Tilintarkastajan lausunnoista

Tyypillisesti ensimmäinen ajatus tilintarkastajan antamista lausunnoista kohdistuu tilinpäätöskertomukseen, jossa tilintarkastaja lausuu tilinpäätöksen antaman informaation oikeasta ja riittävästä kuvasta. Tilintarkastajamme KHT Eelis Paukku on kirjoittanut aiheesta blogissa aikaisemmin esimerkiksi tässä kirjoituksessa. Tässä tekstissä käydään läpi muutamia tilanteita milloin tilintarkastajalla on lakisääteinen velvollisuus antaa lausunto, joka ei liity velvollisuuteen lausua tilinpäätöksen antamasta oikeasta ja riittävästä kuvasta. 

Yhtiön rekisteröiminen ja osakeantia koskevat lausunnot

Osakeyhtiön perustamiseen liittyvästä rekisteröimisestä säädetään osakeyhtiölain 2 luvun 8 §:ssä seuraavasti:

Yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Rekisteröimisestä säädetään tarkemmin kaupparekisterilaissa 

Vain osakkeet, jotka on täysin maksettu, voidaan ilmoittaa rekisteröitäviksi.

Yhtiö voidaan rekisteröidä, kun rekisteriviranomaiselle on toimitettu:

1. yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä; ja

2. yhtiön tilintarkastajien todistus siitä, että tämän lain säännöksiä osakkeiden maksamisesta on noudatettu; jos yhtiössä ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, osakkeiden maksamisesta on annettava muu selvitys.

Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi aina liitettävä tilintarkastajan lausunto 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle.

Osakeyhtiölain 2 luvun 6 §:ssä puolestaan säädetään apportista seuraavalla tavalla:

Jos merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus), omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta.

Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on määrättävä perustamissopimuksessa. Perustamissopimuksessa on lisäksi oltava selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatettavat menetelmät. Jos tämän momentin säännöksiä ei ole noudatettu, merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa.

Jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että yhtiö hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, hankintaan sovelletaan vastaavasti, mitä maksusta apporttiomaisuudella säädetään.

Vastaavat apporttiomaisuutta koskevat säännökset sisältyvät myös osakeantia koskevaan osakeyhtiölain 9 luvun 6 §:ään. Tilintarkastajan tulee siis antaa lausunto, jos yhtiö rekisteröi uusia osakkeita esimerkiksi osakeannin myötä. Lausunto tulee antaa, jos osakkeet on maksettu apporttiomaisuudella, kuten toisen yhtiön osakkeilla. Apporttiomaisuutta on kaikki muu omaisuus kuin raha, mutta apporttiomaisuutta ei voi olla sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen. Tilintarkastajan tulee tarkastaa ja antaa lausunto siitä, oliko perustamissopimuksessa yksilöidyllä apporttiomaisuudella tosiasiassa vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Tilintarkastajan täytyy lausua lisäksi siitä, että osakeyhtiölain säännöksiä on noudatettu.

Lain esitöiden mukaan lausunnon antamisen esteenä ei ole, että lausunnon antaa yhtiön oma tilintarkastaja, jos hän vain on tilintarkastuslain mukainen hyväksytty tilintarkastaja. Lausunnossa tilintarkastaja voi todeta lyhyesti hyväksyvänsä annetun selvityksen ja katsoo omaisuuden arvon olevan riittävä. Tilintarkastaja voi lausunnossaan lisäksi todeta esimerkiksi, että omaisuus tulisi arvostaa selvityksestä poikkeavalla menetelmällä. Vaikka tilintarkastaja katsoo, että omaisuuden arvostukseen tulisi käyttää jotain toista menetelmää, hän voi kuitenkin lausua omaisuuden arvon olevan riittävä, jos hän lausunnossa sovelletulla menetelmällä päätyy tällaiseen lopputulokseen. TIlintarkastajan tehtävänä on lausua ainoastaan siitä, ylittääkö arvo merkintähinnan. Vaatimus lausunnon antamiseen on tyypillinen esimerkiksi osakevaihdoissa, jolloin yhtiö luovuttaa uusia osakkeita vastikkeeksi toisen yhtiön osakkeista. 

