Valtiontukisääntöjen muutos - mitä EU tekee koronakriisissä?

Yleensä julkaisemme blogikirjoituksen maanantaisin, mutta nyt päätin laatia ylimääräisen kirjoituksen ajankohtaisesta aiheesta. Koronapandemian aiheuttaessa suuria ongelmia monien valtioiden talouteen, keskustelu sosiaalisessa mediassa on osin päätynyt aiheeseen ”mitä EU tekee koronakriisissä” ja EU:n tulevaisuutta pohtivaan keskusteluun. Eurooppaoikeudesta väitelleenä ja sitä muutenkin tutkineena haluan tuoda oman panokseni tähän keskusteluun tuottamalla tietoa EU:n toimista koronakriisin aikana. Käsittelen tätä itselleni tutuimmasta näkökulmasta eli valtiontukinäkökulmasta.


Valtiontukien yleinen kielto


Valtiontukien osalta merkittävin osa sääntelystä ei ole valtioiden lainsäädännössä, vaan pääasiallinen sääntely sisältyy valtioiden väliseen sopimukseen. Kyseinen sopimus on yksi EU:n perustamissopimuksista nimeltään sopimus Euroopan unionin toiminnasta, jatkossa ”SEUT”. Tässä sopimuksessa jäsenvaltiot sopivat valtiontukikiellosta ja antavat komissiolle toimivallan valvoa kieltoa. Kielto tosin johtaa juurensa jo sisämarkkinoiden alkuvaiheelle 1950-luvulle.


Valtiontukisääntely on kirjattu pääpiirteittäin SEUT 107 -artiklaan. Artiklan ensimmäinen osa kieltää valtiontuet lähtökohtaisesti. Valtiontukia ovat taloudellisille toimijoille valtion tai muun julkisen tahon varoista maksettavat tuet, jotka saattavat vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Valtiontuen käsitettä olen tarkemmin avannut aikaisemmassa blogipostauksessa:


https://www.kpflaki.com/post/v%C3%A4it%C3%B6skirjani-valtiontuista-mist%C3%A4-siin%C3%A4-onkaan-kyse


SEUT 107(2) ja 107(3) -artiklat sisältävät poikkeuksia siitä, milloin tukea voidaan myöntää. SEUT 107(2) -artiklan poikkeukset ovat niin sanottuja aina soveltuvia poikkeuksia eli sellainen tuki on aina sallittua. Artiklan poikkeukset ovat seuraavat:


- Kuluttajille sosiaalisilla perusteilla myönnettävä tuki

- Tuki luonnonkatastrofin tai muun poikkeuksellisen tapahtuman aiheuttaman vahingon korvaamiseksi

- Tuki Saksan vuodesta 1949 alkaneesta jaosta kärsiville alueille. (Tätä ei enää sovelleta.)

SEUT 107 (3) -artikla sisältää enemmän perusteita myöntää tukia, mutta ne eivät ole yhtä vahvoja. Kun SEUT 107(2) -artiklan mukaiset tuet ”soveltuvat sisämarkkinoille”, SEUT 107(3) -artiklan mukaisia tukia ”voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina”. Artikla sisältää seuraavat poikkeukset:

- Aluetuet alhaisen elintason alueelle

- Euroopan yhteistä etua koskevan hankkeen edistäminen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen (SEUT 107(3)(b) -artikla)

- Tuki tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen. (Kirjoitin väitöskirjani pitkälti tämän SEUT 107(3)(c) -artiklan sisällöstä.)

- Tuki kulttuurille ja kulttuuriperinnölle

- Muu tuki, jonka neuvosto hyväksyy komission esityksestä. Näitä tukia on hyväksytty erittäin harvoin.

Komission toimivalta


Komissiolla on hyvin laaja harkintavalta siitä, täyttääkö tietty tuki jonkin SEUT 107(2) tai 107(3) -artikloissa mainitun poikkeuksen edellytykset. Komissio voi siis päättää melko vapaasti, onko jokin tuki sisämarkkinoille soveltuva eli saako jäsenvaltio myöntää sen. Tuet tulee hyväksyttää komissiolla ennen niiden myöntämistä. Komissio on tosin vapauttanut joitain tukia ilmoitusvelvollisuudesta niin sanotulla yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella, joka sallii tietyt edellytykset täyttävien tukien myöntämisen ilman tukien hyväksyttämistä komissiolla.


Jäsenvaltiot voivat valittaa komission päätöksistä EU-tuomioistuimeen. Tuomioistuin taas arvioi, onko komission päätös perustamissopimuksen mukainen. Tuomioistuimen toimivalta on erityisen vahva sen määrittelyssä, täyttääkö jokin tuki kielletyn valtiontuen kriteerit. Komission toimivalta on erityisen vahva määriteltäessä, soveltuuko jokin tuki sisämarkkinoille SEUT 107(2) tai 107(3) -artikloissa mainittujen poikkeuksien nojalla.


