Käyttöomaisuusosakkeen käsite on ollut merkittävä, mutta tulkinnanvarainen käsite, joka on työstänyt veroasiantuntijoita. Tietyn omistuksen katsominen käyttöomaisuusosakkeeksi voi mahdollistaa sen myöhemmän verovapaan luovutuksen. Tämän takia tytär- ja osakkuusyhtiöomistukset pyritään usein järjestämään niin, että tytäryhtiön osakkeet katsotaan käyttöomaisuusosakkeiksi. Korkein hallinto-oikeus antoi 26.3.2024 kolme vuosikirjapäätöstä käyttöomaisuusosakkeisiin liittyvästä rajanvedosta.
Käsittelen ne kaikki ratkaisut erillisissä kirjoituksissaan, tässä kirjoituksessa käsittelen tapausta KHO 2024:43, jossa oli kysymys pörssiyhtiön osakkeista. Tapauksessa katsottiin, että pörssiyhtiön osakkeet voivat olla käyttöomaisuusosakkeita, ja ne voitiin luovuttaa verovapaasti. Käyn tässä tapauksessa läpi tapauksen taustat ja keskeisen oikeusohjeen.
Käyttöomaisuusosakkeista
Käyttöomaisuusosakkeiden osalta keskeinen pykälä on elinkeinoverolain 6 §:n ensimmäinen kohta:
” Veronalaista tuloa eivät ole:
1) muun kuin pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön tai osuuskunnan sekä säästöpankin ja keskinäisen vakuutusyhtiön saamat käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinnat siten kuin 6 b §:ssä säädetään;”
Tätä selvennetään tuloverolain 6 b §:ssä seuraavasti:
” Edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön saama käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno, jos osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia.
Osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, jos
1) verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin,
2) luovutuksen kohteena oleva yhtiö ei ole kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiö taikka osakeyhtiö, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, ja
3) luovutuksen kohteena oleva yhtiö on kotimainen tai sellainen yhtiö, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä antaman direktiivin 2 artiklassa, taikka yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä on verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon.
Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutushinta on kuitenkin veronalaista tuloa siltä osin kuin luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus johtuu 42 §:n 1 momentissa tarkoitetusta hankintamenosta tehdystä poistosta tai siitä, että hankintamenosta on vähennetty varaus tai 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu avustus. Luovutushinta on niin ikään veronalaista tuloa siihen määrään asti, joka vastaa näiden osakkeiden aikaisemmin konserniyhtiöiden välillä tapahtuneesta luovutuksesta toiselle konserniyhtiölle syntynyttä verotuksessa vähennyskelpoista luovutustappiota.
Käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksesta saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Rajoitus ei kuitenkaan koske 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen yhtiöiden osakkeiden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämistä.
Jos verovelvollinen ei ole omistanut luovutettuja osakkeita yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan, vähennyskelpoista luovutustappiota laskettaessa siitä vähennetään verovelvollisen luovutetulta yhtiöltä osakkeiden perusteella omistusaikana saama osinko, konserniavustuksesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitettu konserniavustus tai muu niihin verrattava erä, joka on vähentänyt yhtiön varallisuutta.
Luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos luovutuksen kohteena oleva yhtiö on muussa valtiossa kuin Suomessa asuva eikä yhtiö ole sellainen, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä antaman direktiivin 2 artiklassa eikä yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä ole verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon.
Konserniyhtiöillä tarkoitetaan tässä pykälässä osakeyhtiölain 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluvia yhtiöitä tai sellaisia yhtiöitä, joissa kaikissa yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä, oikeushenkilöllä tai näillä yhdessä on osakeyhtiölain 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa vastaava määräysvalta.”
Käytännössä keskeisin kriteeri tässä on yli vuoden omistusaika ja kymmenen prosentin osuusvaatimus. Käyttöomaisuus määritellään hyvin yleispiirteisesti elinkeinoverolain 12 §:ssä:
”Käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut maa-alueet, arvopaperit, rakennukset, koneet, kalustot ja muut esineet, patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet sekä soran- ja hiekanottopaikat, kaivokset, kivilouhokset, turvesuot ja muut sellaiset hyödykkeet. Maa-alue, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.”
Käytännössä käyttöomaisuusosakkeen kriteeristöön ei saada juurikaan tulkinta-apua lainsäädännöstä, vaan käyttöomaisuusosakkeen käsite perustuu pitkälti verotus- ja oikeuskäytäntöön. Yleensä strategisia omistuksia, tytäryhtiöosakkeita ja omistusyhteisyritysten osakkeita on voitu pitää käyttöomaisuusosakkeina, jos ne tarkoitettu pitkäaikaiseen omistukseen. Keskeinen kriteeri on, että omaisuus on hankittu muuhun tarkoitukseen kuin osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja varten.
