Tilintarkastus varojenjaon edellytyksenä
- Silja Viiansalo
- 3 päivää sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Osakeyhtiössä varojenjako on tiukasti säännelty toimenpide, jonka lainmukaisuus edellyttää tiettyjen edellytysten täyttymistä. Osingon jakaminen, sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) palauttaminen sekä omien osakkeiden hankkiminen tai lunastaminen edellyttävät, että varojenjako perustuu luotettavaan tietoon yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja että yhtiön maksukyky ei vaarannu varojenjaon seurauksena. Keskeinen tiedonlähde on tilintarkastettu tilinpäätös silloin, kun yhtiö on tilintarkastusvelvollinen.
Ilman vaadittua tilintarkastusta varojenjako voi muodostua osakeyhtiölain vastaiseksi ja johtaa tietyissä tapauksissa varojen palautusvelvollisuuteen sekä vahingonkorvausvastuuseen, tai jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tässä kirjoituksessa tarkastelen tilintarkastuksen merkitystä varojenjaon edellytyksenä, eri varojenjakomuotoja sekä seuraamuksia, jotka voivat syntyä tilintarkastusvaatimuksen laiminlyönnistä.
Varojenjaon muodot osakeyhtiössä
Osakeyhtiölain 13:1 §:ssä säädetään varojenjakotavoista seuraavasti:
Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:
voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;
3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä
20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.
Yhtiöllä voi tämän luvun 9 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.
Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.
Varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröimistä.”
Osakeyhtiön varojenjako voi siis tapahtua lain mukaan osingonjakona, varojen jakamisena esimerkiksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP), omien osakkeiden hankkimisena tai lunastamisena sekä yhtiön purkautuessa tapahtuvana varojenjakona. Kaikki liiketapahtumat, jotka vähentävät yhtiön varoja ilman liiketaloudellista perustetta, katsotaan laittomaksi varojenjaoksi.
Lain 13:2 §:ssä säädetään puolestaan maksukyvystä. Lainkohdan mukaan varojenjakoa ei saa toteuttaa, mikäli päätöksentekohetkellä tiedetään tai olisi tullut tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai että varojenjako johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen. Toinen perusedellytys varojenjaolle on tasetestin läpäiseminen. Osakeyhtiölain 13:5 §:ssä säädetään jaettavasta varojen määrästä seuraavasti:
“Jollei yhtiön maksukykyä koskevasta 2 §:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.”
Voittoa tai muita varoja voidaan siis jakaa vain siltä osin kuin yhtiöllä on jakokelpoisia varoja viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Jos taseen mukaan jakokelpoisia varoja ei ole, voittoa ei voida jakaa, vaikka yhtiö olisi muuten maksukykyinen.
Tilinpäätös ja tilintarkastus varojenjaon perustana
Osakeyhtiölain 13:3 §:ssä säädetään varojenjaon perustumisesta tilinpäätökseen. Lainkohdan mukaan jaon tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen tulee olla myös tilintarkastettu, mikäli yhtiöllä on lain tai yhtiöjärjestyksen määrittämä velvollisuus valita tilintarkastaja. Tilinpäätöksen perusteella arvioidaan, kuinka paljon yhtiöllä on jakokelpoisia varoja.
Tilintarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta. Varojenjaon näkökulmasta tämä on keskeistä, koska vain luotettavan taloudellisen informaation perusteella voidaan arvioida, onko jakokelpoisia varoja olemassa. Tarkastamaton tai virheellinen tilinpäätös voi johtaa siihen, että varoja jaetaan ilman todellista liiketaloudellista perustetta. Tilintarkastus suojaa yhtiön lisäksi myös velkojia ja vähemmistöosakkaita. Tilintarkastus toimii siten ikään kuin ennaltaehkäisevänä keinona vähentää lainvastaisen varojenjaon riskiä.
