisen tilinpäätöksen osoittaman voiton. Tämä perustuu osakeyhtiölain 13:3 §:n mukaisesti viimeisimpään vahvistettuun tilinpäätökseen:
”Varojen jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Jos yhtiössä on lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan velvollisuus valita tilintarkastaja, tilinpäätöksen on oltava tilintarkastettu. Jaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.”
Tämä tarkastus on suhteellisen mekaaninen: tilinpäätöksen osoittamaa vapaata omaa pääomaa verrataan voitonjakoehdotuksessa jaettavaan määrään. Ainoa merkittävämpi vahinko tässä voi käydä kehitysmenojen osalta. Jos taseeseen on aktivoitu kehitysmenoja, vähentävät nämä jakokelpoisia varoja. Tätä taas ei aina muisteta tarkistaa.
Käytännössä jos tätä niin sanottua tasetestiä rikotaan, ovat kaikki palautusvelvollisia. Osakkeenomistaja ei voi vedota siihen, että hänen ei olisi pitänyt tietää vapaan oman pääoman ylittävästä varojenjaosta, koska tämä käy ilmi tilinpäätöksestä, joka vahvistetaan samassa yhtiökokouksessa. Tältä osin jokainen osakkeenomistaja onkin palautusvelvollinen.
Virheellinen menettely
Joskus varojenjako voi myös perustua virheelliseen päätöksentekomenettelyyn. Osakeyhtiölain 13:6 § sisältää säännökset päätöksentekomenettelystä jaettaessa varoja:
”Varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään 5 luvun 18–22 §:ssä. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on 7 §:n tai yhtiöjärjestyksen mukaan siihen velvollinen.
Yhtiökokouksen päätöksellä, jossa määrätään jaon enimmäismäärä, voidaan myös valtuuttaa hallitus päättämään osingon jakamisesta tai varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus voi olla voimassa enintään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.
Päätöksessä on mainittava jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään.
Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.”
Osinkojen osalta virheellinen menettely liittyy yleensä yhtiökokouksen kutsumiseen koolle tai sen järjestämiseen. Joissain tapauksissa on voinut käydä niin, että kaikkia osakkeenomistajia ei ole kutsuttu yhtiökokoukseen, kutsu on toimitettu osakkeenomistajalle liian myöhään tai kokous on muuten järjestetty osakeyhtiölain vastaisesti. Tällöin palautusvelvollisuus vaihtelee osakkeenomistajan aseman mukaisesti.
Jos kokoukseen liittyvä virhe on ilmeinen, on palautusvelvollisuus kaikilla osakkeenomistajilla. Tällöin kyse voi olla liian lyhyestä kutsuajasta yhtiökokoukselle tai siitä, että osinkoa jaetaan vähemmistöpäätöksellä yli vähemmistöosingon enimmäismäärän. Sen sijaan, jos virhe on ainoastaan yhtiön johdon havaittavissa, esimerkiksi jonkin osakkeenomistajan kutsumatta jättäminen kokoukseen, voi palautusvelvollisuus rajoittua vain tiettyihin osakkeenomistajiin.
Yhteenveto
Voitonjaon palauttaminen osakeyhtiöön on mielenkiintoinen yhtiöoikeudellinen erityiskysymys. Käytännössä tämä realisoituu yleensä vain yhtiön päädyttyä maksukyvyttömyyden seurauksena konkurssiin, mutta joissain tapauksissa tätä on nähty myös riitaisissa osakeyhtiöissä. Varojen palautusvelvollisuus vaihtelee merkittävästi sen mukaan, missä asemassa osakkeenomistaja on ollut. Pienen omistusosuuden riviosakkeenomistajan palautusvelvollisuus on harvinaisempi kuin yhtiön johtoon kuuluvan suurosakkeenomistajan tai yhtiön ainoan osakkeenomistajan. Erityisesti yhtiön johtoon kuuluminen lisää huomattavasti todennäköisyyttä palautusvelvollisuudesta.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