Tuomioistuin onkin usein todennut, että komissiolla on tässä ”laaja harkintavalta”.

Komissio voi myös itse rajoittaa harkintavaltaansa siitä, millainen tuki soveltuu sisämarkkinoille. Jos komissio toteaa etukäteen tietynlaisten tukien soveltuvan sisämarkkinoille, se ei voi kieltää niitä jälkeenpäin. Komissio on antanut suuntaviivoja siitä, millaisia tukia jäsenvaltiot saavat myöntää. Erityisen paljon niitä on annettu SEUT 107(3)(c) -artiklan soveltamisesta ympäristö- ja energiatukiin.


Puitteet valtiontuista koronakriisiin


Komissio hyväksyi 3.4.2020 tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä COVID-19-epidemiassa. Nämä puitteet mahdollistavat valtiontuen myöntämisen yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi epidemian eniten vaivaamilla toimialoilla. Komissio mainitsee erityisesti kärsineistä aloista esimerkkinä terveydenhuollon, matkailun, kulttuurin, vähittäiskaupan ja liikenteen alat. Puitteissa komissio toteaa, että tuen tarve on erityisen suuri likviditeettikriisin eli yritysten maksukykykriisin ratkaisemiseksi sekä kk-yritysten tukemiseksi.


Komissio toteaa puitteissa, että SEUT 107(3)(b) -artiklan mukainen talouden vakavan häiriön torjunta soveltuu nykyiseen koronaviruskriisiin. Komissio toteaa myös, että SEUT 107(2)(b) -artiklan mukainen poikkeuksellisten tapahtumien korvaaminen soveltuisi pankkien tukemiseksi. Komissio toteaa seuraavien yrityksille myönnettävien tukien olevan sallittua koronakriisin aikana eli 31.12.2020 asti, jos komissio ei päätä pidentää tukien sallittavuutta:


- Enintään 800 000e yrityskohtaiset suorat tuet, jotka maksetaan suorina avustuksina, vero- ja sosiaaliturvamaksuetuuksina tai muussa muodossa, kuten takaisinmaksettavina ennakkoina, takauksina, lainoina ja pääomana.

- Enintään 100 000e yrityskohtaiset tuet maanviljelylle tai 120 000e suuruiset tuet kalastukselle tai vesiviljelylle.

- Verojen ja sosiaaliturvamaksujen lykkäykset 31.12.2022 asti.

- Palkkatuki irtisanomisten välttämiseksi.

- Enintään kuuden vuoden mittaiset julkiset takaukset joko melko rajoittamattomana 31.12.2020 asti tai sitä pidemmälle ajalle, jos

o lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti on enintään tuensaajan vuotuiset palkkamenot kaksinkertaisina,

o lainojen kokonaismäärä tuensaajaa kohti on enintään 25 prosenttia tuensaajan liikevaihdosta 2019, tai

o asianmukaisilla perusteilla ja tuensaajan likviditeettitarpeistaan antaman oman ilmoituksen perusteella lainojen kokonaismäärää tuensaajaa kohti voidaan korottaa pk-yritysten likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämisajankohdasta seuraavien 18 kuukauden ajaksi ja suurten yritysten likviditeettitarpeiden kattamiseksi myöntämisajankohdasta seuraavien 12 kuukauden ajaksi.

- Julkisen tahon myöntämät korkotuetut lainat. Tämä tarkoittaa käytännössä hyvin matalakorkoisia lainoja.

- Raha- ja luottolaitosten kautta myönnettävä tuki.

- Vientiluottovakuutukset eli takaukset vientituotteiden valmistamisen rahoittamiseksi.

- Tuki koronaviruksen torjuntaan liittyvään kehitystyöhön.

- Investointituki koronaviruksen torjuntaan liittyvien keksintöjen skaalaukseen ja testaamiseen

- Investointituki koronaviruksen torjuntaan liittyvien tuotteiden valmistukseen.


Yhteenveto


EU toimii koronakriisissä. Yleensä tiukkoja valtiontukisääntöjä on höllennetty, jotta valtiot voivat pelastaa yrityksiä ja kokonaisia toimialoja. Komissio tulkitsee tällä hetkellä valtiontukisääntöjä siten, että valtiot voivat myöntää hyvinkin suuria avustuksia ja pelastustukia yrityksille useassa eri muodossa. Tuen määrä onkin EU:ta enemmän kiinni budjettivallan käyttäjistä eli valtioiden hallituksista. Lähitulevaisuudessa nähdään, millaisilla tuilla eri valtiot pelastavat yrityksiään ja miten tämä vaikuttaa talouteen. Suomessa onkin näiden puitteiden nojalla myönnetty useita koronatukia Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta ja tulevat ravintola-alan tuet tullaan myös myöntämään näiden puitteiden nojalla.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/liikejuridiikka



Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), TkK (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF



41 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram