Yrityssaneeraus

Moni yrittäjä häpeää yhtiön maksuvaikeuksia ja yhtiön haasteet tällä osa-alueella saattavat aiheuttaa yöunien menetyksiä sekä harmaita hiuksia. Yhtiön hakeutuminen yrityssaneeraukseen voi kuitenkin olla maksuvaikeuksista kärsivän yhtiön pelastus. Tässä kirjoituksessa käydään läpi mitä yrityssaneerauksella tarkoitetaan ja kuinka menettely etenee.

Mikä on yrityssaneerausmenettely?

Yrityssaneerauksesta ja saneerausmenettelyyn hakeutumisesta säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa eli yrityssaneerauslaissa ja yrityssaneerausasetuksessa. Yrityssaneeraukseen voi hakeutua yhtiö, jolla on vaikeuksia suoriutua maksuvelvoitteistaan. Yrityssaneerauslain mukaan yrityssaneeraus jakautuu kahteen eri menettelyyn: varhaiseen ja perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn. 

Yrityssaneerauksen aloittamista haetaan toimivaltaisesta tuomioistuimesta ja hakemuksen voi toimittaa velkoja tai velallinen sekä molemmat yhdessä. Velallisen hakemuksen sisältövaatimuksista säädetään yksityiskohtaisesti yrityssaneerausasetuksen 1 §:ssä ja velkojan hakemuksesta yrityssaneerausasetuksen 2 §:ssä. Saneerausmenettelyn aloittamista koskeva hakemus toimitetaan lähtökohtaisesti siihen käräjäoikeuteen, jonka tuomiopiirissä velallisen hallintoa pääasiallisesti hoidetaan. Kaikki käräjäoikeudet eivät käsittele yrityssaneerauksia, minkä vuoksi velallisen saneeraushakemusta koskevaa asiaa käsittelevä tuomioistuin saattaa poiketa hakijan muita asioita käsittelevästä tuomioistuimesta. Hakemuksessa tulee ilmoittaa kumpaan menettelyyn velallinen hakeutuu ja siinä tulee esittää, että velallinen on saneerauskelpoinen.  

Varhainen saneerausmenettely voidaan aloittaa yrityssaneerauslain 4 b §:n mukaan, jos velallinen ei ole vielä maksukyvytön, mutta maksukyvyttömyyden uhka on olemassa. Hakemuksen varhaisen saneerausmenettelyn aloittamisesta voi tehdä ainoastaan velallinen.  

Varhaisen saneerausmenettelyn esteistä säädetään yrityssaneerauslain 4 c §:ssä, jonka mukaan velallisen maksukyvyttömyys on este varhaisen saneerausmenettelyn aloittamiselle tai on todennäköistä, että velallinen ei kykene kattamaan saneerausmenettelystä aiheutuvia kuluja eikä kukaan muu vastaa kuluista velallisen puolesta. Varhaista saneerausmenettelyä ei myöskään voida aloittaa, jos on todennäköistä, että velallinen ei pysty suoriutumaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyvistä veloista. Velallisen kirjanpito ei lisäksi voi olla olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, ellei osoiteta, että kirjanpito voidaan vaikeuksitta saattaa asianmukaiseen ja luotettavaan tilaan.  

Perusmuotoinen saneerausmenettely voidaan puolestaan aloittaa yrityssaneerauslain 5 §:n mukaan velallisen tai velkojan hakemuksesta. Perusmuotoinen saneerausmenettely voidaan aloittaa yrityssaneerauslain 6 §:n mukaan, jos velallinen on maksukyvytön, mutta tilanne tulee olla mahdollista korjata saneerausmenettelyn avulla. Menettely voidaan aloittaa lisäksi, jos velkojat puoltavat velallisen toimittamaa saneeraushakemusta. Myös perusmuotoista saneerausmenettelyä koskevat edellä mainitut varhaisen saneerausmenettelyn esteet. Näiden esteiden lisäksi perusmuotoista saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos velallisen edustajan toiminnasta on syytä epäillä rikosta, tai on perusteltu syy olettaa, että saneeraushakemuksen pääasiallinen tarkoitus on velkojan perintätoimien estäminen tai velkojan oikeuksien loukkaaminen. Perusmuotoista saneerausmenettelyä ei myöskään voi aloittaa, jos on perusteltua odottaa, ettei saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ole edellytyksiä.

Saneerausmenettelyn rauhoitusaika

Saneerausmenettelyn alettua velalliseen ei saa kohdistaa velkojan toimesta mitään toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi tai sen suorittamisen turvaamiseksi. Jo aloitetut toimenpiteet tulee lisäksi lopettaa, eikä velalliseen saa kohdistaa saneerausvelan osalta maksuviivästyksen seuraamuksia. Saneerausmenettelyn aloittaminen saa näin aikaan niin sanotun rauhoitusajan, jonka tarkoituksena on varmistaa saneeraustoimenpiteiden aloitus ja velkajärjestelyt. Rauhoitusaikaa koskevat maksu- ja perintäkiellot sekä muut yrityssaneerauslaissa tarkemmin säädetyt kiellot eivät tule sovellettavaksi automaattisesti, jos velallinen hakeutuu varhaiseen saneerausmenettelyyn. Varhaisessa saneerausmenettelyssä kieltoja tulee näin ollen hakea erikseen tuomioistuimelta. 

Rauhoitusaikana velallinen ei myöskään saa maksaa saneerausvelkaa eli niitä velkoja, jotka ovat syntyneet ajalta ennen hakemuksen vireilletulopäivää. Saneeraushakemuksen vireilletulopäivän jälkeen syntyneet uudet velat maksetaan niiden erääntymispäivän mukaisesti, eikä uusia velkoja koske saneerausvelkojen tavoin laissa säädetyt maksu- tai perintäkiellot. Jos velallinen ei kykene suoriutumaan uusista veloista saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen, saneerausmenettely voi lakata esteperusteen olemassaolon vuoksi.

Saneerausohjelma ja selvittäjä

Yrityssaneerausmenettelyn aloittamispäätöksen yhteydessä tuomioistuin määrää selvittäjän, joka laatii saneerausohjelman. Saneerausohjelma on velallisen yritystoiminnan tervehdyttämisen kokonaisratkaisu ja selvitys velallisen taloudellisesta asemasta sekä muista saneeraukseen vaikuttavista seikoista. Selvittäjän tehtävänä on toteuttaa saneerausmenettelyn tarkoitusta ja valvoa velkojien etua. Selvittäjän tehtävä kestää tyypillisesti saneerausohjelman vahvistamiseen saakka. 

Saneerausohjelmassa määrätään velallisen toiminnan jatkamisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta ja näihin liittyvistä toimenpiteistä. Saneerausohjelmaan kirjataan myös erilliset velkajärjestelyt sekä maksuohjelmat, joilla tavoitellaan velallisen toimintaedellytysten parantumista. Saneerausohjelma vahvistetaan tuomioistuimen toimesta, jos laissa säädetyt edellytykset ohjelman vahvistamiselle on olemassa. Velallisen tulee antaa määräajoin selonteko joko maarätylle valvojalle tai velkojatoimikunnalle sekä velkojille saneerausohjelman toteuttamisesta. Määräajat voidaan asettaa saneerausohjelmassa tai sen vahvistamista koskevassa päätöksessä. Jos määräaikoja ei ole asetettu, selonteko tulee antaa kuuden kuukauden välein. 

Saneerausohjelma raukeaa yrityssaneerauslain 65 §:n mukaan;

• jos ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee seikkoja, jotka olisivat muodostaneet esteen saneerausohjelman vahvistamiseen, jos ne olisivat olleet tiedossa; 

• jos velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa eikä rikkomus ole vähäinen;

• jos raukeamiselle on ohjelmassa määrätty peruste ja velallinen on rikkonut ohjelmaa niin olennaisesti, ettei ohjelman toteuttamiselle ole enää edellytyksiä;

• jos velallinen on yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja ja saneerausohjelman aikana tehdään päätös yksityishenkilön velkajärjestelyn aloittamisesta.

Yhteenveto

Yrityssaneeraus voi olla maksuvaikeuksista kärsivän yhtiön pelastuskeino, jota haetaan käräjäoikeudelta joko varhaisena tai perusmuotoisena menettelynä. Menettelyn alkaessa tuomioistuin määrää selvittäjän, jonka tehtävänä on laatia yhtiön toimintaedellytysten parantamiseen ja velkajärjestelyihin tähtäävä saneerausohjelma. Saneerausmenettely luo yritykselle muun muassa perintätoimilta suojaavan rauhoitusajan, mutta vahvistettu saneerausohjelma voi raueta, mikäli velallinen esimerkiksi rikkoo ohjelmaa olennaisesti tai ohjelman toteuttamiselle ei ole enää edellytyksiä.

Marjaana Korhonen

HTM (finanssioikeus), kauppatieteen ylioppilas

Veroasiantuntija

Tilintarkastusassistentti

Lakitoimisto KPF

050 533 8295

marjaana.korhonen@kpflaki.com