Julkista osakeyhtiötä koskettaa lisäksi seuraava osakeyhtiölain 2 luvun 14 §:

“Jos julkinen osakeyhtiö muuten kuin 6 §:ssä tarkoitetun perustamissopimuksen määräyksen nojalla hankkii omaisuutta perustamissopimuksen allekirjoittajalta kahden vuoden kuluessa yhtiön rekisteröimisestä vastikkeella, joka on vähintään kymmenesosa hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä, hankinta on saatettava yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.

Yhtiökokoukselle on esitettävä hankittua omaisuutta ja maksettua vastiketta koskeva 6 §:n 2 momentissa säädettyä vastaava selvitys sekä tilintarkastajan lausunto selvityksestä ja siitä, vastaako hankitun omaisuuden arvo vähintään siitä maksettua vastiketta. Yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä edellä tarkoitettu selvitys ja lausunto.”

Kyseinen 2 luvun 14 § koskee tilannetta, jossa julkinen osakeyhtiö hankkii omaisuutta perustamissopimuksen allekirjoittaneelta kahden vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta muutoin kuin perustamissopimuksen määräyksen nojalla. Omaisuuden tulee lisäksi olla vähintään 10 % hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta ole osa yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai tapahdu arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä. Tällainen hankinta tulee hyväksyttää yhtiökokouksella. Myös tässä tapauksessa tilintarkastajan tulee lausua hankitun omaisuuden selvityksestä ja siitä, vastaako hankitun omaisuuden arvo vähintään siitä maksettua vastiketta. 

Sulautumissuunnitelma ja tilintarkastajan lausunto

Sulautuminen on yritysjärjestelymuoto, jossa osakeyhtiö sulautuu toiseen osakeyhtiöön ja sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisessa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita, rahaa, muuta omaisuutta tai sitoumuksia. Osakeyhtiölain 16 luvun 2 §:n mukaan sulautuminen voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:

“Sulautuminen voi tapahtua siten, että:

1. yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön (absorptiosulautuminen); taikka

2.  vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön (kombinaatiosulautuminen).

Tytäryhtiösulautumisella tarkoitetaan absorptiosulautumista, jossa sulautumiseen osallistuvat yhtiöt omistavat kaikki sulautuvan yhtiön osakkeet sekä mahdolliset optio-oikeudet ja muut osakkeisiin oikeuttavat erityiset oikeudet.

Kolmikantasulautumisella tarkoitetaan absorptiosulautumista, jossa muu taho kuin vastaanottava yhtiö antaa sulautumisvastiketta.

Sulautumiseen osallistuvilla yhtiöillä tarkoitetaan tässä luvussa sulautuvaa yhtiötä ja vastaanottavaa yhtiötä.”

Osakeyhtiölaki velvoittaa laatimaan sulautumisesta sulautumissuunnitelman, joka on sulautumista koskeva yhtiön hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Jos sulautumisesta ei päätetä yhtiökokouksessa, hallituksen tekemä sulautumispäätös on lähinnä sulautumissuunnitelman vahvistamista toistamiseen. Sulautumissuunnitelman vähimmäissisällöstä säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 3 §:ssä:

“Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava. Kolmikantasulautumisessa myös sulautumisvastikkeen antajan on allekirjoitettava sulautumissuunnitelma.

Sulautumissuunnitelmassa on oltava:

1. sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden ja mahdollisen muun sulautumisvastikkeen antajan toiminimet, yritys- ja yhteisötunnukset tai vastaavat yksilöintitiedot sekä kotipaikat;

2. selvitys sulautumisen syistä;

3. absorptiosulautumisessa ehdotus mahdollisesta vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksestä ja siitä, miten perustettavan yhtiön toimielinten jäsenet valitaan;

4. absorptiosulautumisessa ehdotus sulautumisvastikkeena mahdollisesti annettavien osakkeiden lukumäärästä osakelajeittain ja siitä, annetaanko uusia vai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhtiön osakkeiden lukumäärästä osakelajeittain;

5. ehdotus mahdollisesta muusta sulautumisvastikkeesta ja, jos vastike on optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, niiden 10 luvun 3 §:n mukaiset ehdot;

6. ehdotus sulautumisvastikkeen jakautumisesta, vastikkeen antamisen ajankohdasta ja muista vastikkeen antamiseen liittyvistä ehdoista sekä selvitys näiden perusteista;