Tapauksen taustat
A Oy oli harjoittanut liiketoimintaa yli sata vuotta teräsalalla, vesijohtoalalla sekä LVI- ja sähköalan tukkukaupassa. Aiempi emoyhtiö jakautui vuonna 2018, jolloin nykyinen A Oy perustettiin. Yksi A Oy:n tytäryhtiöistä oli H Oy, joka harjoitti kiinteistöjen kehittämistä ja vuokrausta sekä I Oy, joka harjoitti sijoitus- ja arvopaperikauppaa. Tämän lisäksi A Oy omisti C Oy:n, joka harjoitti konsernin teräsliiketoimintaa. C Oy osti vuonna 2020 D Oy:n koko osakekannan ja E Oy:n teräspalveluliiketoiminnan ja vuonna 2021 teräspalvelukeskus F Oy:n.
Vuonna 2019 A Oy osti kaikki G Oyj:n rahastojen omistamat pörssiyhtiö B Oyj:n osakkeet, jotka vastasivat 12,33 prosentin osakekantaa, ja samalla A Oy:stä tuli B Oyj:n suurin osakkeenomistaja. B Oyj valmisti kiuas- ja saunakomponentteja. A Oy hankki osakkeet kasvattaakseen konsernia pitkäjänteisesti yli sukupolvien ja osallistua B Oyj:n kehitykseen. Tämän jälkeen C Oy ja D Oy myivät teräslevyjä B Oyj:lle. A Oy:llä oli edustus myös B Oyj:n hallituksessa.
A Oy myi syyskuussa 2021 B Oyj:n osakkeita yhteensä 7,94 % Oyj:n osakekannasta. A Oy oli tämänkin jälkeen suurin B Oyj:n osakkeenomistaja 4,4 % osuudellaan. A Oy esitti Verohallinnolle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Katsotaanko A Oy:n B Oyj:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutusvoitto elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 ja 6 b §:ssä säädetyllä tavalla A Oy:n verovapaaksi tuloksi siltä osin kuin A Oy on luovuttanut yli vuoden ajan omistamiaan B Oyj:n osakkeita?”
Verohallinto antoi asiassa ennakkoratkaisun 10.2.2022. Verohallinnon näkemyksen mukaan kyseessä eivät olleet käyttöomaisuusosakkeet, ja myynnissä oli kyse verovapaasta transaktiosta. Verohallinto perusteli ratkaisuaan sillä, että A Oy:n ja B Oyj:n välillä ei ollut toiminnallista yhteyttä. Tämän lisäksi kyseessä oli lyhytaikainen omistus, mikä puhui sen puolesta, että kyseiset osakkeet eivät voineet olla käyttöomaisuutta.
A Oy valitti ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun 28.2.2023. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Päätöstään hallinto-oikeus perusteli sillä, että A Oy:n tytäryhtiöiden välinen teräspalvelutuotteiden myynti ei ollut riittävä toiminnalliseksi yhteydeksi. Myöskään hallintoon ja toimintaan osallistuminen eivät muodostaneet toiminnallista yhteyttä. Tämän lisäksi lyhyt omistusaika puhui sen puolesta, että osakkeita ei voitu lukea käyttöomaisuuteen.
A Oy haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka myönsi valitusluvan asiassa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus totesi, että tässäkin tapauksessa kysymys on siitä, palvelivatko B Oyj:n osakkeet käyttöarvoltaan A Oy:n elinkeinotoimintaa. Tulonlähdejaon poistumisen vuoksi keskeistä on se, palvelivatko B Oyj:n osakkeet elinkeinotoiminnan tarkoituksia. Strategiset omistukset on lähtökohtaisesti katsottu elinkeinotoimintaa palvelevaksi. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä taas ovat voiton tavoittelu ja riskinotto.
Korkein hallinto-oikeus korosti myös sitä, että liiketoimintaan kuuluu myös epäonnistuminen. Konsernin tavoitteena on ollut laajentaa teräsliiketoimintaa, mitä myös B Oyj:n osakkeiden ostaminen on tukenut. A Oy on ollut B Oyj:n suurin osakkeenomistaja ennen ja jälkeen osakekauppojen. Tämän katsottiin puoltavan sitä, että hankinta tuki A Oy:n teräsliiketoimintaa. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoi, että kyseessä oli strateginen sijoitus.
A Oy ei ollut voinut nostaa omistustaan B Oyj:ssä, koska B Oyj:n pörssikurssi oli noussut merkittävästi. Tämän vuoksi osakkeiden myynti ei vaikuttanut sen arviointiin, että kyse oli alun perin strategisesta sijoituksesta. Tältä osin myöskään lyhyt omistusaika ei vaikuttanut arvioon. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja lausui uutena ennakkoratkaisuna, että A Oy:n B Oyj:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutushinta katsotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 6 b §:ssä säädetyllä tavalla A Oy:n verovapaaksi tuloksi ja hankintameno vähennyskelvottomaksi menoksi siltä osin kuin A Oy on luovuttanut yli vuoden ajan omistamiaan B Oyj:n osakkeita.
Yhteenveto
Tapauksella ei sinänsä ole merkittävää roolia tulevaisuudessa käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapauden arvioinnissa. Suomessa ei ole kovinkaan montaa tahoa, jotka tekevät pörssiyhtiöihin strategisia sijoituksia. Ratkaisu tosin jäänee oppikirjaesimerkiksi siitä, että myös pörssisijoitukset voidaan katsoa strategisiksi sijoituksiksi ja siten käyttöomaisuusosakkeiksi.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments