Syytteen muuttaminen huumausainerikosta koskevassa asiassa – KKO 2025:67

Rajanveto sallitun syytteen tarkistamisen ja kielletyn syytteen muuttamisen välillä on vakiintuneesti sidottu oikeusvoimapiiriin. Oikeusvoimapiirin määrittämiselle ei ole yleistä sääntöä, ja usein korkein oikeus on joutunut käsittelemään kysymystä, onko syytettä tarkistettu kielletysti. Ratkaisussa KKO 2025:67 korkein oikeus arvioi kysymystä törkeän huumausainerikoksen osalta. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi keskeisen sääntelyn, tapauksen taustat ja korkeimman oikeuden ratkaisun. 

Lainsäädäntö

Syytteen muuttamisesta säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 luvun 17 §:ssä:

“Nostettua syytettä ei saa muuttaa. Syyttäjä voi kuitenkin laajentaa samaa vastaajaa koskevan syytteen käsittämään toisen teon, jos tuomioistuin esitettävään selvitykseen ja muihin seikkoihin nähden katsoo sen soveliaaksi.

Syytteen muuttamisena ei pidetä sitä, että syyttäjä rajoittaa syytettään tai ilmoittaa toisen lainkohdan kuin haastehakemuksessa taikka vetoaa uuteen seikkaan syytteen tueksi.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään syytteestä, koskee myös asianomistajan sen käsittelyn yhteydessä esittämää rangaistusvaatimusta. Kanteen muuttamisesta asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelyssä säädetään 7 luvun 23 §:ssä.”

Pykälän mukaan syytettä ei saa muuttaa. Syyttäjä saa kuitenkin muun ohella vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi. Tätä kutsutaan syytteen tarkistamiseksi. 

Rajanveto syytteen muuttamisen ja tarkistamisen välillä on sidottu oikeusvoimapiiriin. Oikeusvoimapiiri määritetään negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen aineellisten rajojen selvittämisellä. Negatiivisella oikeusvoimavaikutuksella tarkoitetaan sitä, että jo kerran lainvoimaisesti ratkaistua asiaa ei voida käsitellä uudestaan. Oikeuskäytännössä kysymys asian samuudesta on ratkaistu vertaamalla uuden syytteen teonkuvausta aiemman syytteen teonkuvaukseen.

Taustat

A:ta ja B:tä syytettiin käräjäoikeudessa yhteensä viidestä eri törkeästä huumausainerikoksesta. A:n väitettiin syyllistyneen kahteen ja B:n kolmeen törkeään huumausainerikokseen. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi A:n syytteen kohdan 1 törkeästä huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ja B:n kohtien 2 ja 5 törkeistä huumausainerikoksista yhteiseen 6 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Syytteen muuttamista ja tarkistamista koskeva arvioi kohdistui syytekohtiin 3, 4 ja 5. 

Hovioikeudessa syyttäjä ilmoitti tarkistavansa syytettä. Syytekohdissa 3 ja 4 teonkuvaukseen lisättiin rikoksen kattaneen noin 8 000 g amfetamiinin ohella myös noin 2 000 kappaletta Subutex-tabletteja. Syytekohdassa 5 teonkuvaukseen lisättiin rikoksen kattaneen 2 000 g amfetamiinin ohella myös noin 1 000 kappaletta Subutex-tabletteja. Lisäksi syyttäjä vaati, että B tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä 75 000 euroa.

A ja B vaativat ensisijaisesti, että syyttäjän esittämät muutokset jätetään tutkimatta, ja toissijaisesti, että asia palautetaan näiltä osin käräjäoikeuteen.

Hovioikeus jätti tutkimatta syytteen muutokset. Syyttäjän todettiin lisänneen teonkuvauksiin huomattavan määrän sellaista huumausainetta, josta ei ollut vaadittu rangaistusta käräjäoikeudessa. Tämä muutti alun perin kuvattuja tekoja toteutus- tai ilmenemistavaltaan muunlaiseksi toiminnaksi. Kyse ei ollut sallitusta syytteen tarkistamisesta, vaan kielletystä syytteen muuttamisesta. 

Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut syytekohdan 5 osalta käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Syytekohtien 3 ja 4 osalta A:n ja B:n katsottiin syyllistyneen törkeisiin huumausainerikoksiin. Hovioikeus tuomitsi A:n ja B:n vankeusrangaistuksiin.

Käsittely korkeimmassa oikeudessa

Korkein oikeus myönsi syyttäjälle valitusluvan. Syyttäjä vaati muun ohella, että tarkistetut syytekohtien 3–5 teonkuvaukset Subutex-tablet­tien ja niistä saatua rikoshyötyä koskevien menettämisseuraamusvaatimusten sekä rangaistusten osalta tutkitaan, ja että asia näiltä osin palautetaan käräjäoikeuteen. A ja B vaativat vastauksissaan, että syyttäjän valitus hylätään. 

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana kysymys oli siitä, oliko syyttäjä voinut kuvatulla tavalla täydentää syytteen teonkuvauksia ja menettämisseuraamusvaatimuksia, ja voitiinko syyte tutkia myös näiltä osin. Siinä tapauksessa, että syyte voitaisiin tutkia, asiassa tulisi ratkaistavaksi kysymys syytteen jatkokäsittelystä näiltä osin.

Korkein oikeus kävi läpi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain esitöitä ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä. Korkeimman oikeuden mukaan uuteen seikkaan vetoamisen mahdollisuus koko oikeudenkäynnin ajan on tärkeää sen vuoksi, että asian tultua ratkaistuksi uutta syytettä uuden seikan toteamiseksi ei voida enää nostaa. Oikeuskäytännössä erityistä merkitystä on annettu tekijän, tekoajan ja tekopaikan samuudelle. Myös teon kohteelle ja sille, onko toiminta ollut jatkuvaa tai toistuvaa, on annettu arvioinnissa merkitystä. 

Korkein oikeus totesi, että alkuperäisen syytteen ja hovioikeudessa esitetyn syytteen teonkuvaukset perustuivat olennaisesti samoihin tosiseikkoihin. Syytteen teonkuvauksia ei ollut muutettu henkilöiden, heidän menettelynsä, tekoajan tai tekopaikan osalta. Ne erosivat toisistaan vain uuden huumausaineen osalta. Uusissa teonkuvauksissa tarkoitetut huumausaineet koskivat samaa huumausaineen toimitusta kuin alkuperäisessä syytteessä esitetty. Vetoaminen uuteen seikkaan eli uuteen huumausaineeseen samassa huumausaineen toimitusta koskevassa erässä ei ollut muuttanut tekoa toteuttamistavaltaan muunlaiseksi toiminnaksi.

Korkein oikeus lisäksi totesi, että samaan huumausaineen toimituserään kohdistunut menettely oli muodostanut historiallisesti yhden tapahtumainkulun ja voi tulla arvioitavaksi yhtenä huumausainerikoksena. Alkuperäisen syytteen teonkuvauksissa kuvattu menettely sisältyi hovioikeudessa esitetyn syytteen teonkuvauksiin. Kukin hovioikeudessa esitetty syytteen teonkuvaus muodosti yhtenäisen tekokokonaisuuden, kun otetaan huomioon tekokokonaisuuteen liittyvät henkilöt, heidän huumausaine-erään kohdistunut menettelynsä, tekoaika, tekopaikka ja muut teko-olosuhteet. Alkuperäisessä syytteessä kuvattu menettely sisältyy tähän yhtenäiseen tekokokonaisuuteen.

Korkein oikeus katsoi, että syytteen kohtien 3, 4 ja 5 teonkuvausten muuttamisessa Subutex-tablettien ja niitä koskevien menettämisseuraamusvaatimusten osalta kysymys ei ollut kielletystä syytteen muuttamisesta, vaan sallitusta syytteen tarkistamisesta. 

Lisäksi korkein oikeus arvioi, tuleeko asia palauttaa tarkistettujen syytekohtien arvioinniksi käräjäoikeuteen vai hovioikeuteen. Asian palauttamisesta ei ole laissa erillisiä säännöksiä ja palauttaminen sekä sitä koskevat oikeusohjeet perustuvat oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. 

Korkein oikeus katsoi, että asian palauttaminen hovioikeuteen ei tapauksen olosuhteissa merkitsisi asian käsittelyä merkittäviltä osin ensimmäisenä asteena hovioikeudessa. Sen sijaan asian palauttamisesta käräjäoikeuteen aiheutuisi huomattavaa viivästystä asian käsittelylle. Asia palautettiin Itä-Suomen hovioikeuteen.

Yhteenveto

Korkeimman oikeuden ratkaisussa linjattiin sallitun syytteen tarkistamisen ja kielletyn muuttamisen välistä rajaa. Hovioikeudessa syyttäjä lisäsi amfetamiinia koskeviin syytteisiin samassa huumausaine-erässä olleet Subutex-tabletit. Korkein oikeus katsoi tämän sallituksi syytteen tarkistamiseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisu oli perusteltu ja asettuu aikaisemman ratkaisukäytännön systematiikkaan luontevasti.

Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit

Iiris Waltari

ON, LKV

Julkinen kaupanvahvistaja

Oikeusnotaari

Lakitoimisto KPF

050 5513 013

iiris.waltari@kpflaki.com