Seuraukset, jos tilintarkastusvaatimusta ei noudateta
Osakeyhtiölain 13:4 §:ssä säädetään velvollisuudesta varojen palauttamiseen seuraavasti:
“Vastoin tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.”
Jos varoja jaetaan ilman lain edellyttämiä perusteita, on kyse laittomasta varojenjaosta. Laiton varojenjako voi syntyä esimerkiksi silloin, kun varojenjako ei perustu jakokelpoisiin varoihin tai yhtiön maksukyky vaarantuu varojenjaon seurauksena. Mikäli varojenjako oltaisiin tehty tilintarkastamattoman tilinpäätöksen perusteella, olisi myös tällöin ollut kyseessä lainvastainen varojenjako ja täten voi muodostua velvollisuus varojen palauttamiseen.
Lainvastaisesti saadut varat on palautettava yhtiölle. Palautusvelvollisuus koskee varojen saajaa, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jaon olleen lainvastainen. Tämä voisi merkitä esimerkiksi sitä, että osakkeenomistaja joutuu palauttamaan saamansa osingot kokonaisuudessaan.
Hallituksella ja toimitusjohtajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että varojenjako tapahtuu osakeyhtiölain mukaisesti. Mikäli varojenjako toteutetaan lainvastaisesti, voi hallitukselle ja johdolle muodostua vahingonkorvausvastuu. Osakeyhtiölain 22:1 §:ssä säädetään johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuudesta seuraavasti:
“Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”
Hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja ovat siis velvollisia korvaamaan vahingon, jonka he ovat tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet yhtiölle, osakkeenomistajalle tai kolmannelle osapuolelle. Tilintarkastusvaatimuksen sivuuttaminen varojenjaon yhteydessä voi osoittaa huolimattomuutta ja siten johtaa henkilökohtaiseen vastuuseen.
Osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään osakeyhtiölain 22:2 §:ssä:
“Osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Vahinko, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella, katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti.”
Myös osakkeenomistaja voi siis joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos hän on myötävaikuttanut lainvastaiseen varojenjakoon tai ollut tietoinen sen lainvastaisuudesta.
Myös rikosoikeudellinen vastuu voi syntyä, esimerkiksi jos varoja jaetaan lainvastaisesti ilman vaadittua tilintarkastusta ja menettely samalla vahingoittaa velkojia. Tällöin on mahdollista syyllistyä velallisen epärehellisyyteen tai velallisen petokseen, erityisesti jos yhtiö on maksukyvytön tai ajautuu maksukyvyttömyyteen varojenjaon seurauksena ja varojenjaolla suositaan osakkeenomistajia velkojien kustannuksella.
Yhteenveto – Milloin yhtiön varoja voidaan kuitenkin jakaa?
Osakeyhtiössä varojenjako on mahdollista vain osakeyhtiölain tarkoin määrittelemissä rajoissa. Osingonjaon, SVOP-palautuksen ja omien osakkeiden hankkimisen on perustuttava viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen sekä tasetestin ja maksukykytestin läpäisemiseen. Jos yhtiö on tilintarkastusvelvollinen, varojenjaon edellytyksenä on lisäksi, että tilinpäätös on tilintarkastettu.
Tilintarkastus turvaa varojenjaon lainmukaisuuden varmistamalla, että päätöksenteko perustuu oikeaan ja riittävään tietoon yhtiön taloudellisesta asemasta. Tilintarkastusvaatimuksen laiminlyönti voi johtaa laittomaan varojenjakoon, jolloin varojen saajalle voi syntyä palautusvelvollisuus ja hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä tietyissä tilanteissa myös osakkeenomistajalle vahingonkorvausvastuu.
Lue lisää:"Kirjanpidon ja tilintarkastuksen olennaisuudesta" – mitä tarkoittaa olennaisuus tilinpäätöksessä ja miksi se on olennainen osa tilintarkastusta.
HTK (finanssioikeus), IAT
Tilintarkastusavustaja
Lakitoimisto KPF
050 5562 234