7. selvitys tai ehdotus sulautuvan yhtiön optio-oikeuden ja muun osakkeisiin oikeuttavan erityisen oikeuden haltijan oikeuksista sulautumisessa;

8. absorptiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhtiön mahdollisesta osakepääoman korotuksesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhtiön osakepääomasta;

9. selvitys sulautuvan yhtiön varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista, sulautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan yhtiön taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä;

10. ehdotus sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat niiden oman pääoman tai osakkeiden määrään;

11. selvitys pääomalainoista, joiden velkojat voivat 6 §:n mukaisesti vastustaa sulautumista;

12. selvitys sulautuvan yhtiön ja sen tytäryhteisöjen omistamien vastaanottavan yhtiön ja sen emoyhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden omistamien sulautuvan yhtiön osakkeiden lukumäärästä;

13. selvitys sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa (634/1984) tarkoitetuista yrityskiinnityksistä;

14. selvitys tai ehdotus sulautumiseen osallistuvan yhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja sulautumissuunnitelmasta lausunnon antavalle hyväksytylle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;

15. ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta; sekä

16. ehdotus mahdollisiksi muiksi sulautumisen ehdoiksi.

Tytäryhtiösulautumiseen ei sovelleta 2 momentin 4―8 eikä 10 kohdan säännöksiä.”

Säännöksen mukaan suunnitelmasta tulee toisin sanoen käydä ilmi sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajien ja yhtiön velkojien näkökulmasta keskeisiä tietoja, jotta he voivat arvioida itse sulautumista sekä sitä, haluavatko he vedota heille laissa säädettyihin oikeussuojakeinoihin. Suunnitelman tulee täyttää kaikki 16 luvun 3 §:ssä  säädetyt vähimmäissisältövaatimukset, jotta sen voi ilmoittaa rekisteröitäväksi. 

Sulautumissuunnitelma toimii myös eräänlaisena sopimuksena sulautumisesta yhtiöiden välillä. Tämän lisäksi tilintarkastuslain mukaisen tilintarkastajan, eli käytännössä HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tulee antaa sulautumissuunnitelmasta lausunto jokaiselle sulautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausuntoa ei tarvitse antaa kombinaatiosulautumisessa vastaanottavalle yhtiölle, jota ei ole vielä olemassa lausunnon antamishetkellä. Lausunto tulee liittää sulautumissuunnitelmaan rekisteröinnin yhteydessä. Lausunnosta säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 4 §:ssä seuraavasti:

“Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on nimettävä yksi tai useampi hyväksytty tilintarkastaja antamaan sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun.

Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat tai jos kysymyksessä on tytäryhtiösulautuminen, riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun.”

Tilintarkastajan lausunto koskee erityisesti sulautumisvastikkeen määräytymistä, ja pykälällä on tarkoitus antaa mahdollista lisäsuojaa vastaanottavan yhtiön velkojia kohtaan sulautumistilanteessa. Pykälän mukaisesti tytäryhtiösulautumisessa tilintarkastajan tulee lausua ainoastaan siitä, vaarantaako sulautuminen vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Vastaava lausunto on riittävä,  jos kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat pykälässä säädettyyn menettelyyn. Jotta tilintarkastaja voi antaa kyseisen lausunnon, hänen tulee varmistua siitä, miten sulautumisvastikkeeseen tai vaihtosuhteeseen on päädytty, ja tuoda ne lausunnossaan ilmi sekä mahdolliset itse käyttämänsä tarkastusmenetelmät. 

Yhteenveto

Tilintarkastajalla on laissa säädetty velvollisuus antaa lausunto erityisesti yritysjärjestelyitä koskevissa tilanteissa. Lausunnon antamisella on tarkoitus vahvistaa osakkeenomistajien ja velkojien suojaa. Lausunnoissa tulee arvioida erityisesti siirrettävien omaisuuserien arvostusta sekä järjestelyihin osallistuvien yhtiöiden maksukykyä. Lausunnon voi antaa yhtiön oma tilintarkastaja, kunhan hän on tilintarkastuslain mukainen hyväksytty tilintarkastaja. 

Lue lisää tilintarkastuskirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/tilintarkastus 

Marjaana Korhonen

HTM (finanssioikeus), kauppatieteen ylioppilas

Veroasiantuntija

Tilintarkastusassistentti

Lakitoimisto KPF

050 533 8295

marjaana.korhonen@kpflaki.com