top of page

Paljonko on yrittäjän kohtuullinen palkka

Viikon blogikirjoituksessa käsittelen kysymystä, johon törmää suhteellisen usein liikejuristin työssä. Yrittäjän kohtuullinen palkka voi tilanteesta riippuen olla osakeyhtiöoikeudellinen, sopimusoikeudellinen, insolvenssioikeudellinen tai jopa rikosoikeudellinen kysymys. Käsittelen tässä kirjoituksessa aihetta osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan näkökulmasta tilanteissa, joissa yhtiössä on yksi tai useampi osakkeenomistaja. Yrittäjän kohtuullisen palkkaan ei ole yksiselitteistä määritelmää lainsäädännössä, ja kohtuullisen palkan määrä vaihtelee oikeudenaloittain ja tilanteittain. Käyn tässä kirjoituksessa läpi yleisimpiä tilanteita.

Osakeyhtiöoikeudelliset näkökulmat


Osakeyhtiöoikeus voi vaikuttaa kohtuullisen palkan määrään tilanteessa, jossa yhtiössä on useampia osakkeenomistajia. Lähtökohtaisesti yrittäjän palkasta päättää yhtiön hallitus, jossa yrittäjä on usein yksin tai muiden yrittäjien kanssa. Hallitus voi päättää yrittäjän palkasta melko vapaasti. Jos yhtiöllä on useita omistajia ja palkkaa maksetaan vain osalle osakkeenomistajista, on osakeyhtiössä yrittäjän palkanmaksuun liittyvä rajoitussäännös. Tämä säännös on osakeyhtiölain 13:1 §:


”Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:


1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;


2) 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;


3) 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä


4) 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.


Yhtiöllä voi tämän luvun 9 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.


Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.”


Tämän lisäksi osakeyhtiölain 13:6 § sisältää erityissäännöksen varojen jakamisesta:


”Vapaata omaa pääomaa voidaan kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella jakaa myös muulla kuin 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai muuten kuin osakkeenomistuksen suhteessa, jollei yhtiöjärjestyksestä johdu muuta.”


Käytännössä pykälien ydinsisältö osakkaan palkan kannalta on, että ylisuurta palkkaa ei saa maksaa ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Tämä johtuu 13:1 §:n 3-momentista: ”Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.”. Liiketaloudellisen perusteen vaatimus kattaa kaikki tilanteet, joissa yhtiön varat vähenevät, myös palkanmaksun. Osakkaalle, joka tekee työtä yhtiölle, on sallittua maksaa palkkaa. Tämä palkka ei kuitenkaan saa ylittää osakkaan työpanoksen käypää arvoa, ellei sille ole kaikkien osakkeenomistajien suostumusta.


Osakkaan työpanoksen käyvän arvon määrittely ei ole yksiselitteistä. Käypä arvo riippuu yrityksen koosta ja tuloksellisuudesta. Mitä suurempi yritys ja mitä voitollisempaa toiminta on, sitä suuremman palkan maksaminen on perusteltua. Tämän lisäksi käypään arvoon vaikuttavat myös osakkaan aseman vastuullisuus, tehtävän sisältö ja ammattitaito. Liikkeenjohdollisista tehtävistä voidaan yleensä maksaa enemmän kuin suorittavasta työstä ilman liiketoimintavastuuta. Käytännössä jos käyvästä arvosta on riitaa, on suotavaa käyttää ulkopuolista ammattilaista arvioinnissa.


Sopimusoikeus


Sopimusoikeus voi rajoittaa palkanmaksua usean omistajan osakeyhtiössä, jos osakkeenomistajalle ei haluta enemmistön päätöksellä maksaa palkkaa. Usein palkasta ei ole erikseen sovittu kirjallisesti, vaan yrittäjälle on maksettu korvauksia tilanteen mukaan. Osakkaiden riitautuessa keskenään palkkaa ei usein haluta maksaa vähemmistöön jäävälle riitaosapuolelle. Tällöin osakkaan oikeussuojakeinona on kuitenkin työsopimuslain 2:10 §:


Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.”


Edellä mainitun mukaan palkatta työtätekevällä osakkaalla on oikeus vaatia tavanomaista ja kohtuullista palkkaa yhtiöstä. Tämä palkka vastaa alalla tyypillisesti maksettavaa palkkaa eli samassa asemassa ja samanlaisen kokemuksen omaavalle työntekijälle maksettavaa palkkaa. Tämä on usein suhteellisen helppo määrittää.

Kohtuullinen palkka tulee usein arvioitavaksi myös kilpailukiellon sitovuutta koskevissa tilanteissa. Osakassopimuksissa on usein kilpailukielto, jonka mukaan osakkeenomistaja ei saa työskennellä kilpailijan palveluksessa tai harjoittaa kilpailevaa liiketoimintaa.


Tällaisiin kilpailukieltoihin sovelletaan oikeustoimilain 38 §:ää, joka kuuluu:


Sopimus, jolla joku kilpailun estämiseksi tai rajoittamiseksi on sitoutunut olemaan harjoittamatta tiettyä tai tietynlaista toimintaa tai olemaan tekemättä työsopimusta jonkun kanssa, joka harjoittaa sellaista toimintaa, ei sido sitoumuksen antajaa siltä osin kuin se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintavapauttaan.”


Käytännössä tämä pykälä tarkoittaa sitä, että osakassopimuksen kilpailukielto ei sido osakasta, jos se rajoittaa kohtuuttomasti osakkaan toimintavapautta. Tässä keskeinen kriteeri on osakkaan mahdollisuus saada tuloja yhtiöstä. Jos muut osakkaat pyrkivät näännyttämään vähemmistöosakasta siten, että osinkoja ei makseta eikä tämä osakas saa myöskään kohtuullista palkkaa, on hänellä oikeus mennä kilpailijan palvelukseen tai aloittaa oma elinkeinotoiminta.


Kilpailukiellon tapauksessa kohtuullista palkkaa arvioidaan sen mukaan, onko kyseinen palkka elämiseen riittävä. Tässä arvioidaan myös, onko palkkio selkeässä epäsuhdassa osakkaan työpanoksen määrään ja arvoon yhtiölle. Kilpailukiellon pätemättömyys edellyttää erittäin selkeästi alihintaisen ja kohtuuttoman matalan palkan maksamista.


Insolvenssioikeus ja rikosoikeus


Osakeyhtiön maksukyvyttömyystilanteessa, kuten konkurssissa, omistajia voidaan vaatia palauttamaan rahoja konkurssipesälle. Tätä voidaan vaatia takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain nojalla. Tämän lain 5 § kuuluu:


Oikeustoimi peräytyy, jos sillä yksin tai yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Peräytymisen edellytyksenä on, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti velallisen maksukyvyttömyyteen. Jos peräytettävänä on lahja, lahjanluontoinen sopimus tai ositus, peräytymisen edellytyksenä on kuitenkin, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä ylivelkainen tai että oikeustoimi osaltaan johti ylivelkaisuuteen. Lisäksi edellytetään, että toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton.


Jos 1 momentissa tarkoitetussa oikeustoimessa on ollut osapuolena velallisen läheinen, tämän katsotaan tienneen sanotussa momentissa tarkoitetuista seikoista, jollei saateta todennäköiseksi, ettei hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää niistä.

Jos oikeustoimi on tehty aikaisemmin kuin viisi vuotta ennen määräpäivää, se peräytyy ainoastaan, jos velallisen läheinen on ollut siinä osapuolena.”


Pykälä tarkoittaa, että sopimattomasti vastaanotetun palkan vastaanottaja voi joutua palauttamaan palkkaa. Käytännössä palkkaa pidetään harvoin tällaisena sopimattomana omaisuuden siirtämisenä pois velkojien ulottuvilta. Takaisinsaantilaissa on kuitenkin erityissäännös palkasta 7 §:ssä. Tämä erityissäännös kuuluu:


”Palkan, palkkion tai muun siihen rinnastettavan etuuden maksuun sovelletaan 6 §:n 1 momentin säännöksiä lahjan peräytymisestä siltä osin kuin maksu on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä tehtyyn työhön ja muihin olosuhteisiin nähden voidaan pitää kohtuullisena.”


Viitattu 6 §:n 1 momentti taas kuuluu:


Lahja peräytyy, jos se on täytetty myöhemmin kuin vuosi ennen määräpäivää. Lahja, joka on täytetty tätä aikaisemmin mutta myöhemmin kuin kolme vuotta ennen määräpäivää, peräytyy, jos se on annettu velallisen läheiselle eikä näytetä, ettei velallinen ollut ylivelkainen eikä lahjan vuoksi tullut ylivelkaiseksi.”


Käytännössä tässä arvioidaan sitä, onko omistajalle maksettu palkka kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioidaan velkojien näkökulmasta eli onko maksun suorittaminen vahingoittanut velkojien asemaa. Käytännössä yrittäjälle maksettavaa palkkaa arvioidaan tällöin siitä näkökulmasta, voiko yrittäjä hankkia elantonsa yrityksestä. Muutoin hän joutuisi työskentelemään muualla eikä hänen työpanoksensa olisi yrityksen käytössä.


Yrityksen kriisitilanteessa yrittäjälle ei usein saa maksaa edes samaa palkkaa kuin vastaavassa asemassa olevalle työntekijälle, vaan kohtuullinen palkka on melko pieni, selkeästi lähempänä 2000 euroa kuussa kuin 5000 euroa kuussa. Tämän ylittävän palkan yrittäjä voi joutua palauttamaan konkurssipesään jopa kolmen vuoden ajalta, jos yrityksen talous on ollut pitkään huono.


Ylisuuri palkka voi pahimmillaan johtaa rikosvastuuseen. Tässä sovelletaan rikoslain 39:1 §:ää, joka kuuluu:


Velallinen, joka


1) hävittää omaisuuttaan,


2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan,


3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin taikka


4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan


ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Ylisuuri palkka voi olla myös rikoslaissa tarkoitettua omaisuuden luovuttamista ilman hyväksyttävää syytä. Tässä arvioidaan velkojien näkökulman lisäksi liiketaloudellista näkökulmaa. Rikoslakia sovelletaan käytännössä vain kaikkein törkeimpiin tilanteisiin, joissa yrittäjälle on maksettu kymmeniä tuhansia euroja juuri ennen konkurssia.


Yhteenveto


Yrittäjälle maksettava palkka on monisyinen käsite, joka riippuu tilanteessa. Normaalin toiminnan aikana palkkaa voidaan maksaa enemmän kuin kriisitilanteessa. Palkkaa ei saa käyttää muiden osakkeenomistajien aseman huonontamiseen. Erityisesti kriisitilanteessa palkan suuruuteen kannattaa käyttää huomiota, tai siitä voi olla hyvin haitallisia seurauksia yrittäjälle.


Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196


432 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page